Vuonna 2001 lokakuussa silmänpaineiden ollessa 25 menin ensimmäisen kerran silmälääkärille.Optikko kehoitti,kun lisäksi huomasi silmissä näkohermon keskikuopat erilaisiksi.Minulle tehtiin näkökenttätesti(koneella piti näppäillä..)sekä otettiin röntgenkuvat.Silloin minulle ilmoitettiin,että näköhermon keskikuoppa hieman suurempi ja kentät normaalirajoissa, oikealla heikkoa puutosta. Suositeltiin kontrollia puolen vuoden kuluttua.
Siitä lähtien olen vuosittain käynyt silmälääkärillä ja paineet on koko ajan pyörinyt 23-25 välillä.Olen nyt 47 v. Silmälääkäri vertaa aina kuviin ja tähän asti on todennut ettei ole muutosta tapahtunut eli ei ole vielä todettu silmänpainetaudiksi.Mitä se tarkoittaa sitten,että silloin näkökenttäkokeen jälkeen todettiin heikkoa puutosta oikealla?Kuinka usein näkökenttä tulisi testata.Entä ne erilaiset näköhermon keskikuopat?Lääkäri arveli, että olemme vain korkeapaineista sukua..
Minulle on määrätty silmälasit, joita en ole saanut laitettua.Olen niin tottunut näkemään näin.Onko minulla lievän likinäköisyyden lisäksi hajataittoa:
sf 1,25 ja 1,0
cyl 0,5 as 25 ja 0,5 as 175
sf 1,TA 24/25
Onko siihen perää,että likinäköisyyteni ei ole siksi lisääntynyt kun en ole totuttautunut laseille.Lapsille on laitettu lasit ja heillä miinusnäkö vain lisääntyy. Tottuuko silmä helpommalle..Tällaisia ajatuksia kuulee.
Silmälääkäri on todennut, että jos minulla todetaan silmänpainetauti (neljä vuotta seurattu)
silloin lastani(12v) aletaan kontrolloimaan tarkemmin (hänellä paineet 21,likinäkö -2,25).
Pelkään nyt omaa tautiani enemmän, että jos se tulee noin nuorelle,miten se on hoidettavissa. Eikö se ole lapsilla kuitenkin harvinaista.Olemme nyt kai järkevästi seurannassa, muutahan ei tässä vaiheessa voi tehdä?
Pojallamme (25v.)myös likinäkö -4 ja -5 paikkeilla, paine ollut 1998 17.
Meitä on 11 lasta ja yhdellä siskollani(57) todettu silmänpainetauti.Edesmenneellä äidilläni oli aikuisiän diabetes ja silmänpaine 18.
Siitä lähtien olen vuosittain käynyt silmälääkärillä ja paineet on koko ajan pyörinyt 23-25 välillä.Olen nyt 47 v. Silmälääkäri vertaa aina kuviin ja tähän asti on todennut ettei ole muutosta tapahtunut eli ei ole vielä todettu silmänpainetaudiksi.Mitä se tarkoittaa sitten,että silloin näkökenttäkokeen jälkeen todettiin heikkoa puutosta oikealla?Kuinka usein näkökenttä tulisi testata.Entä ne erilaiset näköhermon keskikuopat?Lääkäri arveli, että olemme vain korkeapaineista sukua..
Minulle on määrätty silmälasit, joita en ole saanut laitettua.Olen niin tottunut näkemään näin.Onko minulla lievän likinäköisyyden lisäksi hajataittoa:
sf 1,25 ja 1,0
cyl 0,5 as 25 ja 0,5 as 175
sf 1,TA 24/25
Onko siihen perää,että likinäköisyyteni ei ole siksi lisääntynyt kun en ole totuttautunut laseille.Lapsille on laitettu lasit ja heillä miinusnäkö vain lisääntyy. Tottuuko silmä helpommalle..Tällaisia ajatuksia kuulee.
Silmälääkäri on todennut, että jos minulla todetaan silmänpainetauti (neljä vuotta seurattu)
silloin lastani(12v) aletaan kontrolloimaan tarkemmin (hänellä paineet 21,likinäkö -2,25).
Pelkään nyt omaa tautiani enemmän, että jos se tulee noin nuorelle,miten se on hoidettavissa. Eikö se ole lapsilla kuitenkin harvinaista.Olemme nyt kai järkevästi seurannassa, muutahan ei tässä vaiheessa voi tehdä?
Pojallamme (25v.)myös likinäkö -4 ja -5 paikkeilla, paine ollut 1998 17.
Meitä on 11 lasta ja yhdellä siskollani(57) todettu silmänpainetauti.Edesmenneellä äidilläni oli aikuisiän diabetes ja silmänpaine 18.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Koholla oleva silmänpaine on riskitekijä glaukoomaan sairastumiselle, mutta vain pienelle osalle ihmisistä joilla on "normaalia" korkeampi silmänpaine kehittyy glaukooma eli näköhermovaurio ja siitä johtuva näkökenttäpuutos ("normaalina" pidetään lääketieteessä monessa tapauksessa arvoväliä, jonka sisään suurin osa, esim. 95% prosenttia terveestä väestöstä sijoittuu - eli 5% terveistä on mittauksen perusteella "normaalin" ulkopuolella, vaikka vikaa ei olekaan).
"Heikko puutos oikealla" - tämä voi tarkoittaa epämääräistä näkökenttäpuutosta, joka ei ole tyypillinen glaukoomalle tai sitten esim. yleistä tason laskua (joka voi aiheutua pienestä mustuaisesta, alkavasta harmaakaihesta, verkkokalvon arvesta tai monesta muusta syystä). Jos se ei vuosien seurannassa ole muuttunut, ei senkään suhteen ole aihetta huoleen.
Näkökenttien testaaminen on järkevää esim. vuosittain, tiheämpi testaaminen on järkevää silloin, jos epäillään nopeasti etenevää tautia. Näkökenttävauriot kehittyvät yleensä hyvin hitaasti, jonka vuoksi liian tiheä testaus ei anna mitään lisähyötyä seurantaan.
Silmät voivat olla "eri paria", ja samoin näköhermon päät voivat näyttää erilaisilta.
Sinulla on myös lievä hajataitto (cyl-lukema, ax kertoo korjaavan sylinterilinssin asennon eli akselin laseissa, cyl ilmaisee vahvuuden).
Se, että et ole lasejasi pitänyt on tuskin vaikuttanut taittovirheen määrään. Jos taittovirheesi olisi suurempi, olisit varmasti laseja enemmän pitänyt (koska olisit nähnyt ilman laseja todella huonosti). Samoin voisi ajatella lääkkeiden suhteen - onko paljon lääkkeitä syövä ihminen sairastunut lääkkeiden vuoksi? Yleensä useita lääkkeitä tarvitsevat sairastuvat ensin ja sitten sairauksia hoidetaan lääkkeillä, ei toisinpäin...
Lapsilla ja nuorilla glaukooma on erittäin harvinainen ja liittyy yleensä silmänrakenteiden epämuodostumiin, silmävammoihin tms. Glaukoomaan sairastumisen riski kasvaa vähitellen 40 ikävuodesta ylöspäin eli mitä vanhempaa ikäryhmää tarkastellaan, sitä useammalla on glaukooma.
Aivan ihanaa, että siitä vaan vastailet ihmisten kysymyksiin!Olet varmaan omassa ammatissasi, kun näinkin haluat auttaa ihmisiä.Tuntuu,että silmälääkärin vastaanotollakin on niin kiire, ettei tule kysyttyä asioita, jotka sitten myöhemmin vaivaavat. ISO KIITOS SINULLE,ETTÄ JAKSAT TÄÄLLÄ VASTAILLA!