Sos-lapsikylän mainostus on käynnissä.
Siinä puhuu vanhempien tukihenkilö Satu tunteellisella, itsevarmalla ja rohkealla sävyllä. Pelkään hänen olevan se Satu, joka arvioi minua tulevassa poikani kanssa olemisessa. Mainosta tuputetaan Spotifyssa.
Se on painostusryhmän julkaisu huostaanoton rahoituksen puolesta juuri oikealla hetkellä, kun hallitus tekee lastensuojelun kokonaisuudistusta. Mainos pyrkii saamaan äänestäjistä tuntumaan siltä, että voi lapsiparkoja ja ihanaa, kun nuo nuoret koulutetut äitimäiset naiset pitävät huolen heistä.
Siinä sanotaan, "yhdessä luomme sadun paremmasta tulevaisuudesta".
Se vihjaa, että vanhemmat eivät kuulu siihen vaan pelkästään hoitajat, hoitolaitokset, heitä tukevat äänestäjät ja lapset. Vanhemmat ovat täysin poissa kuvioista ja yhteiskunta huolehtii lapsista ilman heitäkin. Heidän väkivaltainen mustamaalaaminen, vääristely ja syrjintä, se kuvio, jolla heistä hankkiuduttiin eroon ja heidän näkökulmansa puuttuu kokonaan sos-lapsikylän viestinnästä. Edes lapsien näkökulmasta tai oikeiden vanhempien valinnasta ei puhuta vaan sen painostusjärjestö päättää heidän puolestaan.
Siinä puhuu vanhempien tukihenkilö Satu tunteellisella, itsevarmalla ja rohkealla sävyllä. Pelkään hänen olevan se Satu, joka arvioi minua tulevassa poikani kanssa olemisessa. Mainosta tuputetaan Spotifyssa.
Se on painostusryhmän julkaisu huostaanoton rahoituksen puolesta juuri oikealla hetkellä, kun hallitus tekee lastensuojelun kokonaisuudistusta. Mainos pyrkii saamaan äänestäjistä tuntumaan siltä, että voi lapsiparkoja ja ihanaa, kun nuo nuoret koulutetut äitimäiset naiset pitävät huolen heistä.
Siinä sanotaan, "yhdessä luomme sadun paremmasta tulevaisuudesta".
Se vihjaa, että vanhemmat eivät kuulu siihen vaan pelkästään hoitajat, hoitolaitokset, heitä tukevat äänestäjät ja lapset. Vanhemmat ovat täysin poissa kuvioista ja yhteiskunta huolehtii lapsista ilman heitäkin. Heidän väkivaltainen mustamaalaaminen, vääristely ja syrjintä, se kuvio, jolla heistä hankkiuduttiin eroon ja heidän näkökulmansa puuttuu kokonaan sos-lapsikylän viestinnästä. Edes lapsien näkökulmasta tai oikeiden vanhempien valinnasta ei puhuta vaan sen painostusjärjestö päättää heidän puolestaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä on pitkä ja vaikea historia, jonka yritän esittää tiivistetysti ja neutraalisti.
Olen omistautunut ja tunnollinen kilpaurheilua harjoitteleva pyöräilyseuran jäsen, johon liityin viime keväänä.
Ensimmäinen ongelma ilmeni 60-vuotiaan miespuolisen puheenjohtajan asenteessa parin kuukauden kuluttua viime keväänä, kun käyttäydyin epävarmasti. Epävarmuuteni häiritsi puheenjohtajaa, jonka havaitsin hänen käytöksestään. Hän oli ärsyyntynyt joutuessaan katselemaan epävarmuutta, ihan kuin se saisi hänet itsensä vaivaantuneeksi, mutta johon hän on elämässään kyllästynyt. Epävarmuuteni oli sellaista voimakasta sosiaalista jännittämistä, jota teini-ikäisillä usein on. Se on todennäköisesti vaistonomainen havaintoni toisten pinnan alla kytevästä antagonismista minua vastaan.
Olen parin vuoden aikana käynyt vapaa-ajan pyöräilyporukoissa kesäisin, joissa liikkuu porukkaa, jotka ovat huonoja seurustelemaan. Seurauksena oli omalta kohdaltani ärsyyntymistä ja heidän puoleltaan marginalisoimista ja välttelyä.
Sos-lapsikylä on pelkkää kulissia. Rahanahneita , lasten hyväksikäyttäjiä, narsisteja koko laitos täynnä. Venäjän Putinille töitä tarjolla!
Ehdotan, että s.o.s.-lapsikylä lakkautetaan samoilla perusteilla kuin tasnnoinntehtiin jollekin moottoripyöräjengille. Siis, samoilla perusteilla. Lisäksi ehdotan, että puhalletaan tuon mätäpesän johtajien hanuriin painepesurilla mäntysuopaa.