Tää voi olla aika hölmö paikka tälle jutulle mut mä en keksiny parempaakaan... No, mä alotan... Mä en jaksa enään kun mun kamu haluis tehdä itsarin... Ja taas joskus se haluis taas elää iloisesti... Mä en tiedä mitä mä pystyisin elämään jos kamuni tekis itsarin... Hän ei haluu et sitä suretaan sen jälkeen jos se tekee itsarin... Mutta voiks joku auttaa ja kertoo et onx samallaisii kokemuksia tai neuvoo vähän miten vois olla kamuni tukena? Mä olisi ikuisesti kiitollinen teille....
Outoo
Se...oli... suru...
2383
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Toisen puolesta ei voi elää eikä kuolla. Et voi toimia toisen tukikeppinä ja antaa koko ajan tekohengitystä. Siitä ei myöskään kannata (helposti sanottu!) kantaa syyllisyyttä, jos toinen päätyy siihen, että lopettaa elämänsä. Jokaisella on mielestäni oikeus päättää omasta elämästään. Se on sitten eri juttu, että ajattelisi muita, joita teko koskee. Itseltä kun sammuu elämä, niin sittenhän ei enää itse tunne mitään, lähimmäisethän ne tänne riutumaan jäävät.
On sellaisia ihmisiä, jotka hakevat itselleen sääliä uhkaamalla itsemurhalla, toiset taas enemmänkin tosissaan. Tosi on että itsemurhan tehnyt ei enää mistään mitään tiedä, vaan ystävät ja tutut sekä sukulaiset jäävät tänne murehtimaan ja kaipaamaan. Itsemurhaa hautova luulee, että "elämä" muuttuu paremmaksi sen teon jälkeen, siksi elämä lainausmerkeissä, koska elämäähän ei sen teon jälkeen enää ole. Se EI ole ratkaisu ohgelmiin. Lisäksi ainut asia miksi ei varmasti pääse taivaaseen on itsemurha, koska itsemurhan jälkeenhän ei enää voi katua ja pyytää tekoaan anteeksi.KAIKKI asiat voidaan selvittää muulla tavoin kuin itsemurhaan päätymällä, kerro se ystävällesi.Elämässä on niin paljon hyviä asioita, joiden vuoksi todellakin kannattaa elää.