Minulla ei ole elossa isää eikä pappaa.Äidin isä kuoli sodassa v 1941, joten häntä en ehtinyt koskaan tapaamaan. Isänisä oli topakka ja vähän etäinen mies jonka sanaa kyselemättä toteltiin. Hän kuoli pois 1977.
Oma isäni taas kuoli 1985 ehti juuri nähdä tyttäreni.
Näin isäinpäivänä tuntuu et ois olemassa vielä edes joku noista. Nyt ei ole ketään muuta kuin muistoissa.
Oma isäni taas kuoli 1985 ehti juuri nähdä tyttäreni.
Näin isäinpäivänä tuntuu et ois olemassa vielä edes joku noista. Nyt ei ole ketään muuta kuin muistoissa.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Niin, kenellä mitenkin! Minulla ei ollut vaareja, eikä ole lapsillanikaan, eikä lapsenlapsilla. Omat vaarini olivat elossa, muttemme olleet tekemisissä. Sama kuvio toistui lapsillani ja nyt lapsenlapsilla. Lapsenlapsien molemmat vaarit ”elävät”, mutta yhteydenpito on nolla.
Onhan se ikävää, ettei heillä ole mitään vaarijuttuja, kun vielä poikia ovat.
Toivottavasti omat poikani osaavat katkaista tämän ikävän perinteen ja ovat toisenlaisia isiä ja mahdollisia isoisiä pojilleen ja mahdollisille lapsenlapsilleen.
Pojilleni toivotan hyvää isänpäivää!
Lapsenlapsillasi ei ole vaaria? Eli et ole heidän kanssaan tekemisissä. Surettaako se sinua? Haluaisitko kuulua heidän elämäänsä tavalla tai toisella?
Kuulun mummona lapsenlapsieni elämään ja meillä on kivoja yhteisiä juttuja. Vaarit vain eivät kuulu!
Aijaa olitkin äiti ja mummo.
Sääli lapsille ja lapsenlapsille. Vaarit puuttuu.
Niin, onhan ne vaarit kaikki elossa, mutteivät ole lapsiensa tai lapsenlapsiensa kanssa missään tekemisissä.
Niin elikkä puuttuvat😁.
Niin kai sitten. Parempi, kun olisivat kuolleet. Voisi voivotella. Nyt voi vain haistattaa paskat!
Auttaisiko se mitään?
Tottakai! Kuolema on parempi, kun välinpitämättömyys.
No ei kai nyt sentäs.
Turhia ihmisiä muutenkin!
Oletkohan sinä trolli🤔?
Haikeushan se itse kulakin on . Oma isäni syntyi 1895-kuoli 1964. Ainoa huoltajani. Hän oli äidistämme eronnut kun oli pieni lapsi ja jäimme kaikki lapset isälle Malmilla,.Äitini eli 1916-1973.Tunsin hänet aikuisena 2 viikkoa. Oli kotini .Kuoli Helsinki Manerhemintielle Vanhanyliopisto talon eteen sydän kohtaus töistä palatessa. Oneksi tunsin hänet 2 viikkoa. Kotini odotin häntä, veljeni ja lapseni kanssa hänen kuolinpäivän iltana,itselläni kaupan alalta vapaa päivä. Koskaan ei tullut, koska kuoli, mutta oli Äiti 2 viikkoa.Isovanhempani olivat jo kuoleet paljon paljon aikaisemin kun itse synnyin.Kaikille todella hyvää tätä päivää.13.11.22. Itä Helsingin lähiööstä.Aurinko näkyy jo.Ei muuta kuin ylös ulos kävelmään,minä ainakin yksin.Hei hei vaan.
Kiitos samoin sinulle. Minäkin kävin koiran kansaa reippailemassa jo kolmen kilometrin lenkin. 50 minuuttia meni kun koiran pitää saada nuuskutella varsinkin alkumatkasta. Ihana ulkoilusää.
Kaikilla meillä on oma tarinamme.
Ai# en huomannut että en ollut kirjautunut. Tuo 12:27 oli mun kirjoittama.
Hesarin femakkotoimittaja kirjoitti , että isänpäivänkorttien teko pitäisi lopettaa kouluissa ja tarhoissa, koska monilla ei ole isää.
Isä voi olla kuollut, tai ns putkessa saatu siittiöisä, sateenkaariperheitä on kolmannes.
Tätäkö on hesarin toimittajan aamunavaus isille , isänpäivänä?!
Femakkotoimittaja?
Itse ajattelen että kirjoituksensa on vain kannanotto johon ei tarvitse kiihkolla suhtautua.
En ole lukenut hesarin kirjoitusta mutta mielestäni isän- ja miksei äitienpäivätkin on turhuutta. Omaa isää ja äitiä voi lapsi muistaa ihan joka päivä osoittamalla rakkauttaan. Ei siihen tarvita mitään kaupallista päivää! Nämä edellä maininut päivät aiheuttavat mielipahaa lapsille, joilla ei ole ihan oikeasti isää tai äitiä tai joiden jompi kumpi vanhempi kaltoin kohtelee lasta. Miltä tuntuu lapsesta tehdä isänpäiväkortti isälle, joka esim lyö lastaan. Juu,tiedän, kiellettyä Suomessa mutta sitä kuitenkin tapahtuu eikä pieni, avuton lapsi pysty tekemään rikosilmoitusta jos äiti kääntää silmänsä sivuun.
Pitäisikö isänpäiväkortit kieltää jonkun pahoinpitelevän isän vuoksi? Eiköhän siinä ole silloin ji vakavammat ongelmat kuin joku kortti. Lapsihan voi purkaa pahanolon tunteensa korttiin, lapset ovat yllättävän fiksuja. Toisaalta ovat lojaaleja hunommillekin vanhemmilleen. Kortti tehdään kun kuuluu tehdä ja that's it.
Kyllä se monilla tuntui itseni lisäksi nostavan verenpainetta, luettuani hs:n kommenttipalstaa.
Selvää viherpunikkitextiä.
Minulla ei nosta. Minusta tuo kuuluu kategoriaan saako koulussa laulaa suvivirttä. Itse olen vanhojen perinteiden kannalla.
Jos lapsella ei ole isää tai vaaria elämässään voihan hälle surku tulla mut hän voinee tuolloin ytehdä kortin vaikkapa enolleen tai vastaavalle.
Jos lapsi kuuluu johonkin sateenkaariperheeseen hän varmaan tietää miten suhtautua perheessä on varmaan asioista keskusteltu.
En näe asiaa omalta osaltani kiihtymisen arvoisena.
MInunkin ukkini ovat jo aikojen saatossa kuolleet. Appiukko on elossa ja häntä käymme tänään tervehtimässä. Lasteni isälle tein juuri äsken maittavan aamupalan/brunssin ja kohta lähdemme yhdessä ulkoilemaan. Kiitollinen olen, kaikesta!
Meilläkin lapset muistavat isiään ja vaarejaan. Tosin asuvat niin etäällä toisistaan että tapaamaan ei nyt pääse.
Vaarit eivät välttämättä enää lapsenlapsiaan tunnista, mutta lapset tunnistavat vaarinsa ja se lienee tärkeintä.
Pappojani en ole koskaan nähnyt, molemmat oli kuolleet jo ennen syntymääni ja oma isänikin kuoli jo yli 40 vuotta sitten eikä ennen sitäkään isänpäiviä vietetty.
Voi veikkonen 🕯
Mutb onneksi voi käydä haudoilla muistelemassa samalla kun hoitaa haudan ympäristöä. Tänään juuri kävin siistimässä kanervat ja narsissit pois ja haravoin ympärystän useammaltakin haudalta.
Juu,kissakin oman häntänsä nostaa.
En ymmärrä miten tämä kommentti liittyy aiheeseen?
Kehut itseäsi ja mollaat toisten kokemuksia ns. elossa olevista isistä tai vaareista, jotka eivät lapsistaan tai lapsenlapsistaan välitä.
”Oletkohan sinä 🤔 trolli?”
Täh!
Nyt sinulla taitaa mielikuvitus laukata. Ei ole minun vikani jos minun tekemiseni saavat sinussa aikaan syyllisyyden tunteita.
Itse näyt olevan Molli :).
Eiks pyhänä ole äitienpäivä?
Juu on. Tää aloitus jonka joku nosti on vanha.