Millainen sen portfolion tulee olla? Kuuluuko sen olla koneella kirjoitettu vai minkälainen yleensäkin? Mitä kaikkea siinä kannattaa itsestään kertoa, että pääsee sisään? :)
sosionomi portfolio/oulun amk
pyrkijä
73395
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
onko tullu jo kutsu?
Siis mistä te tiiätte et pitää olla joku portfolio?
Millanen sen pitää olla?
Siis ku mä en oo kuullu mitää sellasesta..
Ei mulle ainakaan oo vielä tullu kutsua pääsykokeisiin, jos ees tulee..
Voit katsoa netistä tietoa portfoliosta. Sitä löytää vaikka kuinka esim. googlen kautta. Portfolion tulisi olla kirjoitettu "koneellisesti", ei siis käsin. Kirjoituskoneita, jota ilmeisesti tarkoitit, on enää harvalla käytössä, joten ihan tietokonekin käy. Odota kuitenkin kutsua - vaikka onhan portfoliosta hyötyä myös muualle pyrkiessäsi, mikäli nyt ei tärppäisikään.
...ja yritä kirjoittaa ihan kirjakielellä. Käyttämäsi "tekstiviestikieli" ei portfoliossa kuulosta hyvältä. ;)
Valintakoe on hakijan urasuunnitelmaan (portfolioon) perustuva haastattelu. Valintakokeeseen kutsuttu hakija tuo haastatteluun kirjallisena oman urasuunnitelmansa (pituus enintään 4–6 sivua), joka sisältää esimerkiksi seuraavia asioita:
lyhyt esittely itsestä ja harrastuksista, työkokemuksesta yms.
käsitys itsestä opiskelijana/sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena
motivaatio koulutukseen ja omaa urasuunnittelua käsittelevä pohdinta
itsearviointia omista vahvuuksista ja kehittämishaasteista suhteessa hakemisen kohteena olevaan ammattiin tai ammatteihin
muut mahdolliset hakijaan liittyvät seikat.
Valintakokeella arvioidaan hakijan oppimisvalmiutta, motivaatiota, alalle soveltuvuutta ja sosiaalista kyvykkyyttä. Hyväksyttävän valintakokeen vähimmäispistemäärä on 10 pistettä.
http://www.oamk.fi/hakijanopas/2005/?sivu=valintaperust eet&ala=sosiaali
Mitä suuntautumisvaihtoehtoa olette ajatelleet?
Nyt vasta löysin tälläisen nettisivun ja järkytyin, kun siellä sanotaankin ettei varhaiskavatuksen suuntautumisvaihtoehtoa aloiteta syksyllä 2005. Itse olisin juuri sen suuntautumisvaihtoehdon halunnut.
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YKSIKKÖ
Bioanalytiikan koulutusohjelma
Ensihoidon koulutusohjelma
Fysioterapian koulutusohjelma
Hoitotyön koulutusohjelma, Oulainen
Hoitotyön koulutusohjelma, Oulu
Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma
Optometrian koulutusohjelma
Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma
Sosiaalialan koulutusohjelma
Suun terveydenhuollon koulutusohjelma
Toimintaterapian koulutusohjelma
BIOANALYTIIKAN KOULUTUSOHJELMA, 465
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Bioanalyytikko (AMK)
210 op (3,5 vuotta)
Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa osaajia bioanalytiikan laboratoriopalveluprosessin hallintaan, jossa ydintehtäviä ovat asiakaspalvelu, näytteiden otto ja laboratoriotutkimusten suorittaminen sekä laadunhallinta, toiminnan kehittäminen ja opetus-, ohjaus- ja muut asiantuntijatehtävät.
Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat terveysalan laboratoriotoiminnan osaamista vaativiin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Sijoittuminen myös lääketieteellisiin ja biotieteellisiin tutkimus- ja tuotantolaitoksiin, ympäristöterveydenhuollon laboratorioihin sekä markkinointi- ja myyntitehtäviin on lisääntynyt. Bioanalyytikko laillistetaan laboratoriohoitajaksi.
Opinnot sisältävät teoriaopintoja ja harjoittelua. Harjoittelu koostuu laboraatio-opiskelusta ja harjoittelusta ammattikorkeakoulun opetuslaboratorioissa sekä harjoittelusta terveysalan laboratoriotoiminnan eri osa-alueilla ja erilaisissa tutkimus- ja tuotantolaitoksissa. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.
ENSIHOIDON KOULUTUSOHJELMA
(Ei aloiteta syksyllä 2005)
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Ensihoitaja (AMK)
240 op (4 vuotta)
Ensihoidon koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa hoitotason ensihoidon asiantuntijoita äkillisesti sairastuneiden ja kiireellistä hoitoa tarvitsevien hoitotyöhön ja ensihoidon kehittämiseen. Ensihoitajaopiskelija saa koulutuksensa aikana myös sairaanhoitajan työn edellyttämät hoitotyön valmiudet.
Ensihoitajan erityisvastuualue on hoitotasoinen ensihoito, eli ensihoitajalla on valmiudet antaa tehostetun hoidon tasoista hoitoa sairaalan ulkopuolella. Hoitotyön perusvalmiuksien ja tehohoidon hoitomenetelmien hallinta on perustana ensihoitajan luotettavalle toiminnalle nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Ensihoitotyö edellyttää selviytymistä vaativissa vuorovaikutustilanteissa, korkeaa työmoraalia ja oma-aloitteisuutta. Lisäksi tarvitaan itsenäisen päätöksenteon, johtamis- ja työryhmätyöskentelyn taitoja sekä hyvää fyysistä kuntoa. Ensihoitaja voi työskennellä mm. ambulansseissa, sairaaloiden ja terveyskeskusten päivystysyksiköissä teho-osastoilla tai muissa ensihoidon ja akuuttihoitotyön asiantuntemusta vaativissa hoito-, suunnittelu-, koulutus-, hallinto- ja kehittämistehtävissä tai yrittäjänä.
Ensihoidon opinnoissa perustana on monitieteellinen tieto, jossa korostuu hoitotieteellinen, luonnontieteellinen ja lääketieteellinen tieto. Opinnot sisältävät teoriaopintoja, runsaasti laboraatio- ja simulaatioharjoituksia, teoria- ja taitotestejä sekä kolme tasokoetta. Tasokokeiden hyväksytty suorittaminen on edellytys opintojen etenemiselle. Harjoittelupaikat sijaitsevat eri puolilla Suomea ja osan harjoittelusta voi suorittaa ulkomailla. Sairaanhoitajan ydinosaamisalueita opiskellaan samanaikaisesti ensihoidon opintojen kanssa koko koulutuksen ajan. Opiskelunsa tueksi ensihoitajaopiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman.
FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA, 030
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Fysioterapeutti (AMK)
210 op (3,5 vuotta)
Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa fysioterapian asiantuntijoita eri-ikäisten ihmisten liikkumis- ja toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitoon. Fysioterapian keinoin voidaan edistää työikäisten työkykyä, vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymistä, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden toimintamahdollisuuksien lisäämistä sekä vanhusväestön toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistämistä. Koulutuksen tarkoituksena on moniammatillisen yhteistyön merkityksen ymmärtäminen osana ihmisen kokonaiskuntoutusta.
Opinnoissa fysioterapia nähdään osana sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujärjestelmää. Ammattiopintojen perustana on fysioterapiatiede, jonka keskeisenä kiinnostuksen kohteena on ihmisen liike, liikkuminen ja niiden suhde toimintaan. Koulutusohjelman keskeiset opinnot muodostuvat kuntoutuksen viitekehykseen pohjautuvista perusopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista, tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvistä opinnoista sekä fysioterapian tutkimiseen, menetelmiin ja arviointiin liittyvistä opinnoista. Koulutus antaa valmiudet toimia fysioterapian asiantuntijatehtävissä mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa, erityiskouluissa, kuntoutuskeskuksissa ja yrittäjänä.
Fysioterapeuttikoulutuksen opetusmenetelmät ovat monipuolisia ja joustavasti toteutettavissa sekä oppimisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta perusteltuja. Opiskelijalla on aktiivinen ja vastuullinen rooli opintojensa suunnittelussa sekä oppimisensa ohjaamisessa. Oppimista tuetaan koko koulutuksen ajan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua koulutusohjelman opintojen suunnitteluun ja kehittämiseen.
HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA, OULAINEN, 1925
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sairaanhoitaja (AMK)
210 op (3,5 vuotta)
Suuntautumisvaihtoehto:
Hoitotyön sv, 130
Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa hoitotyön asiantuntijoita ja kehittäjiä kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä esim. terveyskeskuksissa, sairaaloissa, palvelu- ja hoitokodeissa, järjestöjen palveluksessa sekä erilaisissa kehittämishankkeissa.
Koulutusohjelman tietoperusta liittyy hoitotieteeseen ja sitä täydentävät lääketiede ja luonnontieteet sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet. Opintojen sisällöissä korostuvat asiakkaan itsenäisen selviytymisen tukeminen, yksilön ja yhteisön voimavarojen sekä verkostojen hyödyntäminen ja moniammatillinen yhteistyö. Opintojen suunnittelussa on otettu huomioon hoitotyön valtakunnalliset ydinosaamisalueet ja terveysalan ammatinharjoittamista koskevat säädökset. Koulutus täyttää Euroopan neuvoston terveysalan koulutusta koskevien direktiivien vaatimukset. Opinnot jakautuvat perus- ja ammattiopintoihin ja sisältävät 75 opintopisteen laajuisen ohjatun harjoittelun. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.
HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA, OULU, 1920
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Suuntautumisvaihtoehdot:
Hoitotyön sv, sairaanhoitaja (AMK), 210 op (3,5 vuotta), 130
Kätilötyön sv, kätilö (AMK), 270 op (4,5 vuotta), 372
Terveydenhoitotyön sv, terveydenhoitaja (AMK), 240 op (4 vuotta), (ei aloiteta syksyllä 2005)
Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita suunnittelemaan, toteuttamaan, ohjaamaan ja kehittämään eri-ikäisten yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hoitotyötä ja terveyden edistämistä. Koulutuksessa on otettu huomioon terveysalan ammatinharjoittamista koskevat säädökset ja Euroopan neuvoston terveysalan koulutusta koskevien direktiivien vaatimukset. Hoitotyön koulutusohjelma sisältää hoitotyön, kätilötyön ja terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdot.
Sairaanhoitaja työskentelee mm. sairaaloiden ja terveyskeskusten poliklinikoilla, vuodeosastoilla, teho- ja leikkausosastoilla, hoitokodeissa ja kodeissa. Sairaanhoitaja auttaa ihmistä ja tämän läheisiä sairastumisen, vammautumisen ja kuoleman kohtaamisessa. Hän on hoitotyön asiantuntija sairauksien ehkäisemisessä, sairaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Sairaanhoitaja vastaa hoitotyön laadusta ja kehittämisestä sekä osaltaan lääkärin määräämän lääketieteellisen hoidon toteuttamisesta.
Kätilö on asiantuntija raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen naisen, terveen vastasyntyneen ja perheen hoitotyössä. Työhön kuuluu myös seksuaalineuvonta, perhesuunnittelun ohjaus, vanhemmuuteen kasvun ja synnytykseen valmistautumisen tukeminen sekä naisten hoitotyö. Kätilötyön tavoitteena on lisätä naisten, miesten, vastasyntyneiden sekä perheiden hyvinvointia ja voimavaroja. Kätilö työskentelee perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana.
Terveydenhoitaja työskentelee lasten- ja äitiysneuvoloissa, koulu-, opiskelija- ja työterveyshuollossa sekä perusterveydenhuollon sairaanhoitotyössä. Terveydenhoitaja on kansanterveystyön, terveyden edistämisen ja terveydenhoitotyön asiantuntija. Työ on eri-ikäisten ihmisten, perheiden, väestön ja ympäristön terveyttä edistävää ja ylläpitävää sekä sairauksia ennaltaehkäisevää hoitotyötä. Pyrkimyksenä on vahvistaa asiakkaiden voimavaroja ja itsehoitoa.
Hoitotyön koulutusohjelman opinnot perustuvat hoitotieteen tietoperustaan, jota muut tieteenalat täydentävät. Opinnot koostuvat teoriaopinnoista, monipuolisista harjoituksista ja ohjatusta harjoittelusta. Opintoja voi suorittaa myös ulkomailla. Osa sairaanhoidon opinnoista on yhteisiä kaikille suuntautumisvaihtoehdoille. Tämän lisäksi sairaanhoitajaopiskelijat syventävät osaamistaan jollakin sairaanhoidon osa-alueella (esim. psykiatrinen hoitotyö, kriittisesti sairastuneen hoitotyö tai ikääntyneiden hoitotyö). Sairaanhoidon opinnot ovat perustana myös kätilö- ja terveydenhoitotyön opinnoille. Hoitotyön ammatillisten valmiuksien saavuttaminen varmistetaan opintoihin sisältyvillä osaamisen testauksilla.
KUNTOUTUSOHJAUKSEN JA -SUUNNITTELUN KOULUTUSOHJELMA
(Ei aloiteta syksyllä 2005)
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Kuntoutuksen ohjaaja (AMK)
210 op (3,5 vuotta)
Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita kuntoutuksen poikkitieteelliseen verkostoon. Kuntoutuksen alueella kolmannen sektorin toiminta, monikulttuurisuuden tuomat haasteet, kansainvälisyyden vaatimukset sekä erilaiset projektimaiset hankkeet ovat lisääntyneet. Näihin tarvitaan asiantuntijoita, jotka kykenevät yhteensovittamaan, koordinoimaan ja kehittämään moniammatillista ja -alaista yhteistyötä.
Kuntoutuksen ohjaajan ammatillinen osaaminen edellyttää opetus-, ohjaus- ja neuvottelutaitoja, vuorovaikutustaitoja, suullista ja kirjallista raportointitaitoa, tiimi- ja verkostotyön sekä projektityöskentelyn hallintaa, yritystaloustietoutta, kustannuslaskennan ja budjetoinnin osaamista sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden mittareiden tuntemusta ja valmiutta käyttää tutkimus- ja tiedonkäsittelymenetelmiä. Tämä edellyttää riittävää tietoa alueellisesta, kansallisesta ja EU:n hallinnosta ja päätöksenteosta sekä tuntemusta teknologian mahdollisuuksista. Kuntoutuksen ohjaaja voi toimia mm. kuntoutuksen erityisasiantuntijana, kehittämis-, tutkimus-, koulutus-, suunnittelu- ja ohjaustehtävissä, koulutoimessa, vakuutusyhtiöissä, järjestöissä, yrityksissä, kuntoutuslaitoksissa ja erilaisissa projekteissa.
Koulutusohjelman opetusmenetelmät ovat monipuolisia ja joustavasti toteutettavissa sekä oppimisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta perusteltuja. Opiskelijalla on aktiivinen ja vastuullinen rooli opintojensa suunnittelussa ja oppimisensa ohjaamisessa. Oppimista tuetaan koko koulutuksen ajan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua koulutusohjelman opintojen suunnitteluun ja kehittämiseen.
OPTOMETRIAN KOULUTUSOHJELMA, 579
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Optometristi (AMK)
210 op (3,5 vuotta)
Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon sektoreille näönhuollon ja näönkäytön tarpeet tuntevia asiantuntijoita.
Optometristin ammattitaidon perustana on optometrian teoreettinen ja käytännöllinen terveystekninen osaaminen. Ammatillinen osaaminen rakentuu optometrian opintojen lisäksi lähinnä soveltuville matemaattis-luonnontieteellisille ja lääketieteellisille opinnoille. Optometristi tuottaa monipuolisia näönhuoltopalveluja ja toimii itsenäisenä näkemisen ja näönhuollon asiantuntijana tai alan asiantuntijana moniammatillisessa yhteistyössä. Optometristit työskentelevät mm. optikkoliikkeissä, työterveyshuollossa, keskussairaaloissa tai muissa asiantuntijatehtävissä.
Koulutusta toteutetaan vaihtelevien pedagogisten ratkaisujen kautta. Keskeisimpinä muotoina ovat luennot lähiopetuksena sekä erilaiset harjoitukset ja käytännön ohjattu harjoittelu. Koulutuksessa opiskelija pyritään huomioimaan yksilönä. Kansainvälinen toiminta, kiinteät työelämäyhteydet sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeet ovat myös osa koulutuksen toteutusta.
RADIOGRAFIAN JA SÄDEHOIDON KOULUTUSOHJELMA, 373
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Röntgenhoitaja (AMK)
210 op (3,5 vuotta)
Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa röntgenhoitajia, jotka hallitsevat röntgen-, isotooppi-, ultraääni- ja magneettitutkimuksiin, radiologisiin toimenpiteisiin sekä isotooppi- ja sädehoitoihin liittyvät perustehtävät eri-ikäisten ja eri sairauksia sairastavien potilaiden hoidossa. Koulutusohjelmasta valmistuvat hallitsevat röntgenhoitajan työn laaja-alaisen ammatillisen päätöksenteon ja laadunhallinnan. Valmistuvat röntgenhoitajat kykenevät työskentelemään itsenäisesti tai toimimaan moniammatillisessa tiimissä säteilyn käytön ja kuvantamisen sekä sädehoitojen asiantuntijoina.
Koulutusohjelman keskeisiä opintokokonaisuuksia ovat radiografiaan ja sädehoitoon, kieliin ja viestintään sekä tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyvät opinnot. Röntgenhoitajan työ on ihmisläheistä ja edellyttää sekä potilaan hoitamisen että huipputekniikan hallintaa. Röntgenhoitaja on osaltaan säteilyn lääkinnällisen käytön ja säteilyaltistuksen optimoinnin asiantuntija. Röntgenhoitajan (AMK) tutkinnon suorittaneet työskentelevät sairaaloiden röntgen-, isotooppi-, sädehoito- ja kardiologisilla osastoilla, terveyskeskuksien ja yksityisten lääkäriasemien röntgenosastoilla, teollisuudessa tai ympäristöterveydenhuollossa säteilyvalvontatehtävissä tai alan laitevalmistajien palveluksessa myynti-, kehittämis- ja opetustehtävissä.
Koulutusohjelma perustuu radiografiatieteen lisäksi hoitotieteen, luonnon- ja lääketieteiden sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden muodostamaan tietoperustaan. Opintosuunnitelman lähtökohtana on kokonaisvaltainen näkemys terveydestä, hyvinvoinnista, ympäristöstä ja ihmisestä elämänkulun eri vaiheissa.
Oppimisessa korostuvat itseohjautuvuus ja ongelmanratkaisutaidot. Opiskelija toteuttaa opintonsa henkilökohtaisen opintosuunnitelman pohjalta, laatii portfolion ja tekee opinnäytetyön yhteistyössä valitsemansa työelämätahon kanssa. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu suoritetaan perus- ja erikoissairaanhoidossa joko kotimaassa tai ulkomailla.
SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA, 422
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK)
210 op (3,5 vuotta)
Suuntautumisvaihtoehdot:
Päihde- ja mielenterveystyön sv
Vanhustyön sv
Sosiaalivakuutuksen sv (ei aloiteta syksyllä 2005)
Vammaistyön ja erityiskasvatuksen sv (ei aloiteta syksyllä 2005)
Varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja sosiaalisen nuorisotyön sv (ei aloiteta syksyllä 2005)
http://www.oamk.fi/hakijanopas/2005/?sivu=sote#Sosiaalialan koulutusohjelma
Sori, sattu pikku moka ja tekstiä tarttu mukaan turhankin paljon.