Tapio Lehtinen valehtelee

Onko jotenkin sinulta pois?

Vai ei ole Lehtisestä kuullut? Toki mahdollista, jos ei seuraa purjehdusta eikä urheilua yleensäkään. Kovin on provokatiivinen asenne tällä tietäjällä, ikävä juttu.

No,180 sekuntia on aika,eli silloin puvun pukeminen ja pelastautuminen on sekunneista kiinni.Nää on hauskoja nämä laitueilta huuhtelijat, jotka ei ole nostimen köyteen edes koskenut!

Merirosvo

Anonyymi kirjoitti:

No,180 sekuntia on aika,eli silloin puvun pukeminen ja pelastautuminen on sekunneista kiinni.Nää on hauskoja nämä laitueilta huuhtelijat, jotka ei ole nostimen köyteen edes koskenut!

Merirosvo

Lue lisää

Nää on hauskoja nämä laitueilta huuhtelijat, jotka ei ole nostimen köyteen edes koskenut!

Mikä on nostimen köysi ?

Anonyymi kirjoitti:

Nää on hauskoja nämä laitueilta huuhtelijat, jotka ei ole nostimen köyteen edes koskenut!

Mikä on nostimen köysi ?

Ja sinä olet huvittavin, analysoi omaa
"puska huutoasi"

Anonyymi kirjoitti:

Ja sinä olet huvittavin, analysoi omaa
"puska huutoasi"

Veneilijät vetää käteen!

Kyäähän pelastuspuvussa pysyy pinnalla ja jopa kohtuullisen lämpimänä. Mutta kevytkin tuuli ajaa lauttaa nopeammin kuin pelastuspuku päällä pystyy uimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyäähän pelastuspuvussa pysyy pinnalla ja jopa kohtuullisen lämpimänä. Mutta kevytkin tuuli ajaa lauttaa nopeammin kuin pelastuspuku päällä pystyy uimaan.

Aivan, se 8 metrin tuuli olisi vienyt lautan nopeasti mennessään, ja Lehtinen on voinut seistä vaikka polvillaan lautalla tekemässä kunniaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyäähän pelastuspuvussa pysyy pinnalla ja jopa kohtuullisen lämpimänä. Mutta kevytkin tuuli ajaa lauttaa nopeammin kuin pelastuspuku päällä pystyy uimaan.

Eikös useimmissa pelastuslautoissa ole jonkinlainen ajoankkuri tai pohjan muotoilu estämässä juuri tätä tuulen mukana ajautumista?

Aloittajan konteksti on provoilu ja hyvin toimii.

Törmäsikö läski jäävuoreen?

Motonetissä on erikoisvahvoja magneetteja myynnissä, jos vaikka pari laittais köyden päähän ja sitten hiiop...

Mitä ihmettä oikein selität? Hätämerkin jälkeen kisajärjestäjä otti yhteyttä kärkikaksikkoon : ykkösenä olleeseen Abhilash Tomyyn ja kolmantena olleeseen Kirsten Neuschäferiin ja löheistöllä ollut rahtari kuuli lähetyksen myös. Kaikki kääntyivät kohti Lehtistä, Neuschäfer oli ekana paikalla ja pelasti. Tässä vaiheessa Abhilash Tomy sai luvan jatkaa skabaa. Sitten rahtari ehti paikalle ja korjasi Lehtisen talteen. Nyt myös Neuschäfer sailuvan jatkaa. Lehtinen matkustaa jöniksenä rahtilaivalla Kiinaan josta palaa lentokoneella Suomeen. Lehtinen on avannut jo vähän tapahtumista mutta tulee antamaan täyden meriselityksen tapahtuneesta. Vene oli vm. - 65, joskin täysin uusiksi rakennettu. Vakuutusarvo nolla. Kilpailuissa ei venevakuutus myöskään ole voimassa, tuskin myöskään niillä leveysasteilla jonne oltiin menossa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmettä oikein selität? Hätämerkin jälkeen kisajärjestäjä otti yhteyttä kärkikaksikkoon : ykkösenä olleeseen Abhilash Tomyyn ja kolmantena olleeseen Kirsten Neuschäferiin ja löheistöllä ollut rahtari kuuli lähetyksen myös. Kaikki kääntyivät kohti Lehtistä, Neuschäfer oli ekana paikalla ja pelasti. Tässä vaiheessa Abhilash Tomy sai luvan jatkaa skabaa. Sitten rahtari ehti paikalle ja korjasi Lehtisen talteen. Nyt myös Neuschäfer sailuvan jatkaa. Lehtinen matkustaa jöniksenä rahtilaivalla Kiinaan josta palaa lentokoneella Suomeen. Lehtinen on avannut jo vähän tapahtumista mutta tulee antamaan täyden meriselityksen tapahtuneesta. Vene oli vm. - 65, joskin täysin uusiksi rakennettu. Vakuutusarvo nolla. Kilpailuissa ei venevakuutus myöskään ole voimassa, tuskin myöskään niillä leveysasteilla jonne oltiin menossa.

Lue lisää

Kyllä kaikki suomalaiset venevakuutukset ovat voimassa purjehduskilpailuissa. Osassa on suurempi omavastuu kisoissa tapahtuneissa vahingoissa.

Valtameret sitten on toinen juttu eli sinne tarvitaan lisäehtoja tai vakuutus muualta kuin suomalaisilta yhtiöiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä kaikki suomalaiset venevakuutukset ovat voimassa purjehduskilpailuissa. Osassa on suurempi omavastuu kisoissa tapahtuneissa vahingoissa.

Valtameret sitten on toinen juttu eli sinne tarvitaan lisäehtoja tai vakuutus muualta kuin suomalaisilta yhtiöiltä.

Lue lisää

Loppuu Suomen normi vakuutukset aika lyhyeen, kun suuntaa länteen ja Itämeri päättyy

Anonyymi kirjoitti:

Loppuu Suomen normi vakuutukset aika lyhyeen, kun suuntaa länteen ja Itämeri päättyy

Kyllä, mutta saa niihin sovittua lisäalueita. Itsellä kokemusta vain Pohjanmeren lisäämisestä, josta ei edes hinta noussut.

GGR-vakuuttaminen sitten ei ehkä onnistu lainkaan suomalsisista ja on mistä tahansa poskettoman kallista.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmettä oikein selität? Hätämerkin jälkeen kisajärjestäjä otti yhteyttä kärkikaksikkoon : ykkösenä olleeseen Abhilash Tomyyn ja kolmantena olleeseen Kirsten Neuschäferiin ja löheistöllä ollut rahtari kuuli lähetyksen myös. Kaikki kääntyivät kohti Lehtistä, Neuschäfer oli ekana paikalla ja pelasti. Tässä vaiheessa Abhilash Tomy sai luvan jatkaa skabaa. Sitten rahtari ehti paikalle ja korjasi Lehtisen talteen. Nyt myös Neuschäfer sailuvan jatkaa. Lehtinen matkustaa jöniksenä rahtilaivalla Kiinaan josta palaa lentokoneella Suomeen. Lehtinen on avannut jo vähän tapahtumista mutta tulee antamaan täyden meriselityksen tapahtuneesta. Vene oli vm. - 65, joskin täysin uusiksi rakennettu. Vakuutusarvo nolla. Kilpailuissa ei venevakuutus myöskään ole voimassa, tuskin myöskään niillä leveysasteilla jonne oltiin menossa.

Lue lisää

Ainaskin 3 kirjotusvihrettä; löheistöllä-läheistöllä, sailuvan kirjoitetaan erikseen, miten se Lehtinen oikein matkusti, jöniksenä ?, pilkku puuttuu ennen josta sanaa, samoin mutta ja jonne sanaa ja jonne pitäisi olla minne... hukkaan on mennyt koulunkäynti hälläkin...

Arvioisin Asterian arvoksi jollekin wannabe-GGR -seilorille päälle 200 000. Tosin rahaa sen ostoon kunnostukseen kaikkiaan lienee mennyt paljon enemmänkin.
Vakuuttaminen valtamerten kovemmillekin latitudeille kyllä onnistuu, ei tosin suomalaisfirmojen kautta. Ne katsastusalennuksineen operoivat aivan lähialueilla, max. Karibialle asti.
Veneen puikkomainen ja siro perä ei ilmeisesti kestänyt raskaiden kojeasennusten lisätaakkaa ja -voimia.
Swan 36 olisi kestänyt, aivan varmasti.

Anonyymi kirjoitti:

Arvioisin Asterian arvoksi jollekin wannabe-GGR -seilorille päälle 200 000. Tosin rahaa sen ostoon kunnostukseen kaikkiaan lienee mennyt paljon enemmänkin.
Vakuuttaminen valtamerten kovemmillekin latitudeille kyllä onnistuu, ei tosin suomalaisfirmojen kautta. Ne katsastusalennuksineen operoivat aivan lähialueilla, max. Karibialle asti.
Veneen puikkomainen ja siro perä ei ilmeisesti kestänyt raskaiden kojeasennusten lisätaakkaa ja -voimia.
Swan 36 olisi kestänyt, aivan varmasti.

Lue lisää

Saa olla kyllä todella kaheli GGR-intoilija, jos 200 000 € olisi tuosta maksanut. No yhtä kaheli kuin Tapio, kun laittoi varmasti vielä enemmän tuon kunnostukseen.

Normaalikäyttöön tuo oli lähinnä pilattu eikä kunnostettu. Arvo ehkä 20 000 €.

Paljonkohan mahtaa olla Simonin venebudjetti? Sillä lienee käyttöä ja jälleenmyyntiarvoa GGR:n ulkopuolellakin, kuten Rustlereilla?

Anonyymi kirjoitti:

Arvioisin Asterian arvoksi jollekin wannabe-GGR -seilorille päälle 200 000. Tosin rahaa sen ostoon kunnostukseen kaikkiaan lienee mennyt paljon enemmänkin.
Vakuuttaminen valtamerten kovemmillekin latitudeille kyllä onnistuu, ei tosin suomalaisfirmojen kautta. Ne katsastusalennuksineen operoivat aivan lähialueilla, max. Karibialle asti.
Veneen puikkomainen ja siro perä ei ilmeisesti kestänyt raskaiden kojeasennusten lisätaakkaa ja -voimia.
Swan 36 olisi kestänyt, aivan varmasti.

Lue lisää

Sama perä Asteriassa on kuin Swan 36:ssakin ja samat runkolinjat. Ainoa ero on Swanin erillisperäsin. Eikä Asterian perässä mitään kojeasennuksia ollut, vain tuuliperäsin.

Haluaisitko ostaa vokaalin? (e ja o olisi tarjolla)

Lehtinen sanoi Yachting Monthlylle, ettei ollut törmäystä.

Uutta kirjaa ei ole tulossa. Ihan ilmaiseksi voit katsoa Ylen Arenasta 2018 kisasta kertovan dokkarin "Meren kutsu". Siinä ei ainakaan kyniä ole käytetty värien lisäämiseen, todellisuuden värejä on vain himmennetty.

Anonyymi kirjoitti:

Uutta kirjaa ei ole tulossa. Ihan ilmaiseksi voit katsoa Ylen Arenasta 2018 kisasta kertovan dokkarin "Meren kutsu". Siinä ei ainakaan kyniä ole käytetty värien lisäämiseen, todellisuuden värejä on vain himmennetty.

Lue lisää

No jaa, olihan siellä monenlaista värikynää.

Esimerkiksi se, että Asteria oli rakennettu kuin tankki. Tai se, kuinka suuren virheen sekunnin erhe kellonajassa tekisi paikanmääritykselle… oikea vastaushan olisi ekvaattorilla alle viisi sataa metriä ja muualla huomattavasti vähemmän.

Anonyymi kirjoitti:

No jaa, olihan siellä monenlaista värikynää.

Esimerkiksi se, että Asteria oli rakennettu kuin tankki. Tai se, kuinka suuren virheen sekunnin erhe kellonajassa tekisi paikanmääritykselle… oikea vastaushan olisi ekvaattorilla alle viisi sataa metriä ja muualla huomattavasti vähemmän.

Lue lisää

Elokuvan väite siis oli, että kahden sekunnin virhe kellonajassa tarkoittaisi kymmenen mailin virhettä sijannissa. (Kohdassa 17 min 45 sek, suurinpiirtein.)

Anonyymi kirjoitti:

Elokuvan väite siis oli, että kahden sekunnin virhe kellonajassa tarkoittaisi kymmenen mailin virhettä sijannissa. (Kohdassa 17 min 45 sek, suurinpiirtein.)

Sekin sen radioamatöörin, joka aikamerkkejä antoi, suusta. Radioamatööri ei navigoinnista paljoa tiedä. Lehtisen kello, joka oli mekaaninen, mutta itse itsensä ranteen liikkeillä vetävä, otettiin pois ennen lähtöä. Tilalle annettiin kello, joka edisti yli minuutin vuorokaudessa, eikä sitäkään tasaisesti koko matkan ajan.

Anonyymi kirjoitti:

No jaa, olihan siellä monenlaista värikynää.

Esimerkiksi se, että Asteria oli rakennettu kuin tankki. Tai se, kuinka suuren virheen sekunnin erhe kellonajassa tekisi paikanmääritykselle… oikea vastaushan olisi ekvaattorilla alle viisi sataa metriä ja muualla huomattavasti vähemmän.

Lue lisää

Se taas, että Asteria oli rakennettu kuin tankki, oli täyttä totta. Lähtökohtaisesti koko joukon vahvin vene.

Anonyymi kirjoitti:

Se taas, että Asteria oli rakennettu kuin tankki, oli täyttä totta. Lähtökohtaisesti koko joukon vahvin vene.

Oli ainoa joka upposi, eli todellisuudessa joukon heikoin vene. Selittelyt eivät sitä tosiasiaa muuksi muuta. Tankin vahvuinen vesitiiviisti osastoitu vene olisi vieläkin pinnalla kellumassa.

Anonyymi kirjoitti:

Sekin sen radioamatöörin, joka aikamerkkejä antoi, suusta. Radioamatööri ei navigoinnista paljoa tiedä. Lehtisen kello, joka oli mekaaninen, mutta itse itsensä ranteen liikkeillä vetävä, otettiin pois ennen lähtöä. Tilalle annettiin kello, joka edisti yli minuutin vuorokaudessa, eikä sitäkään tasaisesti koko matkan ajan.

Lue lisää

Amatööri kertoi Lehtisen noin kertoneen.

Rannekellosta nillittäminen on turhaa, aikamerkillä se olisi kuitenkin tarkistettava, olipa kello kineettisesti itsensä vetävä tai vieterivetoinen.

Ja vaikka sijaintilasku heittäisi kymmeniä maileja, tarkkuus olisi aivan riittävä avomerelle. Ainoa kriittinen kohta olisi kielletty boksi Etelämerellä, mutta latitudinhan määrittää puolipäivätyönä ilman kelloakin.

Anonyymi kirjoitti:

Uutta kirjaa ei ole tulossa. Ihan ilmaiseksi voit katsoa Ylen Arenasta 2018 kisasta kertovan dokkarin "Meren kutsu". Siinä ei ainakaan kyniä ole käytetty värien lisäämiseen, todellisuuden värejä on vain himmennetty.

Lue lisää

"Uutta kirjaa ei ole tulossa. Ihan ilmaiseksi voit katsoa Ylen Arenasta 2018 kisasta kertovan dokkarin "Meren..." Lehtinen eilen ilmoitti uuden kirjan olevan tulossa. Oliko yllätys? Ennen isänpäivää pukkaa myyntiin

Anonyymi kirjoitti:

Oli ainoa joka upposi, eli todellisuudessa joukon heikoin vene. Selittelyt eivät sitä tosiasiaa muuksi muuta. Tankin vahvuinen vesitiiviisti osastoitu vene olisi vieläkin pinnalla kellumassa.

Lue lisää

Kyllä, juuri näin

Anonyymi kirjoitti:

"Uutta kirjaa ei ole tulossa. Ihan ilmaiseksi voit katsoa Ylen Arenasta 2018 kisasta kertovan dokkarin "Meren..." Lehtinen eilen ilmoitti uuden kirjan olevan tulossa. Oliko yllätys? Ennen isänpäivää pukkaa myyntiin

Lue lisää

Jossain netti lehden sivuilla Tapio oli jo aloittanut kirjan kirjoittamisen siellä rahtilaivalla. Miehistö oli vaihtanut tietsikan fontin, niin isoksi, että näki ilman laseja.

Ei minulla mitään kirjaa vastaan ole...

Anonyymi kirjoitti:

Jossain netti lehden sivuilla Tapio oli jo aloittanut kirjan kirjoittamisen siellä rahtilaivalla. Miehistö oli vaihtanut tietsikan fontin, niin isoksi, että näki ilman laseja.

Ei minulla mitään kirjaa vastaan ole...

Lue lisää

Aloittanut lokikirjan uudelleen kirjoituksen, kun alkuperäinen upposi veneen mukana.

Anonyymi kirjoitti:

Lehtinen sanoi Yachting Monthlylle, ettei ollut törmäystä.

Eli vene ei ollut merikelpoinen vallitsevissa olosuhteissa, mitkä olivat kyseiselle paikalle varsin lievät. Merikelpoinen vene ei uppoa ilman rajua törmäystä tai tulipaloa.

Joo mielenkiintoinen keissi ja odotan innolla meriselitystä.
Laminaatin yhtäkkinen paukahtaminen on kai aika epätodennäköistä ilman kovaa törmäystä?
Katselin sen dokumentin aiemmasta reissusta ja siinä kippari totesi että vene hänen mielestään kestää kontin taikka valaan kanssa törmäyksen. Olikos tämä sama vene? Olen vähän heikosti seurannut uutisia.

Anonyymi kirjoitti:

Joo mielenkiintoinen keissi ja odotan innolla meriselitystä.
Laminaatin yhtäkkinen paukahtaminen on kai aika epätodennäköistä ilman kovaa törmäystä?
Katselin sen dokumentin aiemmasta reissusta ja siinä kippari totesi että vene hänen mielestään kestää kontin taikka valaan kanssa törmäyksen. Olikos tämä sama vene? Olen vähän heikosti seurannut uutisia.

Lue lisää

Väsymisen aiheuttavat hajoamiset voivat ilmetä yllättävissäkin paikoissa eli hyvin pienistä kuormista juuri silloin. Suuren vuodon aiheuttava runkovaurio pitäisi olla aika laaja, mikä vähentää todennäköisyyttä.

Mutta eihän uppoaminen ollut millää tavalla alkuunkaan todennäköistä eli jotain hyvin epätodennäköistä tuolla on pitänyt tapahtua.

ja veneen häntää kuormitettiin lisäksi tuuliperäsimen lateraalipinnan voimilla. Hydrovanehan korvaa alkuperäisen peräsimen kokonaan ja ohjailuun tarvittava voima syntyy kokokonaan hydrovanella, joka sijaitsi hännän päässä. Alkuperäinen peräsin on saranoitu pitkän kölin jatkoksi. Ohjailuvoimien lisäksi hydrovanen lapa ottaa luonnollisesti vastaan myös purje balanssin voimat.

Ja olihan häntää kuormittamassa lisäksi myös hydro- ja tuuligeneraattorit.

Anonyymi kirjoitti:

ja veneen häntää kuormitettiin lisäksi tuuliperäsimen lateraalipinnan voimilla. Hydrovanehan korvaa alkuperäisen peräsimen kokonaan ja ohjailuun tarvittava voima syntyy kokokonaan hydrovanella, joka sijaitsi hännän päässä. Alkuperäinen peräsin on saranoitu pitkän kölin jatkoksi. Ohjailuvoimien lisäksi hydrovanen lapa ottaa luonnollisesti vastaan myös purje balanssin voimat.

Ja olihan häntää kuormittamassa lisäksi myös hydro- ja tuuligeneraattorit.

Lue lisää

Veneen perä oli aivan liian solakka, heppoinen ja pitkä.
Jos tuulipilotin kanssa samanaikaisesti käytetään hydrogenuakin niin se vaatisi köliin ja rusteihin saakka ulottuvan metallisen monipistetukirakenteen.
Harva ymmärtää sitä, että lasikuituveneen runko on pelkkä vettäpitävä kuori, ei mikään asennuspohja kovia momentteja tuottaville peräsimelle ja genulle. Ei peräpeiliin voi pelkästään läpipultata ja prikata isomomenttisia kojeita.
Vakiona tuollaisesta Italianhaperosta irtoavat joskus knaapitkin laiturimyrässä.

Samaa mieltä. Asteria katkesi laipion kohdalta. Delaminoitunut pikku hiljaa ja lopulta laipio kanttasi murtuman pohjaan. Siellähän ei ole v tuomaa jäykkyyttä ei jäykkäreita.

Anonyymi kirjoitti:

ja veneen häntää kuormitettiin lisäksi tuuliperäsimen lateraalipinnan voimilla. Hydrovanehan korvaa alkuperäisen peräsimen kokonaan ja ohjailuun tarvittava voima syntyy kokokonaan hydrovanella, joka sijaitsi hännän päässä. Alkuperäinen peräsin on saranoitu pitkän kölin jatkoksi. Ohjailuvoimien lisäksi hydrovanen lapa ottaa luonnollisesti vastaan myös purje balanssin voimat.

Ja olihan häntää kuormittamassa lisäksi myös hydro- ja tuuligeneraattorit.

Lue lisää

Hydrovanen akseli on aika ohut, n. 32 mm. Ei sillä saa kovinkaan kummoisia kuormia veneeseen ennen akselin pettämistä. Tuon kokoisessa veneessä lapioperäsimen akseli olisi 50 mm tai enemmän. 50 mm kestää taivutusta 2,4-kertaisesti 32 mm verrattuna. Lapa tietysti on suhteessa akseliin eli ei sitä ole tarkoitettu oikeaksi peräsimeksi.

Tuo riki on aivan älytön. Don sanoo videolla 12 mm dyform. Sen murtolujuus on 14,4 tn. Normaalisti olisi 8 tai 10 mm 1x19, joiden murtolujuudet 4,6 ja 7,2 tn, tai vastaavan murtolujuuden rod, 7,1-8,4 mm. Siis ainakin tupla murtolujuus normaaliin verrattuna. Vanttien pitäisi kuitenkin olla se heikoin kohta eli venyä ennen kuin runko, rustit tai masto vaurioituu. Miten rustit ja runko on saatu kestämään tuollaista murtolujuutta vastaava voima?

Vai onko nuo dyformia? Videosta ei kunnolla näe. Jos ovat tavallista 1x19, on murtolujuus "vain" 10,4 tn.

En usko silti, että runko katkeaisi vuotavaksi rikijännityksistä. Joustoa olisi ennen sitä varsin paljon ja joku paikallinen vaurio vantin tai staagin kiinnityskohtaan olisi todennäkösempi seuraus.

Anonyymi kirjoitti:

Hydrovanen akseli on aika ohut, n. 32 mm. Ei sillä saa kovinkaan kummoisia kuormia veneeseen ennen akselin pettämistä. Tuon kokoisessa veneessä lapioperäsimen akseli olisi 50 mm tai enemmän. 50 mm kestää taivutusta 2,4-kertaisesti 32 mm verrattuna. Lapa tietysti on suhteessa akseliin eli ei sitä ole tarkoitettu oikeaksi peräsimeksi.

Tuo riki on aivan älytön. Don sanoo videolla 12 mm dyform. Sen murtolujuus on 14,4 tn. Normaalisti olisi 8 tai 10 mm 1x19, joiden murtolujuudet 4,6 ja 7,2 tn, tai vastaavan murtolujuuden rod, 7,1-8,4 mm. Siis ainakin tupla murtolujuus normaaliin verrattuna. Vanttien pitäisi kuitenkin olla se heikoin kohta eli venyä ennen kuin runko, rustit tai masto vaurioituu. Miten rustit ja runko on saatu kestämään tuollaista murtolujuutta vastaava voima?

Vai onko nuo dyformia? Videosta ei kunnolla näe. Jos ovat tavallista 1x19, on murtolujuus "vain" 10,4 tn.

En usko silti, että runko katkeaisi vuotavaksi rikijännityksistä. Joustoa olisi ennen sitä varsin paljon ja joku paikallinen vaurio vantin tai staagin kiinnityskohtaan olisi todennäkösempi seuraus.

Lue lisää

En usko kenenkään väittävän tai arvailevan tuuliperäsimen yksin olevan mahdollinen syylliilinen, mahdolliseen runkovaurioon. Mutta osatekijä se muiden mainittujen lisäksi voisi ollakin. Sanonta kamelinselän katkeamisesta lienee tuttu?

Ja onhan tuuliperäsimellä lisäksi sen asennuspaikasta johtuva vipusuhdevaikutus. Lapioperäsimen akseli sijaitsee tyypillisesti lähellä vesilinjaa tai sen alla, eli jo luonnostaan melko vahvalla alueella. Ulkonevissa kiinnikkeissään oleva perälaudan ulkopuolella vääntävä tuuliperäsin vääntää runkoa siis todella pitkän vipuvarren avulla verrattuna lapioperäsimeen. Joten pienmmällä 32mm akselilla saadaan vipuvarren ansiosta aikaan suurempi voima.

Mutta mysteeriksihän tämä silti jää. Viippahännän murtuminen on arvailu muiden joukossa. Se ainakin selittäisi äänet ja nopea tulivimisen.

Anonyymi kirjoitti:

Veneen perä oli aivan liian solakka, heppoinen ja pitkä.
Jos tuulipilotin kanssa samanaikaisesti käytetään hydrogenuakin niin se vaatisi köliin ja rusteihin saakka ulottuvan metallisen monipistetukirakenteen.
Harva ymmärtää sitä, että lasikuituveneen runko on pelkkä vettäpitävä kuori, ei mikään asennuspohja kovia momentteja tuottaville peräsimelle ja genulle. Ei peräpeiliin voi pelkästään läpipultata ja prikata isomomenttisia kojeita.
Vakiona tuollaisesta Italianhaperosta irtoavat joskus knaapitkin laiturimyrässä.

Lue lisää

Vanhaan saaristoristelijään verrattuna Asterian takarunko on panssarivaunuakin paljon jykevämpi. Eivät veneiden rungot tarvitse mitään monipistetukirakenteita. Joskus 70-luvulla sellaisia on raasereihin rakennettu jakamaan rikin ja kölin voimia, mutta ei keulassa eikä perässä. Kun seinämäipaksuutta ei tarvitse minimoida äärimmilleen, muodostaa veneen runko hyvin itsekantavan rakenteen, erityisesti keulassa ja perässä.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhaan saaristoristelijään verrattuna Asterian takarunko on panssarivaunuakin paljon jykevämpi. Eivät veneiden rungot tarvitse mitään monipistetukirakenteita. Joskus 70-luvulla sellaisia on raasereihin rakennettu jakamaan rikin ja kölin voimia, mutta ei keulassa eikä perässä. Kun seinämäipaksuutta ei tarvitse minimoida äärimmilleen, muodostaa veneen runko hyvin itsekantavan rakenteen, erityisesti keulassa ja perässä.

Lue lisää

Jos saaristoristeilijässä ja Asteriassa on eroja, niin eroa on myös saaristossa ja Eteläisessä jäämereressä.

Saaristoristeilijällä ollaan liikkeellä on picnic varustusteilla. GGR veneeseen on bunkrattu vuoden muonat ja juomat. Lisäksi hillitön määrä muita varusteita ja vimpaimia, varaosista ja työkaluista lähtien.

Saaristoristeilijää huonompaa vertailukohtaa ei voisi oikeastaan edes keksiä. GGR kisaan hyväksyttyjen veneiden lista on aika lyhyt. Eikä lienee sattumaa ettei ko. lyhyeltä listalta löydy saariston picnic risteilijää.

Faktaa on vain se, että jokin siellä Asteriassa meni pieleen pahimmalla mahdollisella tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos saaristoristeilijässä ja Asteriassa on eroja, niin eroa on myös saaristossa ja Eteläisessä jäämereressä.

Saaristoristeilijällä ollaan liikkeellä on picnic varustusteilla. GGR veneeseen on bunkrattu vuoden muonat ja juomat. Lisäksi hillitön määrä muita varusteita ja vimpaimia, varaosista ja työkaluista lähtien.

Saaristoristeilijää huonompaa vertailukohtaa ei voisi oikeastaan edes keksiä. GGR kisaan hyväksyttyjen veneiden lista on aika lyhyt. Eikä lienee sattumaa ettei ko. lyhyeltä listalta löydy saariston picnic risteilijää.

Faktaa on vain se, että jokin siellä Asteriassa meni pieleen pahimmalla mahdollisella tavalla.

Lue lisää

Saaristoristeilijän sopimattomuus valtamerille tulee kuitenkin aivan muista syistä kuin pitkästä hännästä. Gaian nopeasti kapeneva perä on muodoltaan erinomaisen luja, juuri sellainen kuin rakennesuunnittelija tekisi. Ja kun kuitujakin on riittävästi, eivät tuuliperäsimet ja -generaattorit mitään merkittävää kuormaa rungolle muodosta.

Väsyminen ei ole lasikuiturakenteen heikko ominaisuus. Tietenkin joku paha epäjatkuvuuskohta olisi voinut paikallista jännitystä aiheuttaa, mutta sekään ei yleensä aiheuttaisi suuren aukon syntymistä. Ja Tapio olisi kyllä huomannut, jos veneestä olisi perä puuttunut, tai ollut edes huomattavasti taipunut. Siinä olisi rikikin heilunut kuin irtoava hammas takastaagi löysänä.

Anonyymi kirjoitti:

Hydrovanen akseli on aika ohut, n. 32 mm. Ei sillä saa kovinkaan kummoisia kuormia veneeseen ennen akselin pettämistä. Tuon kokoisessa veneessä lapioperäsimen akseli olisi 50 mm tai enemmän. 50 mm kestää taivutusta 2,4-kertaisesti 32 mm verrattuna. Lapa tietysti on suhteessa akseliin eli ei sitä ole tarkoitettu oikeaksi peräsimeksi.

Tuo riki on aivan älytön. Don sanoo videolla 12 mm dyform. Sen murtolujuus on 14,4 tn. Normaalisti olisi 8 tai 10 mm 1x19, joiden murtolujuudet 4,6 ja 7,2 tn, tai vastaavan murtolujuuden rod, 7,1-8,4 mm. Siis ainakin tupla murtolujuus normaaliin verrattuna. Vanttien pitäisi kuitenkin olla se heikoin kohta eli venyä ennen kuin runko, rustit tai masto vaurioituu. Miten rustit ja runko on saatu kestämään tuollaista murtolujuutta vastaava voima?

Vai onko nuo dyformia? Videosta ei kunnolla näe. Jos ovat tavallista 1x19, on murtolujuus "vain" 10,4 tn.

En usko silti, että runko katkeaisi vuotavaksi rikijännityksistä. Joustoa olisi ennen sitä varsin paljon ja joku paikallinen vaurio vantin tai staagin kiinnityskohtaan olisi todennäkösempi seuraus.

Lue lisää

"Vanttien pitäisi kuitenkin olla se heikoin kohta eli venyä ennen kuin runko, rustit tai masto vaurioituu."
Ei pidä paikkaansa.
Mitä enemmän vantit joustaa, sitä suurempi kuormitus mastoon tulee, koska sitä pienemmäksi tuulenpuoleisen vantin kulma mastoputkeen nähden muuttuu maston nojatessa leehen venyvän vantin seurauksena. Masto kestää parhaiten kun se pysyy suorassa veneen keskilinjalla mahdollisimman hyvin ylävanttien kiinnityspisteen ja mastonjalan väliseltä osaltaan. Tukematon toppi voi sitten taipua leehen, mutta siihen vanttien tavallista suurempi paksuus ei vaikuta yhtään mitään.

Käyttäjä voi toki rikkoa veneen ylikiristämällä ne tavallista paksummat vantit, mutta jos ymmärtää kiristää ne samaa voimaan, eikä samaan venymään, ei ylipaksuista vanteista ole kuin 2 haittaa, enemmän ilmanvastusta ja korkeampi veneen painopiste.

Anonyymi kirjoitti:

"Vanttien pitäisi kuitenkin olla se heikoin kohta eli venyä ennen kuin runko, rustit tai masto vaurioituu."
Ei pidä paikkaansa.
Mitä enemmän vantit joustaa, sitä suurempi kuormitus mastoon tulee, koska sitä pienemmäksi tuulenpuoleisen vantin kulma mastoputkeen nähden muuttuu maston nojatessa leehen venyvän vantin seurauksena. Masto kestää parhaiten kun se pysyy suorassa veneen keskilinjalla mahdollisimman hyvin ylävanttien kiinnityspisteen ja mastonjalan väliseltä osaltaan. Tukematon toppi voi sitten taipua leehen, mutta siihen vanttien tavallista suurempi paksuus ei vaikuta yhtään mitään.

Käyttäjä voi toki rikkoa veneen ylikiristämällä ne tavallista paksummat vantit, mutta jos ymmärtää kiristää ne samaa voimaan, eikä samaan venymään, ei ylipaksuista vanteista ole kuin 2 haittaa, enemmän ilmanvastusta ja korkeampi veneen painopiste.

Lue lisää

Normaalipurjehduksessa ylimitoitetuista vanteista ei oikein kiristettynä ole haittaa painoa ja ilmanvastusta lukuun ottamatta. Mutta idea tuossa oli kestää kuperkeikka. Tuolloin on paljon parempi, että menetetään masto kuin rikotaan runko.

Rustit pitää mitoittaa kestämään enemmän kuin vantit ja päälle vielä suuremmat varmiuskertoimet.

Tulee tuosta myös suuremmat rasitukset runkoon dynaamisissa kuormissa eli rajuissa puuskissa ja aalloissa. Osin lisääntyneen painon kautta ja osin vähentyneen jouston kautta.

Ei normaalisti mitoitetun rikin vantit veny niin paljon, että kulmat muuttuisivat merkittävästi. Jos tulee hyvin poikkeuksellinen kertaluontoinen kuorma, voivat venyä pysyvästi. Parempi niin, sillä samalla voima rustiin ja mastoon rajoittui vantin myötörajaan, joka on hyvin lähellä murtorajaa.

Anonyymi kirjoitti:

Normaalipurjehduksessa ylimitoitetuista vanteista ei oikein kiristettynä ole haittaa painoa ja ilmanvastusta lukuun ottamatta. Mutta idea tuossa oli kestää kuperkeikka. Tuolloin on paljon parempi, että menetetään masto kuin rikotaan runko.

Rustit pitää mitoittaa kestämään enemmän kuin vantit ja päälle vielä suuremmat varmiuskertoimet.

Tulee tuosta myös suuremmat rasitukset runkoon dynaamisissa kuormissa eli rajuissa puuskissa ja aalloissa. Osin lisääntyneen painon kautta ja osin vähentyneen jouston kautta.

Ei normaalisti mitoitetun rikin vantit veny niin paljon, että kulmat muuttuisivat merkittävästi. Jos tulee hyvin poikkeuksellinen kertaluontoinen kuorma, voivat venyä pysyvästi. Parempi niin, sillä samalla voima rustiin ja mastoon rajoittui vantin myötörajaan, joka on hyvin lähellä murtorajaa.

Lue lisää

"Tulee tuosta myös suuremmat rasitukset runkoon dynaamisissa kuormissa eli rajuissa puuskissa ja aalloissa. Osin lisääntyneen painon kautta ja osin vähentyneen jouston kautta."

En usko.
Kun painoa lisätään ylös vantteihin, mastoon, tai saalinkeihin, pienenee veneen oikaiseva momentti, joten staattisen laskennan mukainen kuormitus vanteissa ja mastossa pienenee niiden mukana.
Dynaamisen puuskien aiheuttaman kuormituksen osalta lisäkuorma on mastottoman ja purjeettoman veneen hitausmomentti kertaa kyseisen kokonaisuuden kulmakiihtyvyys. Edellinen ei mainittavasti muutu mihinkään, mutta jälkimmäinen pienenee rikin kasvaneen hitausmomentin seurauksena.
Aerodynaaminen kuorma taas pysyy puuskan alussa entisellään, mutta se heikentyy entistä hitaammin, koska kallistuskulma muuttuu entistä hitaammin kasvaneen hitausmomentin seurauksena, ellei vastakkainen efekti pienemmän oikaisevan momentin seurauksena myöhemmin vaihda vaikutuksen suuntaa. Joka tapauskessa maksimi puuskan aerodynaaminen vaikutus on aivan alussa sama joka tapauksessa.

Aallokon osalta vaikutus voi dynaamisessa tarkastelussa olla kumpaan suuntaan tahansa. Painavampi riki hidastaa veneen kulmakiihtyvyyksiä, joten vene voi joko pysyä sillä kallistuskulmalla pidempään millä aallokon tuoma lisä oikaisevaan momenttiin on suurin, tai sitten vene ei ehdi niille kallistuskulmille pienemmän kulmakiihtyvyyden seurauksena, joten vaikutus oikaisevaan momenttiin jää vähäisemmäksi kuin kevyemmällä mastolla. Asia siis riippuu siitä mikä kallistuskulma keskimäärin on ennen kuin aalto veneeseen osuu, sekä tietysti veneen muodosta mikä ei maston painon lisäyksessä muutu yhtään mihinkään.

Kokonaisuutena on syytä olettaa että rikin (maston ja vanttien) maksimikuormitukset pienenevät painavammalla rikillä, ja hetkellisarvoilla ei tässä ole mitään merkitystä, maksimit ratkaisevat.

Anonyymi kirjoitti:

"Tulee tuosta myös suuremmat rasitukset runkoon dynaamisissa kuormissa eli rajuissa puuskissa ja aalloissa. Osin lisääntyneen painon kautta ja osin vähentyneen jouston kautta."

En usko.
Kun painoa lisätään ylös vantteihin, mastoon, tai saalinkeihin, pienenee veneen oikaiseva momentti, joten staattisen laskennan mukainen kuormitus vanteissa ja mastossa pienenee niiden mukana.
Dynaamisen puuskien aiheuttaman kuormituksen osalta lisäkuorma on mastottoman ja purjeettoman veneen hitausmomentti kertaa kyseisen kokonaisuuden kulmakiihtyvyys. Edellinen ei mainittavasti muutu mihinkään, mutta jälkimmäinen pienenee rikin kasvaneen hitausmomentin seurauksena.
Aerodynaaminen kuorma taas pysyy puuskan alussa entisellään, mutta se heikentyy entistä hitaammin, koska kallistuskulma muuttuu entistä hitaammin kasvaneen hitausmomentin seurauksena, ellei vastakkainen efekti pienemmän oikaisevan momentin seurauksena myöhemmin vaihda vaikutuksen suuntaa. Joka tapauskessa maksimi puuskan aerodynaaminen vaikutus on aivan alussa sama joka tapauksessa.

Aallokon osalta vaikutus voi dynaamisessa tarkastelussa olla kumpaan suuntaan tahansa. Painavampi riki hidastaa veneen kulmakiihtyvyyksiä, joten vene voi joko pysyä sillä kallistuskulmalla pidempään millä aallokon tuoma lisä oikaisevaan momenttiin on suurin, tai sitten vene ei ehdi niille kallistuskulmille pienemmän kulmakiihtyvyyden seurauksena, joten vaikutus oikaisevaan momenttiin jää vähäisemmäksi kuin kevyemmällä mastolla. Asia siis riippuu siitä mikä kallistuskulma keskimäärin on ennen kuin aalto veneeseen osuu, sekä tietysti veneen muodosta mikä ei maston painon lisäyksessä muutu yhtään mihinkään.

Kokonaisuutena on syytä olettaa että rikin (maston ja vanttien) maksimikuormitukset pienenevät painavammalla rikillä, ja hetkellisarvoilla ei tässä ole mitään merkitystä, maksimit ratkaisevat.

Lue lisää

Sillä raskaalla rikillä on hyvin suuri inertia. Veneen rysähtäessä aaltoon kuin seinään riki pyrkii jatkamaan liikettä. Pahasti ylimitoitetut vantit ja staagit eivät juuri jousta, vaan rykäisevät rusteista hyvin suuren maksimikuorman. Sama riki ja paino ohuemmilla vanteilla olisi jakanut kuorman pidemmälle ajalle vanttien joustaessa paljon enemmän ja maksimi olisi jäänyt selvästi pienemmäksi.

Sama juttu kuin veneen kiinnitys laituriin. Ei käytetä paksuja dyneemsköysiä, vaan rakenteeltaan ja materialtaan joustavia köysiä sekä vielä joustimia. Dyneemalla knaapit tai laiturin lenkit irtoaisivat.

Ihan vastaavasti puuskissa. Painava riki kyllä heikentää oikaisevaa momenttia, mutta rungon oikaiseva momentti ei siitä muutu. Eli sama voima tulee vantteihin suurempi osa on vain rikin painosta johtuvaa kallistavaa momenttia. Puuskassa veneelle rykäistään suuri kulmakiihtyvyys, jolloin vantteihin tulee tuon staattisen päälle hyvin lyhytaikainen dynaaminen kuorma. Taas sama juttu. Jousto vanteissa vähentää rusteihin tulevaa maksimia.

Anonyymi kirjoitti:

Hydrovanen akseli on aika ohut, n. 32 mm. Ei sillä saa kovinkaan kummoisia kuormia veneeseen ennen akselin pettämistä. Tuon kokoisessa veneessä lapioperäsimen akseli olisi 50 mm tai enemmän. 50 mm kestää taivutusta 2,4-kertaisesti 32 mm verrattuna. Lapa tietysti on suhteessa akseliin eli ei sitä ole tarkoitettu oikeaksi peräsimeksi.

Tuo riki on aivan älytön. Don sanoo videolla 12 mm dyform. Sen murtolujuus on 14,4 tn. Normaalisti olisi 8 tai 10 mm 1x19, joiden murtolujuudet 4,6 ja 7,2 tn, tai vastaavan murtolujuuden rod, 7,1-8,4 mm. Siis ainakin tupla murtolujuus normaaliin verrattuna. Vanttien pitäisi kuitenkin olla se heikoin kohta eli venyä ennen kuin runko, rustit tai masto vaurioituu. Miten rustit ja runko on saatu kestämään tuollaista murtolujuutta vastaava voima?

Vai onko nuo dyformia? Videosta ei kunnolla näe. Jos ovat tavallista 1x19, on murtolujuus "vain" 10,4 tn.

En usko silti, että runko katkeaisi vuotavaksi rikijännityksistä. Joustoa olisi ennen sitä varsin paljon ja joku paikallinen vaurio vantin tai staagin kiinnityskohtaan olisi todennäkösempi seuraus.

Lue lisää

"Hydrovanen akseli on aika ohut, n. 32 mm. Ei sillä saa kovinkaan kummoisia kuormia veneeseen ennen akselin pettämistä."
Pitää paikkansa. Mutta pohjalaminaattiin saa kyllä silläkin teräsakselilla suuremmat kuormat kuin mitä se kestää, jos vahvikkeita peruslaminaatin lisäksi ei olisi käytetty ollenkaan.

"50 mm kestää taivutusta 2,4-kertaisesti 32 mm verrattuna."
Väärin laskettu.
Taivutuslujuus muuttuu mittakaavan kolmannessa potenssissa, eikä toisessa.
Eli 50 millinen pyörötanko kestää (50/32)^3 = 3.81 kertaisesti sen minkä 32 millinen kestää.
Taivutusjäykkyys taas kasvaa neljännessä potenssissa, eli 50 millinen akseli on jäykkyydeltään jo 5.96 kertainen.

Anonyymi kirjoitti:

En usko kenenkään väittävän tai arvailevan tuuliperäsimen yksin olevan mahdollinen syylliilinen, mahdolliseen runkovaurioon. Mutta osatekijä se muiden mainittujen lisäksi voisi ollakin. Sanonta kamelinselän katkeamisesta lienee tuttu?

Ja onhan tuuliperäsimellä lisäksi sen asennuspaikasta johtuva vipusuhdevaikutus. Lapioperäsimen akseli sijaitsee tyypillisesti lähellä vesilinjaa tai sen alla, eli jo luonnostaan melko vahvalla alueella. Ulkonevissa kiinnikkeissään oleva perälaudan ulkopuolella vääntävä tuuliperäsin vääntää runkoa siis todella pitkän vipuvarren avulla verrattuna lapioperäsimeen. Joten pienmmällä 32mm akselilla saadaan vipuvarren ansiosta aikaan suurempi voima.

Mutta mysteeriksihän tämä silti jää. Viippahännän murtuminen on arvailu muiden joukossa. Se ainakin selittäisi äänet ja nopea tulivimisen.

Lue lisää

" Joten pienemmällä 32mm akselilla saadaan vipuvarren ansiosta aikaan suurempi voima."

Väärin. Pitemmällä vipuvarrella saadaan aikaan pienemmällä voimalla sama momentti. Mutta yhtään suurempaa momenttia ei saada aikaan samalla voimalla, kuin mitä akselin taivutuslujuus mahdollistaa. Ja se tulee kyllä äkkiä vastaan vain 32 millisellä teräsakselilla. Jos yrittää niin seurauksena on vain suurempi kulmakiihtyvyys siihen osaan akselia johon taivuttava voima kohdistuu, ja lyhyemmän aikaa. Tukimomentin puolella mikään muu ei muutu paitsi vaikutusaika. Sen momentin suuruus on silloin teoriassa suurimmillaan murtojännitys kertaa taivutusvastus, mutta jo myötäjännitys kertaa taivutusvastus on todellisuutta paljon lähempänä, koska käytännössä akselin alapää ei saavuta samaa suuruusluokkaa olevia kiihtyvyysarvoja kuin kiväärin luoti sitä ammuttaessa saa.

Eikös Hydrovanen oma peräsinlapa aja nukkuessa ja kiinteä peräsin on lukittuna pitkän kölin jatkona?

Jos kiinteä peräsin olisi pettänyt aiheuttaen massiivisen vuodon, eikös sen olisi luullut tapahtuvan käsiajossa, jolloin kiinteään peräsimeen kohdistuu ohjailuvoimia.

Ja viime kierroksella oli servoperäsi, jolloin kaikki lateraalivoimat kohdistui köli- ja peräsinevään. Nyt siellä oli Hydrovanen lapa pitkän välityksen/vipuvarren päässä ottamassa vastaan osan lateraalivoimista.

Eli alkuperäiseen lukittuun peräsimeen kohdistui jopa aikaisempaa vähemmän rasitusta.

Jos spekuloidaan perän ratkeamisella, niin mahdollisen vauriokohdan päätteleminen on vielä sitäkin mahdottomampaa.

Keskeistä spekulaatiossa on pitkään perään kohdistuneet lisärasitukset, suuntuneen uppouman nostevoima, kulkusyvyyden vaikutus rungon liikkeisiin, sekä peräpeiliin pultattujen laitteiden aiheuttamat voimat, peräsin, genut.

Ja vaikka arvailtu murtuma olisikin rajoittunut ihan perimmäiseen osastoon ja sen roimasti alakanttiin arveltu tilavuus olisikin vain 500kg. Niin aivan taatusti tuollainen lisäkuorma, noin kaukana perässä, ei voi olla vaikuttamatta asioihin. Puhumattakaan siitä, että ko. tilavuus on todennäköisesti yli 1m3.

Kukaan ei tiedä onko mitään murtumaa edes ollut, mutta ei myöskään sitä että mahdollinen murtuma olisikin rajautunut takimmaisen laipion takapuolelle. Ihan yhtä hyvin kuin mitään murtumaa ei edes ole tapahtunut, niin mahdollinen murtuma on voinut ulottua takimmaisen laipion molemmille puolille. Tai toisteksi takimmaisen,

Mutta jos väitetään pitkäkölisen veneen peräsinpinta-alan kasvattamisen olevan merkittävä riski. Niin siinä tapauksessa myös koko peräsimen siirtäminen peräpeiliin on oltava sitä. Pitkäkölisen kölin takareuna on tyypillisesti melko solidia materiaalia.

Miksi peräsimen aiheuttamat kuormat kasvaisivat peräsimen pinta-alan suhteessa? Varsin monen kuutosen peräsimiä on muutettu samalla tavalla kuin Asterian, muuttamatta tuentaa mitenkään. Köliin ripustetut peräsimet eivät oikein koskaan ylisuurten voimien takia hajoa, kölit vielä vähemmän.

Ehket tajunnut tai halunnut tajuta. Ei akseli tuosta vaan mennyt poikki. Jos peräsimen ongelmaa, alapään saranat ovat pettäneet. Noita on mennyt ihan originaali petäräsimillä olleista pitkäkölisissä. Ja tosiaan kun alapää pettää, tuossakin on 2m vipuvartta ja silloin yläpää hajoaa varmasti ja lopputulos on jalkapallon kokoinen reikä peräsimen vannasputken alapäässä. No miksi näin kävi? Katso kuvia Asterista 2018 kisassa ja nyt kun kuivilla. Peräsin siis on vaihdettu ja pinta-ala alaosassa noin 2x suurempi. Tarkoittaa 4x suurempia voimia. Pitkäkölisen pinnassa on muuten aika kovat voimat jos olet joskus moista purjehtinut. Täysin tasapainottamaton peräsin on todella raskas ajaa. Ja nyt lisätty pinta alaa reilusti. Lisäksi peräsimen kierto voimt kasvaneet reilusti. Lisäksi tuollainen potkuri aukko tekee sen että peräsin akseli ei voi jatkua ylhäältä alas vaan pitää olla katkaistu ja joku hitsaushäkkyrä sisällä. 2018 versiosta löytyy piirustuskin mitä sisällä. Lisäksi kommenttina kölin takareunasta, joo sinänsä tuleva, mutta ei se mikään ylitukeva ole. Jotain kuvia kun katsoo tarkemmin, ei se mitenkään ihmeellisesti ole kiinni. Kölihän on ontto (siis takimmainen kölitasku siellä, avointa pilssiä siis) tuossa takareunassa. Ja siihen on sitten täkkipulteilla tai ehkä kummatkin puolelta koneruuveilla laitettu sarana oikea ja vasen puoli kiinni. Täkki pultteja on näkynyt. Aika heikkoa aluetta loppujen lopuksi ja runko puoliskot tuossa epätoivoisesti laminoitu ulkopuolelta kiinni. Sisäpuolelle ei paljoa saa kun 1m syvällä pilssistä ja turhan kapea tila työskentelyyn. Nimim joskus pitkäkölisen lasikuituruuhen omistanut

Anonyymi kirjoitti:

Ehket tajunnut tai halunnut tajuta. Ei akseli tuosta vaan mennyt poikki. Jos peräsimen ongelmaa, alapään saranat ovat pettäneet. Noita on mennyt ihan originaali petäräsimillä olleista pitkäkölisissä. Ja tosiaan kun alapää pettää, tuossakin on 2m vipuvartta ja silloin yläpää hajoaa varmasti ja lopputulos on jalkapallon kokoinen reikä peräsimen vannasputken alapäässä. No miksi näin kävi? Katso kuvia Asterista 2018 kisassa ja nyt kun kuivilla. Peräsin siis on vaihdettu ja pinta-ala alaosassa noin 2x suurempi. Tarkoittaa 4x suurempia voimia. Pitkäkölisen pinnassa on muuten aika kovat voimat jos olet joskus moista purjehtinut. Täysin tasapainottamaton peräsin on todella raskas ajaa. Ja nyt lisätty pinta alaa reilusti. Lisäksi peräsimen kierto voimt kasvaneet reilusti. Lisäksi tuollainen potkuri aukko tekee sen että peräsin akseli ei voi jatkua ylhäältä alas vaan pitää olla katkaistu ja joku hitsaushäkkyrä sisällä. 2018 versiosta löytyy piirustuskin mitä sisällä. Lisäksi kommenttina kölin takareunasta, joo sinänsä tuleva, mutta ei se mikään ylitukeva ole. Jotain kuvia kun katsoo tarkemmin, ei se mitenkään ihmeellisesti ole kiinni. Kölihän on ontto (siis takimmainen kölitasku siellä, avointa pilssiä siis) tuossa takareunassa. Ja siihen on sitten täkkipulteilla tai ehkä kummatkin puolelta koneruuveilla laitettu sarana oikea ja vasen puoli kiinni. Täkki pultteja on näkynyt. Aika heikkoa aluetta loppujen lopuksi ja runko puoliskot tuossa epätoivoisesti laminoitu ulkopuolelta kiinni. Sisäpuolelle ei paljoa saa kun 1m syvällä pilssistä ja turhan kapea tila työskentelyyn. Nimim joskus pitkäkölisen lasikuituruuhen omistanut

Lue lisää

Peräsimen akseli jatkuu vannasputken jälkeen ja on tuettu ja laakerotu myös pinnan juuresta. Kaiketi Lehtinen olisi havainnut, jos pinna repsottaisi sitloorassa.
Sitä paitsi vene kulki tuuliperäsimellä, jolloin peräsimeen ei haverihetkellä kohdistunut kuin minimaalinen voima.
Suuri kummastus teoriassa on myös se, ettei se selitä veden tulvimista koskena vedenpitävän laipion läpi??
Peräsimen vannasputkesta tuleva vesi olisi jäänyt laipioon. Pamauksia oli vain yksi, joka siis olisi kuulunut peräsimen pettäessä.
Asterissa on laipio juuri sen kohdan jälkeen, kun köli lakkaa jäykistämästä runkoa. Ihanteellinen paikka kantata vene.

Anonyymi kirjoitti:

Peräsimen akseli jatkuu vannasputken jälkeen ja on tuettu ja laakerotu myös pinnan juuresta. Kaiketi Lehtinen olisi havainnut, jos pinna repsottaisi sitloorassa.
Sitä paitsi vene kulki tuuliperäsimellä, jolloin peräsimeen ei haverihetkellä kohdistunut kuin minimaalinen voima.
Suuri kummastus teoriassa on myös se, ettei se selitä veden tulvimista koskena vedenpitävän laipion läpi??
Peräsimen vannasputkesta tuleva vesi olisi jäänyt laipioon. Pamauksia oli vain yksi, joka siis olisi kuulunut peräsimen pettäessä.
Asterissa on laipio juuri sen kohdan jälkeen, kun köli lakkaa jäykistämästä runkoa. Ihanteellinen paikka kantata vene.

Lue lisää

Ei siellä mitää peräsintä all ole tuon jälkeen ole jäljellä. Vain akselin pää pohjan alla. Ja on siinä peräsimessä todella kova vääntö vaikka peräsin sidottu keskelle. Oletko koskaan itse putjehtinut? Peräsimessä on painetta, vaikka sitä ei käännä.
Koski laipion läpi oli vain Tapion yksi ajatus. Hän ei moista nähnyt. Se mitä hän näki oli konekopan alueelta suihkuava vesi. Ja taas jos kaivat veneestä kuvia, tuo konekoppa ja siis kone on suoraan takimmaisen pilssitaskun päällä, ja puolisen metriä peräsimen vannasputken etupuolella. Tuo vannasputki ja alalaakeri repevät alareunastaan tuossa, jos peräsimen alin laakeri hajoaa. Ja se kuinka paljon hajoaa riippuu kuinka hyvin tehty peräsin. Hyvin tehty peräsin - hajoaa paljon. Huonosti tehty peräsin - ei hajoa paljoa. Se on nimittäin sen peräsinem yläpää, mikä rikkoo tuo vannasputken alapään ja vannasputken alalaakerin. Ja taas jos kaivat kuvat esiin, vanmnasputken alapää on sellaisessa kohdassa, että hajotessaan reikä on suoraan takimmaiseen pilsiin. Siis käytännössä salonkiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei siellä mitää peräsintä all ole tuon jälkeen ole jäljellä. Vain akselin pää pohjan alla. Ja on siinä peräsimessä todella kova vääntö vaikka peräsin sidottu keskelle. Oletko koskaan itse putjehtinut? Peräsimessä on painetta, vaikka sitä ei käännä.
Koski laipion läpi oli vain Tapion yksi ajatus. Hän ei moista nähnyt. Se mitä hän näki oli konekopan alueelta suihkuava vesi. Ja taas jos kaivat veneestä kuvia, tuo konekoppa ja siis kone on suoraan takimmaisen pilssitaskun päällä, ja puolisen metriä peräsimen vannasputken etupuolella. Tuo vannasputki ja alalaakeri repevät alareunastaan tuossa, jos peräsimen alin laakeri hajoaa. Ja se kuinka paljon hajoaa riippuu kuinka hyvin tehty peräsin. Hyvin tehty peräsin - hajoaa paljon. Huonosti tehty peräsin - ei hajoa paljoa. Se on nimittäin sen peräsinem yläpää, mikä rikkoo tuo vannasputken alapään ja vannasputken alalaakerin. Ja taas jos kaivat kuvat esiin, vanmnasputken alapää on sellaisessa kohdassa, että hajotessaan reikä on suoraan takimmaiseen pilsiin. Siis käytännössä salonkiin.

Lue lisää

Tuuliperäsimellä kun purjehtii myötäseen, ei peräsimessä ole nimeksikään painetta. Tuuliperäsin ottaa voimat.

Anonyymi kirjoitti:

Ehket tajunnut tai halunnut tajuta. Ei akseli tuosta vaan mennyt poikki. Jos peräsimen ongelmaa, alapään saranat ovat pettäneet. Noita on mennyt ihan originaali petäräsimillä olleista pitkäkölisissä. Ja tosiaan kun alapää pettää, tuossakin on 2m vipuvartta ja silloin yläpää hajoaa varmasti ja lopputulos on jalkapallon kokoinen reikä peräsimen vannasputken alapäässä. No miksi näin kävi? Katso kuvia Asterista 2018 kisassa ja nyt kun kuivilla. Peräsin siis on vaihdettu ja pinta-ala alaosassa noin 2x suurempi. Tarkoittaa 4x suurempia voimia. Pitkäkölisen pinnassa on muuten aika kovat voimat jos olet joskus moista purjehtinut. Täysin tasapainottamaton peräsin on todella raskas ajaa. Ja nyt lisätty pinta alaa reilusti. Lisäksi peräsimen kierto voimt kasvaneet reilusti. Lisäksi tuollainen potkuri aukko tekee sen että peräsin akseli ei voi jatkua ylhäältä alas vaan pitää olla katkaistu ja joku hitsaushäkkyrä sisällä. 2018 versiosta löytyy piirustuskin mitä sisällä. Lisäksi kommenttina kölin takareunasta, joo sinänsä tuleva, mutta ei se mikään ylitukeva ole. Jotain kuvia kun katsoo tarkemmin, ei se mitenkään ihmeellisesti ole kiinni. Kölihän on ontto (siis takimmainen kölitasku siellä, avointa pilssiä siis) tuossa takareunassa. Ja siihen on sitten täkkipulteilla tai ehkä kummatkin puolelta koneruuveilla laitettu sarana oikea ja vasen puoli kiinni. Täkki pultteja on näkynyt. Aika heikkoa aluetta loppujen lopuksi ja runko puoliskot tuossa epätoivoisesti laminoitu ulkopuolelta kiinni. Sisäpuolelle ei paljoa saa kun 1m syvällä pilssistä ja turhan kapea tila työskentelyyn. Nimim joskus pitkäkölisen lasikuituruuhen omistanut

Lue lisää

Pitkäkölisen pinnavoimat ovat hyvin tuttuja. Kovalla slöörillä saa pinnassa roikkua kaksin käsin. Mutta ei se voima muutu muuksi, jos peräsin on isompi, voima riippuu vain balanssista. Pienempää peräsinlapaa joutuu vain poikkeuttamaan enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Pitkäkölisen pinnavoimat ovat hyvin tuttuja. Kovalla slöörillä saa pinnassa roikkua kaksin käsin. Mutta ei se voima muutu muuksi, jos peräsin on isompi, voima riippuu vain balanssista. Pienempää peräsinlapaa joutuu vain poikkeuttamaan enemmän.

Lue lisää

Balanssista riippuu peräsimen hydrodynaaminen sivuvoima (noste), mikäli peräsimen paikan muutos on niin pieni ettei sitä huomioida.
Peräsinakselin vääntömomentti (ei siis todellakaan taivutusmomentti) on kyseinen sivuvoima kertaa vipuvarsi, ja se tuntuu pinnassa, jos pinan pituus ei muutu ja sitä pitää kädessä. Jos peräsimen jänne tuplataan kauttaaltaan, tuplautuu kyseinen vipuvarsi, ja kyseinen momentti tuplautuu, ei siis nelinkertaistu kuten joko asiaa osaamaton täällä yrittää inttää. Muttei siis myöskään pysy samana.
Tuollaisen kölin takareunaan laakeroidun peräsimen akselin taivutusmomenttia ei normaalisti ole lainkaan, joten akselia ei mitoiteta sellaista myöskään kestämään. Jos siis alalaakeri hajoaisi, minisi kyseinen akseli poikki lähestulkoon välittömästi, eikä aiheuttaisi mitään ongelmaa rungon läpiviennin kohdalla, koska siinä kohtaa runko on aika vahva, paljon vahvempi kuin kyseinen akseli.

Se jäi inttäjältä selittämättä miksi alalaakeri ylipäätään hajoaisi. Kyseisen laakerin kuormitus kun ei peräsimen alajänteen tuplauksella muutu paljoakaan, ehkä korkeintaan 10 % voi kasvaa, koska suurempi osuus peräsimen sivuvoimasta tuotetaan muutoksen jälkeen peräsinlavan alareunan lähellä kuin alunperin, kun kokonaissivuvoima pysyy samana.

Toisekseen täällä on kerrottu että veneen pilssi, ja siten myös kölin ontto takaosa oli omaa vesitiivistä osastointia, eikä yhteydessä salonkiin. Ilmeisesti se oli vääräksi osoittautunutta teoriaa, ja käytännössä vuoti salonkiin kuin seula konekopan kautta.
Jos onton köliosan olisi täyttänyt vaikkapa epoksivaahdolla liimatulla umpisoluisella ja vettä imemättömällä finnfoamilla, voisi vene kellua edelleen, mikäli siis vuoto merestä tapahtui ylipäätään kyseisen onton kölin osan kautta, kuten täällä on spekuloitu. Olisiko hölmä retrosääntö kieltänyt tällaisen järkevän turvallisuusmuutoksen, kyllähän kevyt vaahto kuivanakin sentään jonkin verran kasvattaa kölin painoa, ja sen käsittääkseni piti olla alkuperäinen?

Anonyymi kirjoitti:

Balanssista riippuu peräsimen hydrodynaaminen sivuvoima (noste), mikäli peräsimen paikan muutos on niin pieni ettei sitä huomioida.
Peräsinakselin vääntömomentti (ei siis todellakaan taivutusmomentti) on kyseinen sivuvoima kertaa vipuvarsi, ja se tuntuu pinnassa, jos pinan pituus ei muutu ja sitä pitää kädessä. Jos peräsimen jänne tuplataan kauttaaltaan, tuplautuu kyseinen vipuvarsi, ja kyseinen momentti tuplautuu, ei siis nelinkertaistu kuten joko asiaa osaamaton täällä yrittää inttää. Muttei siis myöskään pysy samana.
Tuollaisen kölin takareunaan laakeroidun peräsimen akselin taivutusmomenttia ei normaalisti ole lainkaan, joten akselia ei mitoiteta sellaista myöskään kestämään. Jos siis alalaakeri hajoaisi, minisi kyseinen akseli poikki lähestulkoon välittömästi, eikä aiheuttaisi mitään ongelmaa rungon läpiviennin kohdalla, koska siinä kohtaa runko on aika vahva, paljon vahvempi kuin kyseinen akseli.

Se jäi inttäjältä selittämättä miksi alalaakeri ylipäätään hajoaisi. Kyseisen laakerin kuormitus kun ei peräsimen alajänteen tuplauksella muutu paljoakaan, ehkä korkeintaan 10 % voi kasvaa, koska suurempi osuus peräsimen sivuvoimasta tuotetaan muutoksen jälkeen peräsinlavan alareunan lähellä kuin alunperin, kun kokonaissivuvoima pysyy samana.

Toisekseen täällä on kerrottu että veneen pilssi, ja siten myös kölin ontto takaosa oli omaa vesitiivistä osastointia, eikä yhteydessä salonkiin. Ilmeisesti se oli vääräksi osoittautunutta teoriaa, ja käytännössä vuoti salonkiin kuin seula konekopan kautta.
Jos onton köliosan olisi täyttänyt vaikkapa epoksivaahdolla liimatulla umpisoluisella ja vettä imemättömällä finnfoamilla, voisi vene kellua edelleen, mikäli siis vuoto merestä tapahtui ylipäätään kyseisen onton kölin osan kautta, kuten täällä on spekuloitu. Olisiko hölmä retrosääntö kieltänyt tällaisen järkevän turvallisuusmuutoksen, kyllähän kevyt vaahto kuivanakin sentään jonkin verran kasvattaa kölin painoa, ja sen käsittääkseni piti olla alkuperäinen?

Lue lisää

Vaikea spekuloida sillä mitä tapahtuisi peräsimen kölikiinnityksen pettäessä tietämättä akselin halkaisijaa jne. Lapioperäsimen akseli olisi 50-60 mm paksu tuon kokoluokan veneessä. Silloin alalaakerin kiinnitys on vahvistettu eli on selkeästi vahvempi kuin muu osa rungosta.

Köliin saranoidun peräsimen rungossa ja kannessa olevia laakereita ja niiden kiinnityksiä ei ole mitoitettu akselin taivutusvoimille. Onko kannessa edes laakeria?

Kölikiinnitys pitää peräsimen myös korkeussuunnassa paikalla. Miten hyvin akseli pysyisi kiinni pinnassa, jos kölikiinnitys menetetään. Jos akseli tipahtaa kansikiinnityksestä, kovin paksua akselia ei tarvita alalaakeripesän murjomiseen.

Kovin ohut peräsinakseli tuskin on, kun miettii miten tolkuttoman pitkä ja jykevä pinna siinä oli. Millainen oli Gaia 36 alkuperäinen?

Anonyymi kirjoitti:

Vaikea spekuloida sillä mitä tapahtuisi peräsimen kölikiinnityksen pettäessä tietämättä akselin halkaisijaa jne. Lapioperäsimen akseli olisi 50-60 mm paksu tuon kokoluokan veneessä. Silloin alalaakerin kiinnitys on vahvistettu eli on selkeästi vahvempi kuin muu osa rungosta.

Köliin saranoidun peräsimen rungossa ja kannessa olevia laakereita ja niiden kiinnityksiä ei ole mitoitettu akselin taivutusvoimille. Onko kannessa edes laakeria?

Kölikiinnitys pitää peräsimen myös korkeussuunnassa paikalla. Miten hyvin akseli pysyisi kiinni pinnassa, jos kölikiinnitys menetetään. Jos akseli tipahtaa kansikiinnityksestä, kovin paksua akselia ei tarvita alalaakeripesän murjomiseen.

Kovin ohut peräsinakseli tuskin on, kun miettii miten tolkuttoman pitkä ja jykevä pinna siinä oli. Millainen oli Gaia 36 alkuperäinen?

Lue lisää

Peräsinakseli oli kertaluokaltaan 30 millinen. Senhän ei tarvitse kestää lainkaan taivutusta, ainoastaan vääntöä. Pitkä pinna pn sitä varten, että ohjausvoimat olisivat mahdollisimman pienet sille varalle, että tulee pidempi jakso käsin ohjausta.

Hydrovanen akselikin on vain 32 mm, ja se kestää taivitusmomentitkin. Tasapainotettuna Hydrovanen evän vääntömomentit taas ovat pienet.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikea spekuloida sillä mitä tapahtuisi peräsimen kölikiinnityksen pettäessä tietämättä akselin halkaisijaa jne. Lapioperäsimen akseli olisi 50-60 mm paksu tuon kokoluokan veneessä. Silloin alalaakerin kiinnitys on vahvistettu eli on selkeästi vahvempi kuin muu osa rungosta.

Köliin saranoidun peräsimen rungossa ja kannessa olevia laakereita ja niiden kiinnityksiä ei ole mitoitettu akselin taivutusvoimille. Onko kannessa edes laakeria?

Kölikiinnitys pitää peräsimen myös korkeussuunnassa paikalla. Miten hyvin akseli pysyisi kiinni pinnassa, jos kölikiinnitys menetetään. Jos akseli tipahtaa kansikiinnityksestä, kovin paksua akselia ei tarvita alalaakeripesän murjomiseen.

Kovin ohut peräsinakseli tuskin on, kun miettii miten tolkuttoman pitkä ja jykevä pinna siinä oli. Millainen oli Gaia 36 alkuperäinen?

Lue lisää

Akseli näkyy useissa kuvissa. Verraten Hydrovanen putkiin, ehkä 40mm paksu tuo akseli.

Anonyymi kirjoitti:

Peräsinakseli oli kertaluokaltaan 30 millinen. Senhän ei tarvitse kestää lainkaan taivutusta, ainoastaan vääntöä. Pitkä pinna pn sitä varten, että ohjausvoimat olisivat mahdollisimman pienet sille varalle, että tulee pidempi jakso käsin ohjausta.

Hydrovanen akselikin on vain 32 mm, ja se kestää taivitusmomentitkin. Tasapainotettuna Hydrovanen evän vääntömomentit taas ovat pienet.

Lue lisää

32 millisessä teräsakselissa (umpinainen ympyrä poikkipinta) olisi 200 N/mm^2 leikkausjännitys, jos metrin pituisen pinnan päässä olisi voimaa 131 kg*9,82 m^s^2 eli 1286 N. Tällöin vääntömomenttia on 1286 Nm, minkä tuollainen teräsakseli kestää vähintäänkin riittävällä varmuuskertoimella myötäämisen suhteen.
Todelliset vääntökuormat eivät taatusti olleet akselissa koskaan noin suuria.

Mikäli taas alalaakeri jostain kumman syystä pettäisi, niin tuollainen teräsakseli saavuttaisi hetkessä myötärajan taivutuksen takia, ja taipuisi noin 90 astetta sivulle alalaakerin alapuolelta, osittain rungon ja peräsinevän välillä, osittain evän sisäpuolella.
Seurauksena olisi korkeintaan pienehkö vuoto alalaakerin alueella, ei suinkaan mikään vedenpaisumus, olettaen että akselin yläpää tule edelleen kannesta läpi ja on siten sieltäkin tuettuna, laakerilla tai ilman. Senkin vuotavan veden pitäisi jäädä kokonaisuudessaan johonkin vesitiiviiseen osastoon, sitä vartenhan ne on rakennettu!
Merikelpoinen vene olisi siis edelleen kellumassa tuollaisesta alalaakerin vauriosta huolimatta. Uppoaminen kertoo merikelvottomuudesta tuollaiseen kisaan, mikä on väistämättä tunaroimisen seurausta, koska mitään vaikeaa sen estämisessä ei käytetyllä budjetilla ollut. Syyllinen lopputulokseen voi olla telakka, suunnittelija taikka omistaja/kippari, en ota kantaa kuka/ketkä heistä, ja tuskin ottaa kukaan muukaan järkevä ihminen, koska todisteet ovat valtameren pohjassa.

Jos lapioperäsin pettää, siinä on hyvin järeä akseli repimässä runkoa auki. Pitkäkölisen peräsinakselin tarvitsee kestää vain sen verran kiertoa kuin pinnasta jaksaa vääntää. Siksi akseli on lapioperäsimeen verrattuna hyvin heppoinen ja taittuu ennen kuin repii pohjaa.

Köliin ripustetun peräsimen akseli ei yleensä mene peräsimen läpi, vaan päättyy joko aivan peräsimen yläpäähän tai lähelle sitä. Asterian peräsinkin oli pääosin puurakenteinen lasikuitukuorella. Pääsin tutustumaan sen anatomiaan lähietäisyydeltä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos lapioperäsin pettää, siinä on hyvin järeä akseli repimässä runkoa auki. Pitkäkölisen peräsinakselin tarvitsee kestää vain sen verran kiertoa kuin pinnasta jaksaa vääntää. Siksi akseli on lapioperäsimeen verrattuna hyvin heppoinen ja taittuu ennen kuin repii pohjaa.

Köliin ripustetun peräsimen akseli ei yleensä mene peräsimen läpi, vaan päättyy joko aivan peräsimen yläpäähän tai lähelle sitä. Asterian peräsinkin oli pääosin puurakenteinen lasikuitukuorella. Pääsin tutustumaan sen anatomiaan lähietäisyydeltä.

Lue lisää

Asterian peräsimen yläpäässä hitsattu melkoinen pala terästä cad kuvien mukaan, siis 2018 versiossa. Teräs yltää potkuri aukon alapuolelle. Tuskin vähempää uudessa versiossa. Ja akselin yläpää näkyy valokuvissa. Kohtuu tukeva on.

Vauriotumistapaa on täysin mahdotonta tietää ilman tarkkaa tietoa rakenteesta.

Karkeasti yleistäen Asterin perää voidaan tarkastella profiilina. Vauriotumistapa on siis täysin riippuvainen profiilin keskilinjan yläpuolisen rakenteen puristuslujuudesta ja alapuolisen osan vetolujuudesta. Joko yläpuoli lommahtaisi puristuksen vaikutuksesta tai alapuoli ratkeaisi vedon alaisena. Ei siis ole mitään lasikuituriippuvaista vaurioitumismekanismia.

Pitkäkölisen veneen ja lapioperäsimen erilaisten konstukstioiden välisen rakenteellisen eron voi jokainen demonstroida ihan kotona. Tarvitaan vain harjanvarsi.

LAPIOPERÄSIN:
Tartu toisella kädellä peräsinakselia demonstroivan harjanvarren yläpäästä ja nosta harjasosa irti maasta.

Työnnä nyt vapaalla kädelläsi vapaasi roikkuvaa harjanvartta sivulle ja huomaat harjaa roikottavaan käteen kohdistuvan voiman olevan niin suuri, ettet pysty vastustamaan harjan sivuliikettä.

PITKÄKÖLISEN PERÄSIN:
Tartu toisella kädellä peräsinakselia demonstroivan harjanvarren yläpäästä ja paina harjasosa lujasta maata vasten

Työnnä nyt vapaalla kädelläsi myös alapäästään tuettua harjanvartta sivulle ja huomaat harjaa roikottavaan käteen kohdistuvan voiman olevan lapioperäsinkoetta pienempi ja pystyt vastustamaan harjan sivuliikettä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos lapioperäsin pettää, siinä on hyvin järeä akseli repimässä runkoa auki. Pitkäkölisen peräsinakselin tarvitsee kestää vain sen verran kiertoa kuin pinnasta jaksaa vääntää. Siksi akseli on lapioperäsimeen verrattuna hyvin heppoinen ja taittuu ennen kuin repii pohjaa.

Köliin ripustetun peräsimen akseli ei yleensä mene peräsimen läpi, vaan päättyy joko aivan peräsimen yläpäähän tai lähelle sitä. Asterian peräsinkin oli pääosin puurakenteinen lasikuitukuorella. Pääsin tutustumaan sen anatomiaan lähietäisyydeltä.

Lue lisää

Täyspitkällä skegillä olevia peräsimiä on hajonnut paljon. Joko peräsin tai skegi. Ja ihan ilman törmäyksiä. Ja helpolla löytyy myös pitkäkölisiä veneitä joissa alalaakerin pettänyt pahoin seuruksin. Joidenkin kuvien mukaan Asteriassa ei ollut alalaakerin vaan kaksi laakeria vähän ylempänä.

Anonyymi kirjoitti:

Asterian peräsimen yläpäässä hitsattu melkoinen pala terästä cad kuvien mukaan, siis 2018 versiossa. Teräs yltää potkuri aukon alapuolelle. Tuskin vähempää uudessa versiossa. Ja akselin yläpää näkyy valokuvissa. Kohtuu tukeva on.

Lue lisää

Joo löysin 3d renderöinnin. Akseli tulee ylhäältä, sen alapäähän oli hitsattu melko iso polvio, joka ulottui lavan takareunan lähelle ja siihen oli hitsattu alaspäin menevä teräsrakenne, joka ulottui potkuri aukon alapuolelle.

1) Ota selvää mikä ero on sellaisella peräsinlavalla, joka on kiinni veneessä ainoastaan lavan yläreunasta ulos tulevan akselin kautta (=lapioperäsin), ja sellaisella peräsinlavalla jonka alareunassa on laakeri kiinnitettynä kölin takareunaan. Jälkimmäinen onnistuu vain pitkäkölisessä, kuten ketjun aiheena olevassa veneessä. Kun ymmärrät eron, ymmärrät myös ettei tietyn kokoisella ja tietyn muotoisella lavalla ole tietyllä vauhdilla etenevässä vesi virtauksessa tietyllä tulokulmalla vain yhtä ja ainutta samaa sivulle taivuttavaa momenttia, vaan kyseisen eron seurauksena momentit eroavat suuresti toisistaan, myös tarvittavan määritelmän osalta, eikä vain suuruudeltaan. Voiman momentti kun riippuu siitä referenssipisteestä, minkä suhteen se lasketaan, toisin kuin voimaparin momentti, josta ei ollut kyse.

2) Mikä ero on peräsinlavalla ja peräsinakselilla. Peräsin ei käyttämässäsi asiayhteydessä useinkaan kerro kumpaa noista edes sanalla tarkoitat, ja lauseillasi ei ole merkitystä lainkaan jos tarkoita molempia samaan aikaan.

Pitkäkölisissä veneissä se kiertomomentti on akselin mitoitusperuste, koska akselissa ei käytännössä ole taivutusmomenttia mihinkään suuntaan, koska vipuvarsi on korkeintaan 5 cm tuon kokoluokan veneessä. Kiertomomentin vipuvarsi on olennaisesti suurempi.
Lapioperäsimellä taas on juuri päinvastoin.

Anonyymi kirjoitti:

1) Ota selvää mikä ero on sellaisella peräsinlavalla, joka on kiinni veneessä ainoastaan lavan yläreunasta ulos tulevan akselin kautta (=lapioperäsin), ja sellaisella peräsinlavalla jonka alareunassa on laakeri kiinnitettynä kölin takareunaan. Jälkimmäinen onnistuu vain pitkäkölisessä, kuten ketjun aiheena olevassa veneessä. Kun ymmärrät eron, ymmärrät myös ettei tietyn kokoisella ja tietyn muotoisella lavalla ole tietyllä vauhdilla etenevässä vesi virtauksessa tietyllä tulokulmalla vain yhtä ja ainutta samaa sivulle taivuttavaa momenttia, vaan kyseisen eron seurauksena momentit eroavat suuresti toisistaan, myös tarvittavan määritelmän osalta, eikä vain suuruudeltaan. Voiman momentti kun riippuu siitä referenssipisteestä, minkä suhteen se lasketaan, toisin kuin voimaparin momentti, josta ei ollut kyse.

2) Mikä ero on peräsinlavalla ja peräsinakselilla. Peräsin ei käyttämässäsi asiayhteydessä useinkaan kerro kumpaa noista edes sanalla tarkoitat, ja lauseillasi ei ole merkitystä lainkaan jos tarkoita molempia samaan aikaan.

Pitkäkölisissä veneissä se kiertomomentti on akselin mitoitusperuste, koska akselissa ei käytännössä ole taivutusmomenttia mihinkään suuntaan, koska vipuvarsi on korkeintaan 5 cm tuon kokoluokan veneessä. Kiertomomentin vipuvarsi on olennaisesti suurempi.
Lapioperäsimellä taas on juuri päinvastoin.

Lue lisää

Nyt ei ole tarkoitus loukata. Mutta vastaus yrityksestäsi käy selväksi, ettet ymmärrä voimien syntymekanismista, niiden suunnista tai siirtymisestä rakenteisiin, tuon taivaallista.

Harmi. Se nimittäin estää aika tehokkaasti mielenkiintoisen keskustelun aiheesta.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt ei ole tarkoitus loukata. Mutta vastaus yrityksestäsi käy selväksi, ettet ymmärrä voimien syntymekanismista, niiden suunnista tai siirtymisestä rakenteisiin, tuon taivaallista.

Harmi. Se nimittäin estää aika tehokkaasti mielenkiintoisen keskustelun aiheesta.

Lue lisää

Kannattaa ottaa myös huomioon, mitä on tapahtunut Tapion lillueasa päivän täysin pläkässä kovassa aallokossa (noin meikäläisittäin). Asterian keinumis akseli pituus suuntaan on huomattavan korkealla verrattuna uuden lavan alapään megapinta-alaa. Vanhan lavan pää pinta-ala oli taasen juuri samalla korkeudella kuin pituus akseli. 4s heilahdusaika, voi vaan laskea montako rykäystä peräsimen alalaakereille (samat kuin aiemminkin) tulee vuorokaudessa. Myös voiman voi laskea suurin piirtein. Saa muuten melkoista rynkutystä, jossa alapäätä heilutellaan edes takaisin. Ja voima ehkä 4x suurempi kuin alkuperäisellä peräsimellä.

Anonyymi kirjoitti:

1) Ota selvää mikä ero on sellaisella peräsinlavalla, joka on kiinni veneessä ainoastaan lavan yläreunasta ulos tulevan akselin kautta (=lapioperäsin), ja sellaisella peräsinlavalla jonka alareunassa on laakeri kiinnitettynä kölin takareunaan. Jälkimmäinen onnistuu vain pitkäkölisessä, kuten ketjun aiheena olevassa veneessä. Kun ymmärrät eron, ymmärrät myös ettei tietyn kokoisella ja tietyn muotoisella lavalla ole tietyllä vauhdilla etenevässä vesi virtauksessa tietyllä tulokulmalla vain yhtä ja ainutta samaa sivulle taivuttavaa momenttia, vaan kyseisen eron seurauksena momentit eroavat suuresti toisistaan, myös tarvittavan määritelmän osalta, eikä vain suuruudeltaan. Voiman momentti kun riippuu siitä referenssipisteestä, minkä suhteen se lasketaan, toisin kuin voimaparin momentti, josta ei ollut kyse.

2) Mikä ero on peräsinlavalla ja peräsinakselilla. Peräsin ei käyttämässäsi asiayhteydessä useinkaan kerro kumpaa noista edes sanalla tarkoitat, ja lauseillasi ei ole merkitystä lainkaan jos tarkoita molempia samaan aikaan.

Pitkäkölisissä veneissä se kiertomomentti on akselin mitoitusperuste, koska akselissa ei käytännössä ole taivutusmomenttia mihinkään suuntaan, koska vipuvarsi on korkeintaan 5 cm tuon kokoluokan veneessä. Kiertomomentin vipuvarsi on olennaisesti suurempi.
Lapioperäsimellä taas on juuri päinvastoin.

Lue lisää

Tämä kaikki ajattelu pitää paikkansa juuri niin kauan kuin alasarana on ehjä. Sen jälkeen kyseessä on huonosti tehty lapioperäsin. Alareunan pinta-alan tuplaus on kyllä kasvattanut kahden alasaranan rasitusta todella merkittävästi. Ja myös kiertomomenttia. Lisäksi uusi tuuliperäsin on vaikuttanut rasituksiin. Nyt nimittäin peräsin ollut täysin sidottu kiinni. Windpilotilla kiertomomentin maksimit olleet juuri niin suuria kuin Windpilot pystynyt kehittämään. Nyt juuri niin suuret kuin aallokko/purje balanssi pystynyt kehittämään. Makaivoima on hyvinkin erilainen kun peräsin sidottu täysin liikkumattomaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä kaikki ajattelu pitää paikkansa juuri niin kauan kuin alasarana on ehjä. Sen jälkeen kyseessä on huonosti tehty lapioperäsin. Alareunan pinta-alan tuplaus on kyllä kasvattanut kahden alasaranan rasitusta todella merkittävästi. Ja myös kiertomomenttia. Lisäksi uusi tuuliperäsin on vaikuttanut rasituksiin. Nyt nimittäin peräsin ollut täysin sidottu kiinni. Windpilotilla kiertomomentin maksimit olleet juuri niin suuria kuin Windpilot pystynyt kehittämään. Nyt juuri niin suuret kuin aallokko/purje balanssi pystynyt kehittämään. Makaivoima on hyvinkin erilainen kun peräsin sidottu täysin liikkumattomaksi.

Lue lisää

Piti katsoa Tapion uusi dokumentti uusiksi ja tosiaan Windpilot antaa aika paljon periksi kun vene väkisin muuttaa suuntaa. Näkyy hyvin pätkissä joissa ihmetellään water generaattoria. Servolavan sorto melkoista hetkittäin kun voima ei riitä kompensoimaan peräsin painetta. Samoin pätkissä joissa näkyy pinna suuremmissa aalloissa ja isommilla purjeilla.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä kaikki ajattelu pitää paikkansa juuri niin kauan kuin alasarana on ehjä. Sen jälkeen kyseessä on huonosti tehty lapioperäsin. Alareunan pinta-alan tuplaus on kyllä kasvattanut kahden alasaranan rasitusta todella merkittävästi. Ja myös kiertomomenttia. Lisäksi uusi tuuliperäsin on vaikuttanut rasituksiin. Nyt nimittäin peräsin ollut täysin sidottu kiinni. Windpilotilla kiertomomentin maksimit olleet juuri niin suuria kuin Windpilot pystynyt kehittämään. Nyt juuri niin suuret kuin aallokko/purje balanssi pystynyt kehittämään. Makaivoima on hyvinkin erilainen kun peräsin sidottu täysin liikkumattomaksi.

Lue lisää

Aika tarpeetonta jatkaa keskustelua, jos et pysty laajentaa ajatteluasi.

Peräsimeen ohjattaessa veden virtaussuunnan muuttamisen seurauksena syntyvä sivusuuntainen taivutusvoima ei liity siihen, mistä päästä köli on saranoitu. Usko nyt jo.

Kölin saranoinnin sijainti vaikuttaa ainoastaan rakenteisiin kohdistuviin voimiin ja mitoitukseen, jonka vuoksi konstruktiona rakenteensa vuoksi epäedullisempi lapioperäsin vaatii merkittävästi pitkäkölisen saranointia lujemman rakenteen.

Ja unohda se täysin irrelevantti kiertomomentti.

Ehdotan tekemään seuraavan testin helpottamaan siiven aikaansaami voimia. Ajaessasi autolla maantienopeutta, työnnä vaaka-asennossa levynä pitämäsi käsi ulos ikkunasta. Siinä sinulla on nyt todella huonon hydrodynaamisen muodon omava peräsinlapa.

Kääntele nyt levynä pitämääsi kättä vaaka-akselin suuntaisesti ja huomaat käsivarttasi taivuttavan voiman suuntautuvan joko ylös tai alas, "peräsinkulmasta" riippuen.

Käsivarttasi kiertävää momenttia et kykene edes havaitsemaan, koska se on muihin voimiin verrattuna niin merkityksetön.

Tässä havainnoillivassa kokeessa evän kulkuvastus on huonon muotoilun vuoksi vastuksista suurin, joten kättäsi taaksepäin taivuttava voima on huomattavissa helpointen.

Nyt pystyt päättelemään ettei peräsinlapana toimivassa kämmenessäsi syntyvä taivutusvoima ole riippuvainen saranoinnin sijainnista. Sama taivutusvoima syntyisi, vaikka saisit tuettua ikkunasta ulos työnnetyn käden etusormen johonkin kiinteään. Käden asennon säilyttäminen vaan kevenisi etusormen tukipisteen ansiosta.

Anonyymi kirjoitti:

Aika tarpeetonta jatkaa keskustelua, jos et pysty laajentaa ajatteluasi.

Peräsimeen ohjattaessa veden virtaussuunnan muuttamisen seurauksena syntyvä sivusuuntainen taivutusvoima ei liity siihen, mistä päästä köli on saranoitu. Usko nyt jo.

Kölin saranoinnin sijainti vaikuttaa ainoastaan rakenteisiin kohdistuviin voimiin ja mitoitukseen, jonka vuoksi konstruktiona rakenteensa vuoksi epäedullisempi lapioperäsin vaatii merkittävästi pitkäkölisen saranointia lujemman rakenteen.

Ja unohda se täysin irrelevantti kiertomomentti.

Ehdotan tekemään seuraavan testin helpottamaan siiven aikaansaami voimia. Ajaessasi autolla maantienopeutta, työnnä vaaka-asennossa levynä pitämäsi käsi ulos ikkunasta. Siinä sinulla on nyt todella huonon hydrodynaamisen muodon omava peräsinlapa.

Kääntele nyt levynä pitämääsi kättä vaaka-akselin suuntaisesti ja huomaat käsivarttasi taivuttavan voiman suuntautuvan joko ylös tai alas, "peräsinkulmasta" riippuen.

Käsivarttasi kiertävää momenttia et kykene edes havaitsemaan, koska se on muihin voimiin verrattuna niin merkityksetön.

Tässä havainnoillivassa kokeessa evän kulkuvastus on huonon muotoilun vuoksi vastuksista suurin, joten kättäsi taaksepäin taivuttava voima on huomattavissa helpointen.

Nyt pystyt päättelemään ettei peräsinlapana toimivassa kämmenessäsi syntyvä taivutusvoima ole riippuvainen saranoinnin sijainnista. Sama taivutusvoima syntyisi, vaikka saisit tuettua ikkunasta ulos työnnetyn käden etusormen johonkin kiinteään. Käden asennon säilyttäminen vaan kevenisi etusormen tukipisteen ansiosta.

Lue lisää

Oho. Viinipäissä puhuin vahingossa saranoidusta kölistä.

No kaikki ajattelemaan kykenevät ymmärsivät itsekin, että piti lukea peräsin.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt ei ole tarkoitus loukata. Mutta vastaus yrityksestäsi käy selväksi, ettet ymmärrä voimien syntymekanismista, niiden suunnista tai siirtymisestä rakenteisiin, tuon taivaallista.

Harmi. Se nimittäin estää aika tehokkaasti mielenkiintoisen keskustelun aiheesta.

Lue lisää

Kuules pellepeloton asiantuntija, hienojen teoriasi varmaan ovat oikeat. Vahinkon aikana kelit olivat hyvinkin säyseät, joten on turha spekuloida noita teorioita...

Tömä jää mysteriksi, piste

Anonyymi kirjoitti:

Kuules pellepeloton asiantuntija, hienojen teoriasi varmaan ovat oikeat. Vahinkon aikana kelit olivat hyvinkin säyseät, joten on turha spekuloida noita teorioita...

Tömä jää mysteriksi, piste

Lue lisää

Voipi jäädä mysteeriksi.
NRF:n sivulla olevasta kuvasta näkee SSB:n maadotuskuparin, joka voi aiheuttaa nopeasti etenevää korroosiota, samoin paljon kuparia sisältävä myrkky.
Selväähän on, että vesi tuli sisään perästä päin. Ja äkisti, sillä Lehtisen olisi ollut pakko huomata veneen liikkeistä ja äänistä, jos perälaipion takana edes sata litraa vettä, saatikka 500 litraa.
Se olis hirveetä, jos läpivienneissä olisi käytetty sinkkistä vesijohtolaatua ja myrkkymaali vahvalla kuparilla.

Anonyymi kirjoitti:

Aika tarpeetonta jatkaa keskustelua, jos et pysty laajentaa ajatteluasi.

Peräsimeen ohjattaessa veden virtaussuunnan muuttamisen seurauksena syntyvä sivusuuntainen taivutusvoima ei liity siihen, mistä päästä köli on saranoitu. Usko nyt jo.

Kölin saranoinnin sijainti vaikuttaa ainoastaan rakenteisiin kohdistuviin voimiin ja mitoitukseen, jonka vuoksi konstruktiona rakenteensa vuoksi epäedullisempi lapioperäsin vaatii merkittävästi pitkäkölisen saranointia lujemman rakenteen.

Ja unohda se täysin irrelevantti kiertomomentti.

Ehdotan tekemään seuraavan testin helpottamaan siiven aikaansaami voimia. Ajaessasi autolla maantienopeutta, työnnä vaaka-asennossa levynä pitämäsi käsi ulos ikkunasta. Siinä sinulla on nyt todella huonon hydrodynaamisen muodon omava peräsinlapa.

Kääntele nyt levynä pitämääsi kättä vaaka-akselin suuntaisesti ja huomaat käsivarttasi taivuttavan voiman suuntautuvan joko ylös tai alas, "peräsinkulmasta" riippuen.

Käsivarttasi kiertävää momenttia et kykene edes havaitsemaan, koska se on muihin voimiin verrattuna niin merkityksetön.

Tässä havainnoillivassa kokeessa evän kulkuvastus on huonon muotoilun vuoksi vastuksista suurin, joten kättäsi taaksepäin taivuttava voima on huomattavissa helpointen.

Nyt pystyt päättelemään ettei peräsinlapana toimivassa kämmenessäsi syntyvä taivutusvoima ole riippuvainen saranoinnin sijainnista. Sama taivutusvoima syntyisi, vaikka saisit tuettua ikkunasta ulos työnnetyn käden etusormen johonkin kiinteään. Käden asennon säilyttäminen vaan kevenisi etusormen tukipisteen ansiosta.

Lue lisää

Kiertomomentin toinen tukipiste on alalaakerissa. Sinänsä merkityksellinen. Piirteles voimavektorit paperille ja huomaat että on merkitystä. Lapioperäsimeen ja pitkäkölisen peräsimen ero on taivutusmomentissa peräsin akselille. Lapio peräsimessä toinen tukipiste on ylälaakeri saa esim kannen tasalla ja momenttia akselilla, pitkäkölisen tai täys skegin tapauksessa se on taas alalaakerilla ja taivutus momentti on kölin takareunassa. Ja vaikka peräsin on sidottu keskelle (en tiedä kuinka keskellä on) siinä on merkittävä paine. Ja aallokossa vielä suurempi. Ei ole mtenkään poissuljettu että alalaakerin pettäminen tämän aiheuttaisi. Ja kuvaus tähän saakka sopii. Tapio ei ole sanonut mitään sen suuntaista että riki olisi kaatunut tai olisi ollut erittäin löysällä. Jos runko pettäisi, näin kävisi. Lisäksi kannessa näkyisi (istumalaatikon etu tai takareunassa) merkittävä Vekki. Kans ihan oli kokonaan uutta laminaattia. Sandwichiä. Ja ksi kannatta työntää housuihin eikä ikkunasta ulos.

Anonyymi kirjoitti:

Kiertomomentin toinen tukipiste on alalaakerissa. Sinänsä merkityksellinen. Piirteles voimavektorit paperille ja huomaat että on merkitystä. Lapioperäsimeen ja pitkäkölisen peräsimen ero on taivutusmomentissa peräsin akselille. Lapio peräsimessä toinen tukipiste on ylälaakeri saa esim kannen tasalla ja momenttia akselilla, pitkäkölisen tai täys skegin tapauksessa se on taas alalaakerilla ja taivutus momentti on kölin takareunassa. Ja vaikka peräsin on sidottu keskelle (en tiedä kuinka keskellä on) siinä on merkittävä paine. Ja aallokossa vielä suurempi. Ei ole mtenkään poissuljettu että alalaakerin pettäminen tämän aiheuttaisi. Ja kuvaus tähän saakka sopii. Tapio ei ole sanonut mitään sen suuntaista että riki olisi kaatunut tai olisi ollut erittäin löysällä. Jos runko pettäisi, näin kävisi. Lisäksi kannessa näkyisi (istumalaatikon etu tai takareunassa) merkittävä Vekki. Kans ihan oli kokonaan uutta laminaattia. Sandwichiä. Ja ksi kannatta työntää housuihin eikä ikkunasta ulos.

Lue lisää

Totta, pitkäkölisen veneen peräsimen laakerit pitää ajatella kelluviksi. Eli tuo kiertomomentin aiheuttama vastavoima jakaantuu noille laakereille ylhäällä ja alhaalla. Lapion peräsimessä laakereille pohjassa ja kannessa ja tämän takia vääntömomenttia sitten akseliin. Kun pitkäkölisen pinta ala olisi tasaisesti jakaantunut, voima olisi sama ylä ja ala laakerissa. Jos taas eri niin voimat jakaantuu pinta-alan neliön mukaan vai miten? Eli jos toi kaksinkertaistunut pinta-ala tosiaan pitäisi paikkansa niin voima nelinkertaistuisi. Eihän tuollaista voi mikään kestää jos mitoitus ollut 4 varmuuskertoimella. Minusta näytti siltä että Asteriassa ei ollut alakulmassa laakeria vaan ne 2 ylempänä ja sen alimmankin alla oli tosi paljon pinta-alaa. Eikös tämä lisää juuri alalaakerin rasitusta. Se alaosaan toimii kuten lapioperäsin kun toisessa päässä ei laakeria.

Anonyymi kirjoitti:

Totta, pitkäkölisen veneen peräsimen laakerit pitää ajatella kelluviksi. Eli tuo kiertomomentin aiheuttama vastavoima jakaantuu noille laakereille ylhäällä ja alhaalla. Lapion peräsimessä laakereille pohjassa ja kannessa ja tämän takia vääntömomenttia sitten akseliin. Kun pitkäkölisen pinta ala olisi tasaisesti jakaantunut, voima olisi sama ylä ja ala laakerissa. Jos taas eri niin voimat jakaantuu pinta-alan neliön mukaan vai miten? Eli jos toi kaksinkertaistunut pinta-ala tosiaan pitäisi paikkansa niin voima nelinkertaistuisi. Eihän tuollaista voi mikään kestää jos mitoitus ollut 4 varmuuskertoimella. Minusta näytti siltä että Asteriassa ei ollut alakulmassa laakeria vaan ne 2 ylempänä ja sen alimmankin alla oli tosi paljon pinta-alaa. Eikös tämä lisää juuri alalaakerin rasitusta. Se alaosaan toimii kuten lapioperäsin kun toisessa päässä ei laakeria.

Lue lisää

Ja vielä lisää. Tuossahan on sitten ihan puhdasta sivuttais voimaa myös. Ei siis kierrosta tulevaa vaan veneen sortohan aiheuttaa 5 asteen poikkeaman veden virtauksen "ja keskelle sidotun" peräsimen kanssa. Kai tuostakin tulee merkittävää voimaa kun tuohan ei ole mikään vakia isossa aallokossa. Ainakin omassa paatissa aallokko aiheuttaa merkittävää muutosta peräsin paineessa vaikka pinna olisi paikallaan. Ja välillä saa pitää ihan tosissaan kiinni eikä toivoakaan että saisi käännettyä.

Anonyymi kirjoitti:

Kiertomomentin toinen tukipiste on alalaakerissa. Sinänsä merkityksellinen. Piirteles voimavektorit paperille ja huomaat että on merkitystä. Lapioperäsimeen ja pitkäkölisen peräsimen ero on taivutusmomentissa peräsin akselille. Lapio peräsimessä toinen tukipiste on ylälaakeri saa esim kannen tasalla ja momenttia akselilla, pitkäkölisen tai täys skegin tapauksessa se on taas alalaakerilla ja taivutus momentti on kölin takareunassa. Ja vaikka peräsin on sidottu keskelle (en tiedä kuinka keskellä on) siinä on merkittävä paine. Ja aallokossa vielä suurempi. Ei ole mtenkään poissuljettu että alalaakerin pettäminen tämän aiheuttaisi. Ja kuvaus tähän saakka sopii. Tapio ei ole sanonut mitään sen suuntaista että riki olisi kaatunut tai olisi ollut erittäin löysällä. Jos runko pettäisi, näin kävisi. Lisäksi kannessa näkyisi (istumalaatikon etu tai takareunassa) merkittävä Vekki. Kans ihan oli kokonaan uutta laminaattia. Sandwichiä. Ja ksi kannatta työntää housuihin eikä ikkunasta ulos.

Lue lisää

Ei siinä hirveetä vekkiä tarvitse olla, jos laipio korkannut läpi pohjasta ja osittain palautunut. Eikä muutenkaan. Takastaagi on toki löysällä, mutta sekin jonkun verran kiristyy, kun perä painuu ja masto paino vetää sitä kireämmälle.
Eikä riki kaadu. On niitä videdoita, kun vene katkee ja menee pohjaan täysin purjein riki pystyssä.
Lehtisen kommenttien perusteella, kun pitää kai katkeamista mahdollisena, niin uskon, että runko petti. Oli niin nopea uppoaminen.

Anonyymi kirjoitti:

Piti katsoa Tapion uusi dokumentti uusiksi ja tosiaan Windpilot antaa aika paljon periksi kun vene väkisin muuttaa suuntaa. Näkyy hyvin pätkissä joissa ihmetellään water generaattoria. Servolavan sorto melkoista hetkittäin kun voima ei riitä kompensoimaan peräsin painetta. Samoin pätkissä joissa näkyy pinna suuremmissa aalloissa ja isommilla purjeilla.

Lue lisää

Wibdpilot antaa periksi jo sen takia, että ensin on korjauksessa pieni viive, kun servolapa kääntyy. Sitten tulee toinen viive itse peräsimen toiminnassa. Köliin ripustettu peräsin alkaa tuottamaan voimaa jopa muutaman sekunnin viiveellä poikkeutuksesta. Ja silloinkin pienellä momentilla, koska peräsin on niin lähellä veneen keskipistettä. Hydrovane omalla aivan veneen perässä olevalla lavalla on paljon nopeampi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei siinä hirveetä vekkiä tarvitse olla, jos laipio korkannut läpi pohjasta ja osittain palautunut. Eikä muutenkaan. Takastaagi on toki löysällä, mutta sekin jonkun verran kiristyy, kun perä painuu ja masto paino vetää sitä kireämmälle.
Eikä riki kaadu. On niitä videdoita, kun vene katkee ja menee pohjaan täysin purjein riki pystyssä.
Lehtisen kommenttien perusteella, kun pitää kai katkeamista mahdollisena, niin uskon, että runko petti. Oli niin nopea uppoaminen.

Lue lisää

Ei laipiot korkkaa läpi umpilaminaattiveneestä. Eikä tule reikää veto puolelle. Eli pohjan puolelle. Hajoamismekanismi on kylkien lommahtaminen sisään tai ulos ja kansilaminaatin lommahdus ylös tai alas. Kotelorakenne ei kovinkaan helposti tee tuota, varsinkin kun runko-kansi liitos laminoitu ja estää kannen tasossa kylkien lommahduksen. Nämä on helppoja laskea ja Asterian tapauksessa on laskettu. Rakenteellisesti piece of cake. Ongelmia tulee sitten jos joku piestekuorma tekee reiän. Laipio ei ole pistekuorma. Mutta rusti esim on tai tuuliperäsimen kiinnitys tai sitten tämä teoria että peräsimessä tapahtunut jotain. Sieltä tulevat pistekuormat ovat todella suuria kun vene liikkuu ja peräsinlapa poikittain alla. Lasikuitu on ihmeellistä kamaa. Perinteinen umpilaminaatti kestää vetoa aivan älyttömiä määriä ja rakenteet suunnitellaan sellaiseksi. Sandwich laminaatti sitten kestää paremmin myös puristusta. Jäykkääjiä ei ole näkynyt rungon puolella veneen takaosissa vaan rakenne perustuu kotelorakenteen muotoon. On lujuuden kannalta aika optimaalinen ilman jyrkkiä kulmia. Runko-kansi liitos toimii jäykisteenä merkittävissä määrin ja ottaa vastaan puristusjännityksen rikistä. Rikikuorma perästaagissa tuollaisessa veneessä on yllättävän paljon pienempi kuin moni kuvittelee. Kunhan isopurje ylhäällä. Uusi kansi on laskettu ja sandwichiä ja varmasti hyvin tehty. Lisäksi istumalaatikko on pieni, eikä paatissa ole ollut samaa ongelmaa kuin tuossa surullisessa AC paatissa, mikä meni poikki. Täysin väärä vertailukohta- Tuossa veneessä oli lähinnä avoin laatikko, ei siis kansilaminaattia lainkaan, vaan koko homma perustui siihen ettei kylkilaminaatit nurjahda. No ei kestänyt kun ei olleet kyljet sidottu toisiinsa lainkaan. Tästä on pitkät kirjoitukset venesuunnittelun puolella. Klassinen esimerkki. Mutta jos siis peräosa olisi hajonnut, vene olisi lähinnä taittunut, jotta uppoaminen noin nopeaa. Yleensä rakenneongelmat veneessä varoittavat itsestään, kun laminoidusta rakenteesta kyse. Liimatut sitten toinen juttu. Tai sitten jos adheesiossa on ongelmia laminaattikerrosten välillä. Mutta tosiaan, jos kommentoi perän hajoamista, pitää ymmärtää laminaattien perus ominaisuudet. Lisäksi meillä kaikilla ongelmana se että emme tiedä miten rakenteet oli tehty ja esim kuinka kevlar oli laitettu veneeseen. Kuitenkin veneen rakenteet oli ihan ammattisuunnittelijan laskemat. Peräsimen modauksesta en sitten ole ihan varma. Noita on taidettu tuolla 6mr tms puolella tehdä??

Anonyymi kirjoitti:

Ja vielä lisää. Tuossahan on sitten ihan puhdasta sivuttais voimaa myös. Ei siis kierrosta tulevaa vaan veneen sortohan aiheuttaa 5 asteen poikkeaman veden virtauksen "ja keskelle sidotun" peräsimen kanssa. Kai tuostakin tulee merkittävää voimaa kun tuohan ei ole mikään vakia isossa aallokossa. Ainakin omassa paatissa aallokko aiheuttaa merkittävää muutosta peräsin paineessa vaikka pinna olisi paikallaan. Ja välillä saa pitää ihan tosissaan kiinni eikä toivoakaan että saisi käännettyä.

Lue lisää

Onnittelut. Sinä ymmärsit toisin kuin tuo kiertomomentista huolissaan oleva.

Ja vielä kun mietit pidemmälle, niin hoksaat sortamisen sekä peräsinevän kääntämisen aiheuttaavan samanlaisen veden virtauksen kääntymisen ja samanlaisen sivuttaisvoiman.

Akseli ja laakerointiratkaisut vaikuttavat vain akseli ja laakerointiratkaisuilta vaadittuun lujuteen. Ei peräsimessä syntyviin voimiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei laipiot korkkaa läpi umpilaminaattiveneestä. Eikä tule reikää veto puolelle. Eli pohjan puolelle. Hajoamismekanismi on kylkien lommahtaminen sisään tai ulos ja kansilaminaatin lommahdus ylös tai alas. Kotelorakenne ei kovinkaan helposti tee tuota, varsinkin kun runko-kansi liitos laminoitu ja estää kannen tasossa kylkien lommahduksen. Nämä on helppoja laskea ja Asterian tapauksessa on laskettu. Rakenteellisesti piece of cake. Ongelmia tulee sitten jos joku piestekuorma tekee reiän. Laipio ei ole pistekuorma. Mutta rusti esim on tai tuuliperäsimen kiinnitys tai sitten tämä teoria että peräsimessä tapahtunut jotain. Sieltä tulevat pistekuormat ovat todella suuria kun vene liikkuu ja peräsinlapa poikittain alla. Lasikuitu on ihmeellistä kamaa. Perinteinen umpilaminaatti kestää vetoa aivan älyttömiä määriä ja rakenteet suunnitellaan sellaiseksi. Sandwich laminaatti sitten kestää paremmin myös puristusta. Jäykkääjiä ei ole näkynyt rungon puolella veneen takaosissa vaan rakenne perustuu kotelorakenteen muotoon. On lujuuden kannalta aika optimaalinen ilman jyrkkiä kulmia. Runko-kansi liitos toimii jäykisteenä merkittävissä määrin ja ottaa vastaan puristusjännityksen rikistä. Rikikuorma perästaagissa tuollaisessa veneessä on yllättävän paljon pienempi kuin moni kuvittelee. Kunhan isopurje ylhäällä. Uusi kansi on laskettu ja sandwichiä ja varmasti hyvin tehty. Lisäksi istumalaatikko on pieni, eikä paatissa ole ollut samaa ongelmaa kuin tuossa surullisessa AC paatissa, mikä meni poikki. Täysin väärä vertailukohta- Tuossa veneessä oli lähinnä avoin laatikko, ei siis kansilaminaattia lainkaan, vaan koko homma perustui siihen ettei kylkilaminaatit nurjahda. No ei kestänyt kun ei olleet kyljet sidottu toisiinsa lainkaan. Tästä on pitkät kirjoitukset venesuunnittelun puolella. Klassinen esimerkki. Mutta jos siis peräosa olisi hajonnut, vene olisi lähinnä taittunut, jotta uppoaminen noin nopeaa. Yleensä rakenneongelmat veneessä varoittavat itsestään, kun laminoidusta rakenteesta kyse. Liimatut sitten toinen juttu. Tai sitten jos adheesiossa on ongelmia laminaattikerrosten välillä. Mutta tosiaan, jos kommentoi perän hajoamista, pitää ymmärtää laminaattien perus ominaisuudet. Lisäksi meillä kaikilla ongelmana se että emme tiedä miten rakenteet oli tehty ja esim kuinka kevlar oli laitettu veneeseen. Kuitenkin veneen rakenteet oli ihan ammattisuunnittelijan laskemat. Peräsimen modauksesta en sitten ole ihan varma. Noita on taidettu tuolla 6mr tms puolella tehdä??

Lue lisää

Asteria taisi olla sandwich-rakenne? ei umpilaminaatti.
Mysteeriongelmaa voi lähestyä kahdelta suunnalta; rakenteen kautta ja nopean uppoamisen kautta.
Varmaa on, että Asteria vajosi todella nopeasti. Lähes yhtä nopeasti kuin OneAustralia.
Vaikea kuvitella mitään muuta kuin katkeamista. Helppo kuvitella myös tämä: vahva (koska ehjä) kansi painaa vipuna laipiota pohjaa vasten, joka korkkaa. Eli kyse ei ole veto-puolesta.

Älä ole milläsilläänkään, sillä nuo kateuden tuntemukset ovat täysin luonnollisia.
Tosin ne eivät ole terveellisiä. Mielenterveydellisiä ja fyysisiä ongelmia on odotettavissa.

Ihmiset voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään kateuden kokemisen suhteen.
Ensimmäisen ryhmän porukassa kateutta ei tunneta, vaan naapurin menestystä ihaillaan ja kannustetaan.
Toisen ryhmän keskuudessa kateutta tunnetaan, mutta sitä yritetään pitää tiukasti pinnan alla.
Nämä ihmiset odottavat innolla uuden verokalenterin ilmestymistä, mutta eivät kommentoi sitä muille.
Kolmas osa ihmisistä tuntee kateuden erittäin voimakkaasti, eivätkä pysty sitä peittelemään.
He ovat valmiita jopa kärsimään taloudellisen tappion, jos sillä tavalla voi aiheuttaa vahinkoa kateuden kohteelle.

Kuten alussa mainittiin, niin kateus on maailman vanhimpia tunnettuja psyykkisiä ilmiöitä.
Tärkeintä olisi oppia sitä hallitsemaan ja työstämään, ettei se vie ennen aikaiseen terveyden menetykseen.

Tämä nyt on suomalainen ilmiö. Kaikenmaailman tyrkkötörppöhuulet jostain tis siohjelmasta hakevat politiikkaan. Ruotsissa ei muuten ole moisia poliitikkoja. Oisko fiksumpi vaalitapa?

Anonyymi kirjoitti:

Älä ole milläsilläänkään, sillä nuo kateuden tuntemukset ovat täysin luonnollisia.
Tosin ne eivät ole terveellisiä. Mielenterveydellisiä ja fyysisiä ongelmia on odotettavissa.

Ihmiset voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään kateuden kokemisen suhteen.
Ensimmäisen ryhmän porukassa kateutta ei tunneta, vaan naapurin menestystä ihaillaan ja kannustetaan.
Toisen ryhmän keskuudessa kateutta tunnetaan, mutta sitä yritetään pitää tiukasti pinnan alla.
Nämä ihmiset odottavat innolla uuden verokalenterin ilmestymistä, mutta eivät kommentoi sitä muille.
Kolmas osa ihmisistä tuntee kateuden erittäin voimakkaasti, eivätkä pysty sitä peittelemään.
He ovat valmiita jopa kärsimään taloudellisen tappion, jos sillä tavalla voi aiheuttaa vahinkoa kateuden kohteelle.

Kuten alussa mainittiin, niin kateus on maailman vanhimpia tunnettuja psyykkisiä ilmiöitä.
Tärkeintä olisi oppia sitä hallitsemaan ja työstämään, ettei se vie ennen aikaiseen terveyden menetykseen.

Lue lisää

Juuri näin. Itse kun on jo vuosikausia yrittäjänä ollut verotiedoissa ja kuunnellut naapurien, asiakkaiden, ystävien ja kylänmiesten v*ttuilua asiasta, alkaa olla aika immuuni. En kiellä etteikö välillä kyrsi katsoa näitä ns. kala- ja kanakieltä puhuvat tyyppejä joilla on ei lupaa tappaa (tekevät ilmakin lupaa) mutta lupa notkua ympäriinsä.

Asterian uppoamista on turha sen enempää spekuloida. Tapion syyttäminen valehtelijaksi on kornia.

Kuulemma oli vakuutus, mikä on lähinnä yllättävää. Vakuutus korvaa murto-osan veneen arvosta. Tai arvo on vaikeammin määriteltävä asia, mutta veneeseen käytetystä rahamäärästä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuulemma oli vakuutus, mikä on lähinnä yllättävää. Vakuutus korvaa murto-osan veneen arvosta. Tai arvo on vaikeammin määriteltävä asia, mutta veneeseen käytetystä rahamäärästä.

Lue lisää

On yllättävä joo, kuvittelin lähinnä vastuuvakuutusta

Tää on tämä sama katsastusvauhkooja taas. Unohti tällä kertaa sammuttimet. Dementiaa varmaan.

Videon mukaan lautta oli katsastettu.

Kaiken tarpeellisnko sai mukaan? Tarkemmin ottaen ehti ottamaan yhden grab bagin kolmesta ja pelastautumispuvun. Ne olivat otettavissa vain käteen sieppaamalla, loput kuuluivat lautan varustukseen.

Vakuutusyhtiöltä saa pienen osan veneen arvosta, joten siitä ei motivaatiota voi hakea. Kisahan oli edistymässä oikein hyvin ja todella helposti verrattuna edelliseen kierrokseen. Voitoon oli täydet mahdollisuudet.

Kyllä sinun kommenttisi haisee ja vieläpä erittäin vahvasti.

Vaikea todellakin uskoa, että erittäin vahvaksi tehty vene vene uppoaa ennalta varoittamatta ja nopeasti. Että niin ei olisi siitä huolimatta tapahtunut, ei ole mitään syytä epäillä. Jokin syy tapahtumalle on, mutta hyvin epävarmaa, saammeko sitä koskaan tietää.

Itse yhdistäisin tämän Estonia-mysteeriin. Keskeisin asia on mielestäni se, mitä Kanarialta otettiin kyytiin sinne peräosastoon ja jätettiin Kapkaupunkiin. Veneen uppoamisen syy selviää, kunhan tiedetään se Estonian lasti, joka sieltä hylystä 2020 haettiin ja vietiin nyt Kapiin. Tai ehkä vene upotettiin, ettei se saavu Hobartiin? Jotain ekstraterrestriaalia varmasti.

Mihin niitä rahoja meni? Taidat olla aika soosissa.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin niitä rahoja meni? Taidat olla aika soosissa.

Ensin UMTS kauppoihin, ja sitten Uniperiin. Etkö ihan oikeasti tiennyt?

Pääsi hyppäämään pois kyydistä Jakartaan yhdessä laivan perämiehen kanssa. Näin perämies ehtii omiin häihinsä Tapio ylihuomenna sunnuntaina kotiin.

M luulin, että se on kuun pimeällä puolella.

Kovin paljon uutta tietoa tuossa ei ole. Ensimmäinen näkemäni kommentti siitä, että riki ei ollut löystynyt ja runkolinja oli silmämääräisesti normaali eli vene ei taittunut lainkaan.

Kovin yllättävä oli tuo pelastuslautan etsimisepisodi keskellä päivää. Tapio laukaisi hätäraketin ensimmäistä kertaa elämässään. Luulisi, että tuota olisi harjoiteltu. Vielä yllättävämpää oli ylipäätänsä hätäraketin ja soihdun käyttö päivällä. Sitä vartenhan on oranssisavu, joka kuuluu jo OSR3 varustukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kovin paljon uutta tietoa tuossa ei ole. Ensimmäinen näkemäni kommentti siitä, että riki ei ollut löystynyt ja runkolinja oli silmämääräisesti normaali eli vene ei taittunut lainkaan.

Kovin yllättävä oli tuo pelastuslautan etsimisepisodi keskellä päivää. Tapio laukaisi hätäraketin ensimmäistä kertaa elämässään. Luulisi, että tuota olisi harjoiteltu. Vielä yllättävämpää oli ylipäätänsä hätäraketin ja soihdun käyttö päivällä. Sitä vartenhan on oranssisavu, joka kuuluu jo OSR3 varustukseen.

Lue lisää

Vaikeudet lautan löytämisessä ja vhf-kuuluvvudessa kertovat kohtaisesta mainingista. Se viittaisi siihen, että perä olisi voinut osua johonkin terävään meressä kelluvaan romuun.

Sen mainingin takia ymmärrän myös raketin käytön, koska ongelma oli mainingin taakse piiloon jääminen. Olisiko tuulen pintaa pitkin viemä savu näkynyt ainakaan oikeassa suunnassa. Tilannehan ei kuitenkaan ollut mitenkään kriittinen, päivänvaloa oli tarjolla kymmenen tuntia etsimiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikeudet lautan löytämisessä ja vhf-kuuluvvudessa kertovat kohtaisesta mainingista. Se viittaisi siihen, että perä olisi voinut osua johonkin terävään meressä kelluvaan romuun.

Sen mainingin takia ymmärrän myös raketin käytön, koska ongelma oli mainingin taakse piiloon jääminen. Olisiko tuulen pintaa pitkin viemä savu näkynyt ainakaan oikeassa suunnassa. Tilannehan ei kuitenkaan ollut mitenkään kriittinen, päivänvaloa oli tarjolla kymmenen tuntia etsimiseen.

Lue lisää

Hyvin vaikea on rakettia tai soihtua havaita kirkkaassa päivänvalossa. Juuri sitä varten on merkkisavu. Nouseehan se savu vedestä reilusti ylös ja purkki on välillä aallonharjalla.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikeudet lautan löytämisessä ja vhf-kuuluvvudessa kertovat kohtaisesta mainingista. Se viittaisi siihen, että perä olisi voinut osua johonkin terävään meressä kelluvaan romuun.

Sen mainingin takia ymmärrän myös raketin käytön, koska ongelma oli mainingin taakse piiloon jääminen. Olisiko tuulen pintaa pitkin viemä savu näkynyt ainakaan oikeassa suunnassa. Tilannehan ei kuitenkaan ollut mitenkään kriittinen, päivänvaloa oli tarjolla kymmenen tuntia etsimiseen.

Lue lisää

Mikä romu on sellainen, ettei se liiku aallokon mukana tyynessä kelissä, mutta vene liikkuu?

No luin sen kun kerran pyysit.

Lainaus: "I don’t have any clear recollection of getting into the raft. I must have bounced from the surface of the water as in the next moment I was inside the raft."
No huh huh, voisiko enää epäuskottavampaa väitettä esittää, kun että ihminen kimpoaisi veden pinnasta niillä nopeuksilla mitä omilla lihaksilla kukaan voi saada aikaan?
Vaatinee vähintäänkin 25 m/s eli noin 50 solmun vauhdin, jos nyt sekään tuohon vielä riittäisi. Lihasvoimalla ei varmasti saatu edes 20% tarvittavasta vauhdista, joten mitään kimpoamista ei taatuti tapahtunut. Ellei kiivennyt lauttaan muistamattomuudestaan huolimatta, niin sitten siinä edesauttoi ihan vaan veden noste arkhimedeen lain mukaisesti, ilman dynaamisia nostovoimia. Siis ihan sama asia kyseessä kuin lautasta laivan tikkaille siirtymisen ajoitus suhteessa aallokkoon, myös siirtyessään merestä lauttaan hyppynsä jälkeen.

"Asteria was fitted with three watertight bulkheads in the bow and two in the transom, and I had been bragging for four years that she was as unsinkable as Titanic."
No tuossahan osui alunperinkin täysin oikeaan. Täysin yhtä uppoamaton Asteria oli kuin Titanickin, ja molemmat ovat nyt valtameren pohjassa, vääristä ja perusteettomista luuloista yhtään välittämättä.

Mielenkiintoisinta oli kuitenkin se mitä ei sanottu: purjeiden alasotosta tai edes jalusten löysäämisestä ei kerrottu mitään, eli oletettavasti niille ei myöskään tehty mitään, eikä se kaatanut venettä silloinkaan kun veden pinta oli kajuutassa 20 cm kannen alapuolella.
Se siitä vapaan veden pinnan kaatamispelosta, mitä tälläkin palstalla on niin usein höpötelty. Painoköli piti tämänkin kapeahkon veneen siis pystyssä ihan pelkällä kölipainollakin, vaikka muotovakavuus oli pääosin jo menetetty. Ei mitään mainintaa että vene olisi ollut lähes kyljellään, ja kulku pelastuslauttaan jotenkin vaikeaa/haastavaa suuresta kallistumasta johtuen. Ehkäpä siksi ettei mitään suurta kallistumaa ollut, vaikka purjeet edelleen olivat vedossa?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä romu on sellainen, ettei se liiku aallokon mukana tyynessä kelissä, mutta vene liikkuu?

Mikä hyvänsä hiukankin isompi kappale, josta vain toinen pää on pinnalla. sellaisen kappaleen oma massa pitää sen liki paikoillaan. Jopa ongenkoho sukeltelee aallokossa siimassa olevan painon takia. Ja kelihän ei ollut tyyni, vaan vähän alle 10 m/s ja Asteria eteni kohtuullista vauhtia. Siis aivan riittävän kovaa, jotta etenisi aallonharjalla sellaisen kelluvan kappaleen yli.

Anonyymi kirjoitti:

No luin sen kun kerran pyysit.

Lainaus: "I don’t have any clear recollection of getting into the raft. I must have bounced from the surface of the water as in the next moment I was inside the raft."
No huh huh, voisiko enää epäuskottavampaa väitettä esittää, kun että ihminen kimpoaisi veden pinnasta niillä nopeuksilla mitä omilla lihaksilla kukaan voi saada aikaan?
Vaatinee vähintäänkin 25 m/s eli noin 50 solmun vauhdin, jos nyt sekään tuohon vielä riittäisi. Lihasvoimalla ei varmasti saatu edes 20% tarvittavasta vauhdista, joten mitään kimpoamista ei taatuti tapahtunut. Ellei kiivennyt lauttaan muistamattomuudestaan huolimatta, niin sitten siinä edesauttoi ihan vaan veden noste arkhimedeen lain mukaisesti, ilman dynaamisia nostovoimia. Siis ihan sama asia kyseessä kuin lautasta laivan tikkaille siirtymisen ajoitus suhteessa aallokkoon, myös siirtyessään merestä lauttaan hyppynsä jälkeen.

"Asteria was fitted with three watertight bulkheads in the bow and two in the transom, and I had been bragging for four years that she was as unsinkable as Titanic."
No tuossahan osui alunperinkin täysin oikeaan. Täysin yhtä uppoamaton Asteria oli kuin Titanickin, ja molemmat ovat nyt valtameren pohjassa, vääristä ja perusteettomista luuloista yhtään välittämättä.

Mielenkiintoisinta oli kuitenkin se mitä ei sanottu: purjeiden alasotosta tai edes jalusten löysäämisestä ei kerrottu mitään, eli oletettavasti niille ei myöskään tehty mitään, eikä se kaatanut venettä silloinkaan kun veden pinta oli kajuutassa 20 cm kannen alapuolella.
Se siitä vapaan veden pinnan kaatamispelosta, mitä tälläkin palstalla on niin usein höpötelty. Painoköli piti tämänkin kapeahkon veneen siis pystyssä ihan pelkällä kölipainollakin, vaikka muotovakavuus oli pääosin jo menetetty. Ei mitään mainintaa että vene olisi ollut lähes kyljellään, ja kulku pelastuslauttaan jotenkin vaikeaa/haastavaa suuresta kallistumasta johtuen. Ehkäpä siksi ettei mitään suurta kallistumaa ollut, vaikka purjeet edelleen olivat vedossa?

Lue lisää

25 m/s nopeudella Tapio olisi sinkoutunut komeassa kaaressa lautan yli. Tarvittava "bounce" tulee jo normaalista pintaan noususta, kun on hypännyt veteen. Siis ehkä kymmene sentin nousu normaalia kellunta-asentoa ylemmäs ja siitä pieni ponnistus käsivoimin. Luetun ymmärtäminen auttaisi. Kaikkea ei pidä ottaa kirjaimellisesti, kun ei tieteellisestä raportista ole kyse.

Mistä päätellen purjeet olisivat olleet vedossa? Ja kyllä, tietenkin kölin oikaiseva momentti tallella, jopa vain kasvaneena momenttivarren pidentyessä. Mutta muotovakavuus on kokonaan poissa ja vapaasti hölskyvä vesi on aallokossa vakavuudelle todella myrkkyä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä hyvänsä hiukankin isompi kappale, josta vain toinen pää on pinnalla. sellaisen kappaleen oma massa pitää sen liki paikoillaan. Jopa ongenkoho sukeltelee aallokossa siimassa olevan painon takia. Ja kelihän ei ollut tyyni, vaan vähän alle 10 m/s ja Asteria eteni kohtuullista vauhtia. Siis aivan riittävän kovaa, jotta etenisi aallonharjalla sellaisen kelluvan kappaleen yli.

Lue lisää

Tapio Lehtinen sanoi kelin olleen tyyni.

Anonyymi kirjoitti:

Tapio Lehtinen sanoi kelin olleen tyyni.

Ei oo tyyneksi väittänyt kukaan keliä, mutta I ollut kovaa tuulta. Metrikaupalla maininkia kuitenkin ja eikö siellä tuullu jotain 6 m/s vai muistanko ihan väärin? Kontin kulmaan jos viiltämällä osui niin ei mitään törmäystä tarvinnut tuntua ja silti losahti runko auki

Anonyymi kirjoitti:

No luin sen kun kerran pyysit.

Lainaus: "I don’t have any clear recollection of getting into the raft. I must have bounced from the surface of the water as in the next moment I was inside the raft."
No huh huh, voisiko enää epäuskottavampaa väitettä esittää, kun että ihminen kimpoaisi veden pinnasta niillä nopeuksilla mitä omilla lihaksilla kukaan voi saada aikaan?
Vaatinee vähintäänkin 25 m/s eli noin 50 solmun vauhdin, jos nyt sekään tuohon vielä riittäisi. Lihasvoimalla ei varmasti saatu edes 20% tarvittavasta vauhdista, joten mitään kimpoamista ei taatuti tapahtunut. Ellei kiivennyt lauttaan muistamattomuudestaan huolimatta, niin sitten siinä edesauttoi ihan vaan veden noste arkhimedeen lain mukaisesti, ilman dynaamisia nostovoimia. Siis ihan sama asia kyseessä kuin lautasta laivan tikkaille siirtymisen ajoitus suhteessa aallokkoon, myös siirtyessään merestä lauttaan hyppynsä jälkeen.

"Asteria was fitted with three watertight bulkheads in the bow and two in the transom, and I had been bragging for four years that she was as unsinkable as Titanic."
No tuossahan osui alunperinkin täysin oikeaan. Täysin yhtä uppoamaton Asteria oli kuin Titanickin, ja molemmat ovat nyt valtameren pohjassa, vääristä ja perusteettomista luuloista yhtään välittämättä.

Mielenkiintoisinta oli kuitenkin se mitä ei sanottu: purjeiden alasotosta tai edes jalusten löysäämisestä ei kerrottu mitään, eli oletettavasti niille ei myöskään tehty mitään, eikä se kaatanut venettä silloinkaan kun veden pinta oli kajuutassa 20 cm kannen alapuolella.
Se siitä vapaan veden pinnan kaatamispelosta, mitä tälläkin palstalla on niin usein höpötelty. Painoköli piti tämänkin kapeahkon veneen siis pystyssä ihan pelkällä kölipainollakin, vaikka muotovakavuus oli pääosin jo menetetty. Ei mitään mainintaa että vene olisi ollut lähes kyljellään, ja kulku pelastuslauttaan jotenkin vaikeaa/haastavaa suuresta kallistumasta johtuen. Ehkäpä siksi ettei mitään suurta kallistumaa ollut, vaikka purjeet edelleen olivat vedossa?

Lue lisää

Veneessä oleva runsas vapaa vesimassa tuhoaa vakavuuden. Se on laskettavissa ja minullakin on siitä käytännön kokemusta. 606 täyttyy kaatuessaan niin, että sisällä on vettä enintään 10 cm kannesta. Ei sillä voi purjehtia sellaisessa tuulessa, jossa se voi kaatua tyhjänä noin. Vakavuus ei riitä. On siis ensin tyhjennettävä suurin osa vedestä pois. Tuossa on puolet 550 kg painosta kölissä.

Tapion mukaan oli tyyntä. Mitä se sitten tarkemmin tuulennopeutena tarkoittaa? Ei ollut mainintaa tuulensuunnasta eikä mitä purjeita oli ylhäällä. Eli ei ole riittäviä tietoja päätellä millainen oli kallistava voima.

Anonyymi kirjoitti:

Tapio Lehtinen sanoi kelin olleen tyyni.

Tyyni on suhteellinen käsite. Tuolla se tarkoittaa 10 m/s tuulia tai kevyempää. Ja tietojen mukaan se liki 10 m/s siellä puhalsi. Vaikka ei olisi ollut tuultakaan, oli silti 2,5 m maininki. Mainingin takia Kirstenillä oli vaikeuksia löytää Tapion lautta, kun vhf-kuuluvuuskin jäi mainingin katveeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Tyyni on suhteellinen käsite. Tuolla se tarkoittaa 10 m/s tuulia tai kevyempää. Ja tietojen mukaan se liki 10 m/s siellä puhalsi. Vaikka ei olisi ollut tuultakaan, oli silti 2,5 m maininki. Mainingin takia Kirstenillä oli vaikeuksia löytää Tapion lautta, kun vhf-kuuluvuuskin jäi mainingin katveeseen.

Lue lisää

Jos tuuli olisi ollut läheskään 10 m/s, ei Tapio olisi kuvaillut keliä tyyneksi. Mitään tietoa tuulesta ei taida olla. On vain ennuste, havainnot veneen nopeudesta ja Tapion kertomus. Tapio varmasti osaa arvioida tuulennopeuden muutaman m/s tarkkuudella, mutta ei ole tainut sitä kertoa.

Ennusteet noin kaukana sivistyksestä voivat olla aivan mitä sattuu, mikä on moneen kertaan havaittu ennustettua tuulta veneen nopeuteen verrattaessa.

Paljonkos venevauhti oli ennen onnettomuutta? Sitä ei taida enää trackeristä nähdä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tuuli olisi ollut läheskään 10 m/s, ei Tapio olisi kuvaillut keliä tyyneksi. Mitään tietoa tuulesta ei taida olla. On vain ennuste, havainnot veneen nopeudesta ja Tapion kertomus. Tapio varmasti osaa arvioida tuulennopeuden muutaman m/s tarkkuudella, mutta ei ole tainut sitä kertoa.

Ennusteet noin kaukana sivistyksestä voivat olla aivan mitä sattuu, mikä on moneen kertaan havaittu ennustettua tuulta veneen nopeuteen verrattaessa.

Paljonkos venevauhti oli ennen onnettomuutta? Sitä ei taida enää trackeristä nähdä.

Lue lisää

Liki neljä solmua oli vauhti ollut aiemmin. Eikä noi veneet todellakaan mitään kevyen tuulen menijöitä ole.

Anonyymi kirjoitti:

Liki neljä solmua oli vauhti ollut aiemmin. Eikä noi veneet todellakaan mitään kevyen tuulen menijöitä ole.

Ei ole kevyen tuulen menijöitä, mutta kyllä ne nyt kuitenkin 4 solmua kulkee varsin kevyessä tuulessa. Suunnasta ja purjeista riippuen 4 solmuun tarvitaan 3-5 m/s. 8-10 m/s tuulesssa sitten kulkee 6-7 solmua.

Oma vastaavan kokoinen vene kulkee tuon 6-7 solmua 4-5 m/s tuulessa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole kevyen tuulen menijöitä, mutta kyllä ne nyt kuitenkin 4 solmua kulkee varsin kevyessä tuulessa. Suunnasta ja purjeista riippuen 4 solmuun tarvitaan 3-5 m/s. 8-10 m/s tuulesssa sitten kulkee 6-7 solmua.

Oma vastaavan kokoinen vene kulkee tuon 6-7 solmua 4-5 m/s tuulessa.

Lue lisää

Lastaa ensin siihen omatekoiseesi kolme tonnia tavaraa sisään ja lisää iso maininki. Ja vaihda vielä purjeet pienempiin pellistä tehtyihin. Suorita vertailu näillä muutoksilla uudestaan. Et ilmeisesti ole ollenkaan seurannut GGR-veneiden menoa niiden trackereista.

Anonyymi kirjoitti:

Lastaa ensin siihen omatekoiseesi kolme tonnia tavaraa sisään ja lisää iso maininki. Ja vaihda vielä purjeet pienempiin pellistä tehtyihin. Suorita vertailu näillä muutoksilla uudestaan. Et ilmeisesti ole ollenkaan seurannut GGR-veneiden menoa niiden trackereista.

Lue lisää

Ei se veneeni omatekoinen ole. Mistä tulisi 3 tonnia roinaa? En tiedä paljonko Tapiolla oli mukana. Oman veneen vauhti ei ole mittarista havaittavasti muuttunut, kun siihen on lastattu 4-henkinen perhe 6-viikon varustus heille sisältäen kumiveneen, polkupyörät, grillin jne sekä tietysti paljon henkilökohtaista varustusta ja elintarvikkeita. En ole punninnut paljonko tuosta tulee. Ruokaa on ostettu paljon matkaltakin, mutta eikös Tapiolla ollut pääosin kuivamuonaa ja vesi kerätään sateesta.

Olen seurannut paljonkin trackeriä, mutta en usko trackerin näyttämän tuuliennusteen olevan niin tarkka, että siitä voisi veneen nopeuspotentiaalia päätellä.

Painolla on aika vähäinen vaikutus. 10% painossa hidastaa 1% nyrkkisääntönä. Jos noissa 7 tonnin veneissä tosiaan jostain ihmeen syystä olisi 3 tonnia eli 40% ylipainoa ei ne silti hidastuisi kuin muutaman prosentin. Siis ei solmua eikä varsinkaan montaa solmua, vaikka keskimäärin 4% voi tarkoittaa yli 10% jossain olosuhteessa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se veneeni omatekoinen ole. Mistä tulisi 3 tonnia roinaa? En tiedä paljonko Tapiolla oli mukana. Oman veneen vauhti ei ole mittarista havaittavasti muuttunut, kun siihen on lastattu 4-henkinen perhe 6-viikon varustus heille sisältäen kumiveneen, polkupyörät, grillin jne sekä tietysti paljon henkilökohtaista varustusta ja elintarvikkeita. En ole punninnut paljonko tuosta tulee. Ruokaa on ostettu paljon matkaltakin, mutta eikös Tapiolla ollut pääosin kuivamuonaa ja vesi kerätään sateesta.

Olen seurannut paljonkin trackeriä, mutta en usko trackerin näyttämän tuuliennusteen olevan niin tarkka, että siitä voisi veneen nopeuspotentiaalia päätellä.

Painolla on aika vähäinen vaikutus. 10% painossa hidastaa 1% nyrkkisääntönä. Jos noissa 7 tonnin veneissä tosiaan jostain ihmeen syystä olisi 3 tonnia eli 40% ylipainoa ei ne silti hidastuisi kuin muutaman prosentin. Siis ei solmua eikä varsinkaan montaa solmua, vaikka keskimäärin 4% voi tarkoittaa yli 10% jossain olosuhteessa.

Lue lisää

Matkavarustuksesi on satoja kiloja, mikä on yhdentekevää muutoin kuin kisassa. Muona ainakaan Tapiolla ei ole kuivamuonaa vaan säilykkeitä. Vettä on isot säiliöt täynnä ja lisää kerätään sadevedestä. Jo pakollinen varustus on tuntuva painolisä. Pelkästään rakenteisiin on Asteriaan lisätty ainakin tonni.

1% nopeudessa per 10% lisäpainoa pätee johonkin rajaan saakka ja kohtuullisen sileällä vedellä. Aallokossa painon merlitys kasvaa oleellisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Matkavarustuksesi on satoja kiloja, mikä on yhdentekevää muutoin kuin kisassa. Muona ainakaan Tapiolla ei ole kuivamuonaa vaan säilykkeitä. Vettä on isot säiliöt täynnä ja lisää kerätään sadevedestä. Jo pakollinen varustus on tuntuva painolisä. Pelkästään rakenteisiin on Asteriaan lisätty ainakin tonni.

1% nopeudessa per 10% lisäpainoa pätee johonkin rajaan saakka ja kohtuullisen sileällä vedellä. Aallokossa painon merlitys kasvaa oleellisesti.

Lue lisää

"Pelkästään rakenteisiin on Asteriaan lisätty ainakin tonni."

Mistä tiedät?
En olisi kovin varma että Tapio itsekään tietää, tietänee vain sen mitä hänelle on asiasta väitetty.
Mikä osuus siitä rakennepainosta tulisi kuiduista, ja mikä hartsista, ja mikä jostain ihan muusta kuin uudesta laminaatista?
Ainakin keulan laipiot näyttivät erään tänne linkatun mukaan olleen vaneria top-coatilla päällystettynä. Niistä ei tule yhteensäkään kuin suunnilleen sata kiloa.
Vai lasketko ne ylipaksut vantitkin rakenteiksi?

Anonyymi kirjoitti:

Matkavarustuksesi on satoja kiloja, mikä on yhdentekevää muutoin kuin kisassa. Muona ainakaan Tapiolla ei ole kuivamuonaa vaan säilykkeitä. Vettä on isot säiliöt täynnä ja lisää kerätään sadevedestä. Jo pakollinen varustus on tuntuva painolisä. Pelkästään rakenteisiin on Asteriaan lisätty ainakin tonni.

1% nopeudessa per 10% lisäpainoa pätee johonkin rajaan saakka ja kohtuullisen sileällä vedellä. Aallokossa painon merlitys kasvaa oleellisesti.

Lue lisää

Käsittääkseeni Tapiolla oli viime kerralla lähinnä purkkiruokaa, mutta tällä kerralla pääasiassa kuivamuonaa veteen sekoitettavaksi. Kisa oli jo lähellä puolimatkaa, joten merkittävä osa oli syöty.

Vaikea uskoa, että tyhjän veneen paino olisi merkittävästi kasvanut. Sisustusta purettiin paljon pois, rungosta höylättiin pois ennen lisäystä, uusi kansi tuskin oli yhtä painava kuin vanha jne.

Rikistä tuli paljon raskaampi, mutta 100 kg olisi jo aivan valtava muutos noin matalassa rikissä.

Anonyymi kirjoitti:

25 m/s nopeudella Tapio olisi sinkoutunut komeassa kaaressa lautan yli. Tarvittava "bounce" tulee jo normaalista pintaan noususta, kun on hypännyt veteen. Siis ehkä kymmene sentin nousu normaalia kellunta-asentoa ylemmäs ja siitä pieni ponnistus käsivoimin. Luetun ymmärtäminen auttaisi. Kaikkea ei pidä ottaa kirjaimellisesti, kun ei tieteellisestä raportista ole kyse.

Mistä päätellen purjeet olisivat olleet vedossa? Ja kyllä, tietenkin kölin oikaiseva momentti tallella, jopa vain kasvaneena momenttivarren pidentyessä. Mutta muotovakavuus on kokonaan poissa ja vapaasti hölskyvä vesi on aallokossa vakavuudelle todella myrkkyä.

Lue lisää

10 sentin nousu vedenpinnan yläpuolelle vaatisi energiaa suunnilleen sen verran kun kävelyvauhdissa (5 km/ eli 1,4 m/s eli 2,7 solmua) on. Sellaista vauhtia ylöspäin ei synny avomerikäyttöön tehtyjen paukkuliivien kelluttavasta voimasta (275 N), ei ole edes lähellä oikeaa suuruusluokkaa.

"Mistä päätellen purjeet olisivat olleet vedossa? "
Luuletko tosiaan että valtamerikisassa otetaan purjeet aina alas ennen kuin mennään nukkumaan? Vai luuletko että Tapiolla oli aikaa ja tahtoa ottaa ne alas vasta herättyään, vaikkei aika riittänyt edes kaikkien grab bagien mukaan ottamiseen?
Ei tosiaankaan ollut, ajatuskin on täysin naurettava. Jos taas olisi avannut edes jalukset auki, olisi sen varmasti maininnut edes yhdessä asiaa käsitelleessä median haastattelussa.

Anonyymi kirjoitti:

Veneessä oleva runsas vapaa vesimassa tuhoaa vakavuuden. Se on laskettavissa ja minullakin on siitä käytännön kokemusta. 606 täyttyy kaatuessaan niin, että sisällä on vettä enintään 10 cm kannesta. Ei sillä voi purjehtia sellaisessa tuulessa, jossa se voi kaatua tyhjänä noin. Vakavuus ei riitä. On siis ensin tyhjennettävä suurin osa vedestä pois. Tuossa on puolet 550 kg painosta kölissä.

Tapion mukaan oli tyyntä. Mitä se sitten tarkemmin tuulennopeutena tarkoittaa? Ei ollut mainintaa tuulensuunnasta eikä mitä purjeita oli ylhäällä. Eli ei ole riittäviä tietoja päätellä millainen oli kallistava voima.

Lue lisää

Tässä ketjun aiheen tapauksessa veneessä oli lukuisia vesitiiviitä osastoja, joten koko vene ei suinkaan täyttynyt välittömästi samaan vedenpintaan kuin veneen ulkopuolella. Niinpä vene ei menettänyt vakavuuttaan vapaan vedenpinnan seurauksena, mikäli olisi ollut toisin, ja vene olisi kaatunut ennen Tapion siirtymistä pelastuslauttaan, olisi hän varmasti sen muistanut kertoa!
Eihän niin olennaista asiaa kukaan voi unohtaa.
Montako osastoa siinä 606:ssa on? Kuinka paljon kuivana pysyvät osastot vähentävät vapaata vesipintaa siinä veneessä? Eipä taida olla vastaukset lähelläkään samoja lukuarvoja kuin Tapion veneessä.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä ketjun aiheen tapauksessa veneessä oli lukuisia vesitiiviitä osastoja, joten koko vene ei suinkaan täyttynyt välittömästi samaan vedenpintaan kuin veneen ulkopuolella. Niinpä vene ei menettänyt vakavuuttaan vapaan vedenpinnan seurauksena, mikäli olisi ollut toisin, ja vene olisi kaatunut ennen Tapion siirtymistä pelastuslauttaan, olisi hän varmasti sen muistanut kertoa!
Eihän niin olennaista asiaa kukaan voi unohtaa.
Montako osastoa siinä 606:ssa on? Kuinka paljon kuivana pysyvät osastot vähentävät vapaata vesipintaa siinä veneessä? Eipä taida olla vastaukset lähelläkään samoja lukuarvoja kuin Tapion veneessä.

Lue lisää

606:ssa on useita vesitiiviitä osastoja, sillä luokkasääntö vaatii sen kelluvan ongelmitta 30 minuuttia vedellä täytettynä. Kuusi luukkua on vesitiivisiin osastoihin, mutta en ole varma onko osa niistä samaa osastoa. Keulan ja perän isot osastot ainakin ovat erilliset.

Tapion veneessä vesitiiviit osastot olivat keulassa ja perässä, joissa vene on kapea. Niillä ei hirveästi vakavuutta saada verrattuna keskiveneen leveään alueeseen, jonka oikaiseva momentti vähenee rajusti vapaasta vedenpinnasta.

Sepä se. Vain yksi oli veneessä, kaikki muut maissa.

Vituttaa Tapion puolesta kuitenkin että maissaolijat keksivät kaikenlaista.

Anonyymi kirjoitti:

Sepä se. Vain yksi oli veneessä, kaikki muut maissa.

Vituttaa Tapion puolesta kuitenkin että maissaolijat keksivät kaikenlaista.

Ei vaikuta Tapiokaan juuri mitään tuosta tietävän.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaikuta Tapiokaan juuri mitään tuosta tietävän.

Totta sen verran, että Tapio ei tiedä, mikä ison vuodon aiheutti. Kaikki muu on hyvässä järjestyksessä yleisöllekin tiedotettu.

Anonyymi kirjoitti:

Sepä se. Vain yksi oli veneessä, kaikki muut maissa.

Vituttaa Tapion puolesta kuitenkin että maissaolijat keksivät kaikenlaista.

Ei niitä ole kuin yksi tilastohaastaja.

Anonyymi kirjoitti:

Sepä se. Vain yksi oli veneessä, kaikki muut maissa.

Vituttaa Tapion puolesta kuitenkin että maissaolijat keksivät kaikenlaista.

Miksi vituttaa? Eikö koko kisan tarkoitus ole herättää puhetta ja kiinnittåä huomiota. Olisihan Tapsa voinut purjehtia veneellään maailman ympäri ihan itsekseen ja vailla mediahuomiota. Olisiko nyt pitänyt olla koko ajan ihan hiljaa?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi vituttaa? Eikö koko kisan tarkoitus ole herättää puhetta ja kiinnittåä huomiota. Olisihan Tapsa voinut purjehtia veneellään maailman ympäri ihan itsekseen ja vailla mediahuomiota. Olisiko nyt pitänyt olla koko ajan ihan hiljaa?

Lue lisää

Paljon vähemmästäkin ollaam kateellisia oltu. Ja aina vain yhdet tekee ja toiset rannalla ruikuttaa.

Saatko oikein tärisyttävät orkut tuon roskan kirjoittamisesta?

Jos veneessä on vettä kanteen asti siinä vaiheessa, kun vasta osa grab bageista oli kannella, niin eikös ole aika paljon vaadittu, että sukeltelee pitkin uppoavan veneen pilssiä hämärässä, kun miljoona tavaraa kelluu pitkin venettä? Sen sijaan ihmettelen, miksei näihin veneisiin asenneta erittäin suuritehoisia pilssipumppuja. 30A virralla jo poistaa tosi paljon vettä veneestä. Ne ei paina paljon eikä vie sähköä niin kauan kuin ne ovat kuivilla. Lehtinen olisi herännyt heti kun vettä alkaa tulla veneeseen, ja olisi vähintään saanut lisäaikaa korjailuun ja valmistautumisen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos veneessä on vettä kanteen asti siinä vaiheessa, kun vasta osa grab bageista oli kannella, niin eikös ole aika paljon vaadittu, että sukeltelee pitkin uppoavan veneen pilssiä hämärässä, kun miljoona tavaraa kelluu pitkin venettä? Sen sijaan ihmettelen, miksei näihin veneisiin asenneta erittäin suuritehoisia pilssipumppuja. 30A virralla jo poistaa tosi paljon vettä veneestä. Ne ei paina paljon eikä vie sähköä niin kauan kuin ne ovat kuivilla. Lehtinen olisi herännyt heti kun vettä alkaa tulla veneeseen, ja olisi vähintään saanut lisäaikaa korjailuun ja valmistautumisen.

Lue lisää

30 A virralla pumpataan tosiaan jo monta sataa litraa minuutissa. Nyt veneeseen kuitenkin tulvi vettä ainakin 20 kuutiota viidessä minuutissa, siis tuhansia litroja minuutissa. Mikään pumppu ei siinä auta edes havaittavasti hidastamaan uppoamista.

Anonyymi kirjoitti:

30 A virralla pumpataan tosiaan jo monta sataa litraa minuutissa. Nyt veneeseen kuitenkin tulvi vettä ainakin 20 kuutiota viidessä minuutissa, siis tuhansia litroja minuutissa. Mikään pumppu ei siinä auta edes havaittavasti hidastamaan uppoamista.

Lue lisää

Alkoiko vuoto vasta tuolloin vai oliko vuotanut jo Tapion nukkuessa?

Anonyymi kirjoitti:

Alkoiko vuoto vasta tuolloin vai oliko vuotanut jo Tapion nukkuessa?

Jos siellä pettäneessä osastossa olisi ollut pilssipumppu hälyttimellä, olisi Tapsa saanut varoituksen paljon aiemmin, ehkä jopa päiviä aiemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos siellä pettäneessä osastossa olisi ollut pilssipumppu hälyttimellä, olisi Tapsa saanut varoituksen paljon aiemmin, ehkä jopa päiviä aiemmin.

Jokin petti kerralla ja pamauksella, ilman ennakkovaroitusta. Vettä tuli isosta aukosta, kertaluokaltaan parikymmentäsenttisestä päätellen vuodon määrästä.

Enpä osaa olla yllättynyt palstalla esitettyjen ehdotusten ja arvausten laadusta. Mielikuvituksen puutteesta ei voi syyttää, eikä myöskään käytännön asioiden ymmärryksen puutteesta.

Anonyymi kirjoitti:

Jokin petti kerralla ja pamauksella, ilman ennakkovaroitusta. Vettä tuli isosta aukosta, kertaluokaltaan parikymmentäsenttisestä päätellen vuodon määrästä.

Enpä osaa olla yllättynyt palstalla esitettyjen ehdotusten ja arvausten laadusta. Mielikuvituksen puutteesta ei voi syyttää, eikä myöskään käytännön asioiden ymmärryksen puutteesta.

Lue lisää

Tapion arvelun mukaan vuoto ei alkanut pamauksesta, vaan pamaus tuli laipion pettämisestä. Tilanne oli siis kehittynyt sitä ennen, ehkä kauankin.

Anonyymi kirjoitti:

Tapion arvelun mukaan vuoto ei alkanut pamauksesta, vaan pamaus tuli laipion pettämisestä. Tilanne oli siis kehittynyt sitä ennen, ehkä kauankin.

Epäuskottavaa.
Kun veneen sisällä veden pinta oli 20 cm kannesta, tapio poistui veneestä.
Sen jälkeen aikaa kului 10 min (vai oliko peräti 20 min) ennenkuin vene upposi.
Mikäli laipio olisi pettänyt jo ennen Tapion poistumista veneestä, olisi 10-20 minuutin sijasta aikaa kulunut maksimissaan vain yksi minuutti.
Tapion arveluissa ei vaan ole mitään järkeä, hänhän on vain purjehtija, ei todellakaan veneen rakenteisiin perehtynyt insinööri, ja se kyllä näkyy kommenteissa niin Tapion osalta kuin täälläkin.
Mahdollista on sekin että laipiot ovat edelleen paikallaan veneen maatessa valtameren pohjassa, mutta eivät olleet vesitiiviitä kuten piti.

Anonyymi kirjoitti:

Jokin petti kerralla ja pamauksella, ilman ennakkovaroitusta. Vettä tuli isosta aukosta, kertaluokaltaan parikymmentäsenttisestä päätellen vuodon määrästä.

Enpä osaa olla yllättynyt palstalla esitettyjen ehdotusten ja arvausten laadusta. Mielikuvituksen puutteesta ei voi syyttää, eikä myöskään käytännön asioiden ymmärryksen puutteesta.

Lue lisää

Kukaan ei tiedä eikä tule koskaan tietämäänkään mitä tapahtui ennen pamausta, mikä tuo pamaus oli, missä tarkemmin vuoto oli ja muuttuiko vuoto jossain vaiheessa suuremmaksi.

Joitain asioita voidaan sulkea pois mahdottomina Tapion kertomuksen perusteella, mutta edelleen jää monta kertomuksiin sopivaa vaihtoehtoa.

Se, että vesitiiviin laipion takana oli vain läpiviennin kokoinen reikä ja pamaus oli vesitiiviin laipion hajoaminen ei ole mahdollista ellei sitten jotenkin mystisesti laipion hajoaminen olisi repinyt samalla runkoon isoa reikää.

Anonyymi kirjoitti:

30 A virralla pumpataan tosiaan jo monta sataa litraa minuutissa. Nyt veneeseen kuitenkin tulvi vettä ainakin 20 kuutiota viidessä minuutissa, siis tuhansia litroja minuutissa. Mikään pumppu ei siinä auta edes havaittavasti hidastamaan uppoamista.

Lue lisää

Sellaisessa tilanteessa auttaa pilssipumppu, millä pumpataan 100 litraa sekunnissa.
Siihen ei kuitenkaan riitä 30A, jos jännite on vain 12 V.
Ja jos pumppu ottaa virtansa akusta, mikä on siinä kastuvassa osastossa, loppuu pumpun toiminta aika äkkiä. Eikä muutenkaan akun tyhjentyminen kestäisi kovinkaan pitkää aikaa. Lisäksi sekä pumpun poistoletku että sähkökaapelin läpivienti aiheuttavat merkittävän riskin vuodon leviämisen naapuriosastoon (tai -osastoihin).

Paljon järkevämpi ratkaisu on jättää turhat ylitehokkaat pilssipumput pois, ja hoitaa osastointi jo alunperin oikeasti kuntoon, eikä vain vähän sinnepäin. Näin vene jää merikelpoisessa kunnossa kellumaan tarvittaessa useaksi kuukaudeksi, vaikka kaksi vierekkäistä osastoa olisi täynnä vettä.

Anonyymi kirjoitti:

Epäuskottavaa.
Kun veneen sisällä veden pinta oli 20 cm kannesta, tapio poistui veneestä.
Sen jälkeen aikaa kului 10 min (vai oliko peräti 20 min) ennenkuin vene upposi.
Mikäli laipio olisi pettänyt jo ennen Tapion poistumista veneestä, olisi 10-20 minuutin sijasta aikaa kulunut maksimissaan vain yksi minuutti.
Tapion arveluissa ei vaan ole mitään järkeä, hänhän on vain purjehtija, ei todellakaan veneen rakenteisiin perehtynyt insinööri, ja se kyllä näkyy kommenteissa niin Tapion osalta kuin täälläkin.
Mahdollista on sekin että laipiot ovat edelleen paikallaan veneen maatessa valtameren pohjassa, mutta eivät olleet vesitiiviitä kuten piti.

Lue lisää

Ei voi kyllä mitenkään vetää varmaan johtopäätöstä, että laipio hajosi vasta lopuksi. Ihan hyvin voi olla, että peräosasto oli täyttynyt vedellä, sitten jossain vaiheessa laipio repesi, jolloin sieltä tuli vettä joko kaikki kerralla tai hitaammin salonkiin. Noi ajat on viitteellisiä. Hätätilanteessa on vaikea arvioida ajankulumista. Kaikki vaihtoehdot on auki, ja voidaan sanoa että mahdollisesti takaosaston hälytyksestä ja pilssipumpusta olisi ollut hyötyä muttei välttämättä. Varmaksi voidaan sanoa, ettei siitä olisi ollut haittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi kyllä mitenkään vetää varmaan johtopäätöstä, että laipio hajosi vasta lopuksi. Ihan hyvin voi olla, että peräosasto oli täyttynyt vedellä, sitten jossain vaiheessa laipio repesi, jolloin sieltä tuli vettä joko kaikki kerralla tai hitaammin salonkiin. Noi ajat on viitteellisiä. Hätätilanteessa on vaikea arvioida ajankulumista. Kaikki vaihtoehdot on auki, ja voidaan sanoa että mahdollisesti takaosaston hälytyksestä ja pilssipumpusta olisi ollut hyötyä muttei välttämättä. Varmaksi voidaan sanoa, ettei siitä olisi ollut haittaa.

Lue lisää

Kaikissa ratkaisuissa on myös haittansa. Lukuisia pumppuja poistoletkuineen kaikkiin vesitiiviisiiin osastoihin tuo myös vuotoreitin. Tehokas pumppu vaatii suuren putken, josta vesi voi päästä myös väärään suuntaan (takaiskun jumittuminen, letkun irtoaminen tai vaurio).

Ehkä myös tulipaloriski, jos pumppu ylikuumenee jostain syystä?

Jos veneeseen on tarkoitus rakentaa vesitiivis osastointi, ei pilssiin johda mitään irtirevittävissä olevia luukkuja, sellaisethan poistaisivat kokonaan osastoinnin tarkoituksen!
Turkkilevyt ovat silloin vesitiiviitä ja niin lujasti laminoitu kiinni runkoon, että kestävät reilusti toiselle puolelle vuotaneen veden aiheuttaman paineen vaikutuksia. Aivan kuten ne laipiotkin.
Asteriassa saattoi toki olla täysin toiset tavoitteet ja vaatimukset kuin turvallisuus näkökohdat olisivat edellyttäneet. Niissä mentiin ilmeisesti sääntöjen vaatimukset edellä, turvalisuudesta välittämättä. Tuloksena samanlaista sutta ja sekundaa kuin suomalaisessa talonrakentamisessa nykyään, jossa päämääränä on tulevien remonttitarpeiden varmistaminen (ja siten alan työllistäminen) töpeksimällä tarkoituksellisesti alkuperäisen suunnittelussa säädösten sallimissa rajoissa niitä kuitenkaan rikkomatta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos veneeseen on tarkoitus rakentaa vesitiivis osastointi, ei pilssiin johda mitään irtirevittävissä olevia luukkuja, sellaisethan poistaisivat kokonaan osastoinnin tarkoituksen!
Turkkilevyt ovat silloin vesitiiviitä ja niin lujasti laminoitu kiinni runkoon, että kestävät reilusti toiselle puolelle vuotaneen veden aiheuttaman paineen vaikutuksia. Aivan kuten ne laipiotkin.
Asteriassa saattoi toki olla täysin toiset tavoitteet ja vaatimukset kuin turvallisuus näkökohdat olisivat edellyttäneet. Niissä mentiin ilmeisesti sääntöjen vaatimukset edellä, turvalisuudesta välittämättä. Tuloksena samanlaista sutta ja sekundaa kuin suomalaisessa talonrakentamisessa nykyään, jossa päämääränä on tulevien remonttitarpeiden varmistaminen (ja siten alan työllistäminen) töpeksimällä tarkoituksellisesti alkuperäisen suunnittelussa säädösten sallimissa rajoissa niitä kuitenkaan rikkomatta.

Lue lisää

Ja luukutkin umpeen kun seilori on saatu ensin sisälle… . Ei toi ole eka kalikka joka nyt vaan sattui uppoamaan. Toivottavasti oli Paavo Nurmen patsas mukana niin Wasa saa seuraa …

Lehtisen sukujuuret ovat Raumalla, mutta 70-luvulla hän asui Helsingissä.

Reissun ainoa tarkoitus oli voittaa GGR-kilpailu. Mutta luonto on ollut lähellä Lehtistä aiemminkin ja hitaalla purjehduksella on paljon aikaa tehdä havaintoja ja verrata niitä aikaisempiin.

Mutta sinähän nostat sen esiin jatkamalla sitä!

Anonyymi kirjoitti:

Mutta sinähän nostat sen esiin jatkamalla sitä!

Olipa siinä aiheeseen sopiva mutku, mutku vastaus.

Minä kirjoitin jo silloin alussa, että tuo aloitus on sopimaton ja loukkaava, mutta nykyisin täällä on vallitsevana tyylinä mahdollisimman rienaava aloitus, jota ikävä kyllä ns. asiallisetkin vastaajat lähtevät seuraamaan.

Tuo ”valehtelee” osuu joka kerta silmille kun tänne tulee vierailemaan.
Tämä ketju on elänyt jo kuukauden. Eikö sen aika olisi jo täynnä?

Anonyymi kirjoitti:

Olipa siinä aiheeseen sopiva mutku, mutku vastaus.

Minä kirjoitin jo silloin alussa, että tuo aloitus on sopimaton ja loukkaava, mutta nykyisin täällä on vallitsevana tyylinä mahdollisimman rienaava aloitus, jota ikävä kyllä ns. asiallisetkin vastaajat lähtevät seuraamaan.

Tuo ”valehtelee” osuu joka kerta silmille kun tänne tulee vierailemaan.
Tämä ketju on elänyt jo kuukauden. Eikö sen aika olisi jo täynnä?

Lue lisää

Eli sinä et tiennyt sitä, että jokainen vastaus nostaa tämän aiheen ensimmäiseksi?
Nyt tiedät.

Järjen_ääni kirjoitti:

Eli sinä et tiennyt sitä, että jokainen vastaus nostaa tämän aiheen ensimmäiseksi?
Nyt tiedät.

Aivan aukotonta päättelyä.
Nyt sitten pohdimme sitä, onko nämä muutamat postaukset merkittäviä kun arvioimme tämän ketjun pinnalla pysymistä.

Tämä ketju on sentään jo 195 postauksen mittainen.
Voisit ottaa nimimerkkisi mukaisen asenteen ja lopettaa joutava vehtaaminen asian tiimoilta.

Nyt on aivan sopiva hetki lopettaa tämä provotyylillä aloitettu keskustelu.
Tämä ehdotus on tehty oikeasti järjen äänellä.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan aukotonta päättelyä.
Nyt sitten pohdimme sitä, onko nämä muutamat postaukset merkittäviä kun arvioimme tämän ketjun pinnalla pysymistä.

Tämä ketju on sentään jo 195 postauksen mittainen.
Voisit ottaa nimimerkkisi mukaisen asenteen ja lopettaa joutava vehtaaminen asian tiimoilta.

Nyt on aivan sopiva hetki lopettaa tämä provotyylillä aloitettu keskustelu.
Tämä ehdotus on tehty oikeasti järjen äänellä.

Lue lisää

En tiedä, mihin pyrit, mutta jatkat ketjua ja syytät siitä muita.
Onko sinulla vielä useammat kuin kahdet rattaat?

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä, mihin pyrit, mutta jatkat ketjua ja syytät siitä muita.
Onko sinulla vielä useammat kuin kahdet rattaat?

Mitäs tuo sinun toimintasi sitten on?
Tuossa edellä naapuri vetoaa kovasti, että tämän soisi jättää jo historian kirjoihin, mutta sinä vain sitkeästi jatkat linjallasi.

Vene voi upota silloin kun se ei ole merikelpoisessa kunnossa, eikö siinä silloin ole mitään yllättävää taikka erikoista.
Kun se uppoaa kevyessä kelissä ilman ennakkovaroituksia, ilman tulipaloa, ja ilman törmäystä mihinkään minkä kippari voisi huomata, on selvää ettei vene ollut merikelpoinen silloinkaan kun se edellisen kerran lähti satamasta.
Jos halutaan keskustella siitäkin mikä veneen merikelpoisuuden mahdollisesti esti, on esitettävä niitä teorioita joita sinä pidät epätodennäköisinä, ja jotkut esittävät sellaisiakin teorioita, mitkä ovat mahdottomia tuottamaan kipparin havaitsemat ja median julkaisemat lopputulokset tapahtumaketjuineen.
Kun näyttö (todisteet) minkään muun tahon (suunnittelija, ja/tai suunnitelmien toteuttaja) mahdollisesta virheestä merikelpoisuuden suhteen puuttuu veneen uppoamisen seurauksena, on vastuu juridisesti yksinomaan kipparin itsensä. Sitä ei mikään spekulaatio tule muuksi muuttamaan, ja se lienee kaikille täällä selvää, tai on ainakin useimmille spekulointia harjoittaneelle.

En usko koko purjehduskilpailun olleen todellinen. Tapiohan olisi tippunut maailman laidalta. Vai onko siellä siksi ne kieltoalueet?