Saanko pysymään plussan puolella akkuun kytketyllä 12V/10 watin tehoisella lämmittimellä?
Kotelon sisämitat ovat 50 x 70 x70 cm, joka tekee kuutioina n. 2,5 m3.
Kotelo on eristetty kauttaaltaan n. 7 mm vahvuisella PU-eristelevyllä, jonka päällä on n. 15 mm vahvuinen puupaneeli. Koppa on kantta myöten tiivis.
Oikeastaan kysymys kuuluu kuinka korkealle pakkanen saa kohota, ettei 10 w lämmittimen teho riitä pitämään koteloa plussan puolella?
Jos tämän voi kohtuu tarkkuudella laskea niin ajattelin, että täältä voisi löytyä apu, KIITOS.
Kotelon sisämitat ovat 50 x 70 x70 cm, joka tekee kuutioina n. 2,5 m3.
Kotelo on eristetty kauttaaltaan n. 7 mm vahvuisella PU-eristelevyllä, jonka päällä on n. 15 mm vahvuinen puupaneeli. Koppa on kantta myöten tiivis.
Oikeastaan kysymys kuuluu kuinka korkealle pakkanen saa kohota, ettei 10 w lämmittimen teho riitä pitämään koteloa plussan puolella?
Jos tämän voi kohtuu tarkkuudella laskea niin ajattelin, että täältä voisi löytyä apu, KIITOS.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Kotelon sisämitat ovat 50 x 70 x70 cm, joka tekee kuutioina n. 2,5 m3."
Korjaus: 0,25 m3
Ei tilavuudella ole mitään merkitystä. Laske kotelon ulkopinnan ala, selvitä eristelevyn lämmönjohtavuus ja siirry Fysiikka-palstalle.
puun lämmönjohtavuus olkoon 0,20 W/mK ja PU-eristeen 0,035 W/mK ja olkoon vielä ulkopuolen lämmönsiirtokerroin vaikkapa 5 W/m²K
→ seinämien ulkopinnan lämmönsiirtovastus on 0,007/0,035 0,015/0,2 1/5 = 0,475 m²K/W
kotelon seinämien pinta-ala on 0,5*0,7*4 0,7*0,7*2 = 2,38 m² (eli kotelon pohjakin mukana laskelmassa)
teho 10 W → 10/2,38 = 4,2 W/m²
→ 4,2 = deltaT/0,475 → deltaT = 4,2*0,475 = 2,0 K
eli ulkolämpötila saa olla -2 °C, niin sisäpuolella on vielä 0 °C
Joku tuossa nyt menee pieleen nimittäin normi asuintalossa perstuntuma-arvona käytetään kuutiolle n. 30 w ja ilmeisesti sillä talo pysyy lämpimänä kovemmillakin pakkasilla.
Näin ollen 0,25m3:lle pitäisi rittää 10 w aika hyvin. Toki eristettä on normitaloa vähemmän, mutta silti. Täytyy myös huomioida, että kotelo on kauttaaltaan eristetty, tiivis eikä ainuttakaan reikää tai kylmäsiltaa.
Oletko pitkäänkin asunut talossa, jossa on ollut ulkovuorena yksinkertainen lautakerros ja 7 millimetriä paksu PU-levy eristeenä?
Nyt vielä korjaus. PU-levyn vahvuus n. 70 mm.
puun lämmönjohtavuus olkoon 0,20 W/mK ja PU-eristeen 0,035 W/mK ja olkoon vielä sekä sisä- että ulkopuolen lämmönsiirtokerroin vaikkapa 5 W/m²K (ns. seisova ilma)
→ seinämien lämmönsiirtovastus on 1/5 plus 0,015/0,2 plus 0,070/0,035 plus 1/5 = 2,475 m²K/W
kotelon seinämien pinta-ala on 0,5*0,7*4 0,7*0,7*2 = 2,38 m² (eli kotelon pohjakin mukana laskelmassa)
teho 10 W → 10/2,38 = 4,2 W/m²
→ 4,2 = deltaT/2,475 → deltaT = 4,2*2,475 = 10,4 K
eli ulkolämpötila saa olla -10,4 °C, niin sisäpuolella on vielä 0 °C
Hyvä, kiitos. Tarttee vähän mitoitella uudestaan. Eristettähän on helppo lisätä ja onhan noita lämpöantureita olemassa niin saa sähkön riittään paremmin. Tuossa jo katselin netistä myös aurinkopaneeleita. Ei sekään vielä kustannuksia kauheasti nosta.
Tavallinen auton akku riittää noin kolmeksi vuorokaudeksi tuohon lämmitykseen.
Jos ajaisi akun syväpurkaukseen asti mistä siis käynnistysakut kärsivät rajusti niin esimerkiksi 60 Ah akku tosiaan antaisi vain 60Ah x 12 V = 720Wh eli 72 tuntia 10 W teholla.
Jos on pakko lämmittää pitkään jotakin tilaa niin auton akku tosiaan on siihen onneton ratkaisu. Tavallisessa nestekaasupullossa on energiaa 140kWh eli sitä hiljakseen katalyyttisesti ilman liekkiä polttamalla saisi vähän alle 20 W lämpötehon aikaan noin kuukaudeksi. Haittapuolena tietenkin se, että 11 kiloa nestekaasua palaessaan tuottaa noin 18 kilogrammaa eli kaksi täyttä ämpärillistä vettä, joka sitten tiivistyy "jonnekin".
En tiedä löytyykö tuohon soveltuvia pienitehoisia katalyyttilämmittimiä kuinka helposti.