On se hienoa kun tulee miljoonia

ei kovin viisasta

Kaupunjohtaja Komosen jälkeen Heinolan velkataakka on nopeasti kasvanut jopa 110 miljoonaan euroon. Velkaa on nyt sitten jo 5300 euroa asukasta kohdin.

Mistä sitä Heinolan velkaa on "siunaantunut"?
Elinvoimalautakunta lopetettiin ja tilalle perustettiin elinvoiman toimialue, jonka menot ovat nyt yli viisi miljoonaa vuodessa — onko Heinolan elinvoima tuonut lisää asukkaita, yrityksiä (Heikkilän teollisuusalue) tai lapsiperheitä?

Mitä viime valtuustokauden aikana, jolloin velkataakka kasvoi lähes 90 miljoonaa — elinvoimaan panostetuilla miljoonilla saatiin aikaan?

Nyt Heinolassa suunnitellaan uusien, vasta rakennettujen koulujen myyntiä ja vuokrausta. Mitähän järkeä siinä on? Heinolassa on kokemusta vuokrauksesta. Parakkikouluja vuokrattiin vuosikausia (jopa kokonainen sukupolvi kouluikäisistä joutui parakkikouluun) joten lapsiperheet läksivät kaupunkeihin, joissa oli kunnon koulut.
Palvelutalo Hopeasilta piti rakentaa ennen kouluja — ja nyt Hopeasilta myydään kaupungin antaessa omavelkaisen takauksen yleishyödylliselle pienelle yritykselle. Miten sitten käynee nykyisten Hopeasillan ikäihmisten asumispalveluiden?

Heinola on myynyt sähkölaitoksensa, josta nyt saattaisi energiakriisin aikana olla isompi hyöty kaupungin omistamana. Eikös ne sijoitukset ja pörssikurssit romahtaneet sodan takia)? Vieläkö velkaa otetaan sijoitusten korkoja vastaan?

Pelastuslaitos tontteineen on myyty 5,3 miljoonalla.
Kukahan ostaisi kaupungintalon, kaupunginsairaalan ynnä muut Heinolan kiinteistöt? Meneekö kaupunki niistäkin omavelkaisen takaukseen ja tarkastetaanko ostajien luottokelpoisuus. Joutuisiko Heinolan kaupunki entisten omistamiensa kiinteistöjen "hyyryläisenä" kunnostamaan tilat, maksamaan kovat vuokrat ja jos ostaja tekee konkurssin (tai vakuudet eivät riitä) joutuvatko heinolalaiset maksajiksi?

Heinola on velkaantunut nopeasti, mutta inflaatio on noin 8 %, ja rahan arvo laskee, niin myös velan määrä laskee. Energian hurjan hinnannousun vuoksi vanhojen kiinteistöjen vuokraaminen tulee olemaan kallista. Vuokriin lisätään energia, pääomamenot (nousevat lainojen korot) ja tilojen remontit — joten kaupungin omien kiinteistöjen vuokraaminen tuskin tulee Heinolan velkataakkaa vähentämään.

Heinolan on järjestettävä oppivelvollisille lain mukainen koulutus ja koulu-uudistuksen voimaantultua myös toisen asteen koulutus on järjestettävä. Ei ole järkevää palata vuokralaisina uusiin koulukiinteistöihin, jotka saattavat jopa homehtua ja taas oltaisiin parakkikouluissa.

Sote-menot siirtyvät hyvinvointialueelle, ehkä tulevaisuudessa joudumme vielä niistäkin veroja maksamaan? Nyt kuitenkin Heinolan budjetti pienenee sote-menojen verran, mutta myös Sote-manot pienenevät vastaavasti. Heinolan ei siis tarvitse enää velkaantua sote-palvelujen takia.

Miksi Heinola siis on velkaantunut niin nopeasti, 110 miljoonalla, josta lainojen lyhennykset ovat 24 miljoonaa vuodessa. Onko otettu uutta velkaa lainojen lyhennyksiin?

Mikä on elinkeinotoimialan vaikutus velkataakkaan? Kaupunginjohtaja Komosen aikana elinkeinotoimea ei perustettu, koska siitä arveltiin olevan vain vähäinen hyöty, mutta isot menot. Elinkeinolautakunnan katsottiin riittävän.

Onko Heinolan kaupungin ylläpitämä virkamieskoneisto paisunut liian suureksi verrattuna vähenevään asukaslukuun?
Heinolassa ikäihmisten määrä ja tarvittavat palvelut ovat kasvanee samaan aikaan kuin aktiiviväestö vähenee. Konsulttien tekemä "Iso elämä pikkukaupunki" on käytännössä toteutunut iskulauseena "Iso velkataakka ikäihmisillä".

Heinolassa asukkaat ihmettelevät, ollaanko sairaalan toiminta lopettamassa?

Ehkä vuokra-asuntoja tarvittaisiin lisää, mutta myytäviä omistusasuntoja kyllä riittää, sillä Etuovi. comin mukaan myytäviä asuntoja Heinolassa on 181, joista kerrostaloasuntoja 107, omakotitaloja 49, rivitaloasuntoja 22 ja paritaloja 3.

Minkähän takia hyvin edulliset, jopa halvat myytävät asunnot eivät käy Heinolassa kaupaksi?

Samaa hölmöilyä kuin jo vuosia tehty "lahen" hölmölässä kun myyty juuri remontoituja kuten kaupunginsairaala, uusia rakennettuja päiväkoteja ym. ja sitten ollaan "edullisesti" vuokralla kymmenen vuoden ellei pidemilläkin sopimuksilla.

Toinen hölmöilykohde kun lakkautetaan omat palvelut kuten infran kunnossapito kadunhoito ym. sekä terveyspalvelut jne. sitten ostetaan "edullisesti" ulkpuoliselta joka maksaa henkilöstölleen samaa palkaa ja ottaa välistä vielä liikevoitot ym. kulunsa pois. Ja "edullisemmaksi" tulee...

"Iso elämä pikkukaupunki"

"edullisesti" vuokralla kymmenen vuoden ellei pidemilläkin sopimuksilla. hölmölä!!

"Seminaarin päärakennuksen vuokrakustannukset koostuvat pääoma- ja ylläpitovuokrasta.
Pääomavuokran suuruus on 12 €/m2/kk ja ylläpitovuokra 4 €/m2/kk. Neliömäärä on 1 790 m2, joten vuosikustannus on noin 344 000 euroa vuodessa."

Edellä oleva teksti on kopioitu valtuuston kokouksen pöytäkirjasta. Kokouksessa käsiteltiin seminaarin päärakennuksen vuokrausta Boalta ja kaupungintalon vuokrausta Boalle.

Tarkoittaako hankejohtaja esitys sitä, että Heinolan kaupunki lyhentäisi Boan lainaa pääomavuokra = 12 € neliö ja lisäksi ylläpito-vuokra 4 € neliö. Joten seminaarin vuosivuokra olisi 344 000 € vuodessa. Olisiko seminaarin vuokraus veronmaksajien etu, kun 10 vuodessa vuokrat olisivat yhteensä 3 440 000?

Paljonko Boa tarjoaa kaupungintalosta, siitä peruskorjatusta, jonka parkkipaikka on juuri kunnostettu viimeisen päälle?

Heinolassa yhdistykset tarvitsevat toimintatiloja. Heinolan kansalaisopisto tarvitsee tiloja. Jos kaupungintalolla löytyy tyhjiä tiloja, ne pitäisi ottaa hyötykäyttöön. Vieläkö Heinolan lasten ja nuorten teatteri toimii ja missä tiloissa?

boa on huijjausta !

Mikä on Boa? Onko kilpailutettu Boa:n tekemät tarjoukset? Onko Boalla edellytyksiä ja Heinolan päättäjillä kykyä tarkistaa ne?

Heinolan päättäjillä kykyä tarkistaa ne?

Jos kaupungintalolla löytyy tyhjiä tiloja, ne pitäisi ottaa hyötykäyttöön. !!

ei niilä kauan vuokria maksella !!

Kirjoituksista päätellen kaikki haikailevat erotetun ex-kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran perään?! Hän sentään osasi luotsata tätä laivaa oikeaan suuntaan.