Kun toimittajien keräämän oman tai haastateltavien mutu-tietoa "toimitetaan" tutkittuna tietona, se on harhaanjohtamista tai jopa tietynlaista mielipide muokkausta.
YLE on vähentänyt asiaohjelmia, joita tarvittaisiin hyvinvointi- ja oikeusvaltiossa jo pelkästään demokratian ja oikeudenmukaisuuden takia. Ylen uutisetkin ovat toistoa-toistoa-toistoa, otsikkoja ja ingressejä — jokaisen tulisi itse tutkia netistä tarkemmin netistä "YLE:n äpistä". Eikö Ylessä tiedetä, että noin 20 % ei käytä Digi- laitteita ja ehkä vielä suurempi määrä ei hanki Google Playn äppejä?
Hallitus ei riitele, kuten media manipuloi jatkuvasti. Sen sijaan toimittaja saattaa provosoida kysymyksillään kun kysymykseen on jo asetettu toimittajan oma "piilomutu" muka-riitelystä.
Hallitus on tehnyt mittavan työn — ja erityisesti pääministeri on onnistunut sovittelijana vaikeina aikoina. Ohimenen tv:ssa mainittiin, että lakiesityksiä olisi hallituskaudella ollut yli 900.
Jos ihan kaikkia, uusimpia esim. saamelaislaki, ei ehditä viedä maaliin, se ei ole riitelyä. Saamelaislaki edellyttää asianomaisten (saamelaisten) kuulemista, eturistiriitojen sovittelua, ihmisoikeuksien tutkiskelua jne.
Media voisi tutkia, ei pelkästään hutkia, esimerkiksi mitä ovat olleet laajimmat laki-kokonaisuudet, jotka hallitus on tehnyt ja myös lakien perustelut ja vaikutukset. Covid-19 pandemian aikana hallitus joutui kiireessä tekemään "suojalainsäädäntöä" pandemian leviämisen ehkäisemiseksi, ja siinä onnistuttiin.
Hallituksen budjetti on alijäämäinen, mutta niin olisi myös oppositiopuolueiden, joiden varjobudjetit ovat olleet samaa suuruusluokkaa.
Ulkomaan velkaa on otettu koronatukiin, suurtyöttömyyden ehkäisyyn koronan takia,
puolustusmenoihin, uudet hävittäjät ym, joten on tarvittu lainarahaa useita miljardeja, ja myös Venäjän kaupan loppu ja energiakriisi aiheuttavat omat miljardimenot.
SOTE-MENOT tulevat kasvamaan, ellei sairauksien ennaltaehkäisyyn päästä. Yksityisen sektorin terveysmenot ovat kasvaneet julkista puolta nopeammin, joten sairauksien ennaltaehkäisy ei toimi. Sairaaloiden akuuttiosastot ovat täynnä potilaita, joiden sairauksia olisi voitu ennalta hoitaa tai ehkäistä. Yksityinen erityissairaanhoito tulee kalliiksi sote-alueille, kun erikoislääkäreitä ei vieläkään terveyskeskuksissa ole. Ennaltaehkäisyä ei ole se, että potilas joutuu terveyskeskuksen jonoon saadakseen lähetteen yksityisen sektorin erikoislääkärille.
Yksityinen terveysbisnes on huolissaan sote-uudistukseen jälkeen siitä, saavatko enää riittävästi verorahoja omaan toimintaansa. Vanhusten hoivabisnes ei ehkä enää tuota "hoivamiljonäärejä" kuin ennen — jos sote-alueet oppivat kilpailuttamaan ja vertaamaan julkisia ja yksityisiä palveluja.
Pihlajalinna osti Pohjola-sairaalan — minkälainen "kytkös" on yritysten Osuuspankki/Vakuutusyhtiö Pohjola/Pihlajalinna välillä? Mikä on vakuutuksen ottajan tai potilaan asema ja vakuutusoikeudet?
Tutkivaa journalismia tarvittaisiin. Miten yksityinen potilas voi kilpailuttaa Suomen terveysyhtiöt tarvitessaan pikaisesti erityislääkäripalveluja — saavatko isojen kaupunkien "kermankuorinta" — potilaat erikoislääkäripalvelut nopeasti (valittavana esim. Terveystalo, Pihlajalinna, Mehiläinen), kun taas maaseudulla saattaa terveyskeskuksen päivystys (ilman erikoislääkäri- ja kuvantamuspalveluja) olla jopa kymmenien tai satojen kilometrien päässä.
Tutkivaa journalismia tarvitaan Suomessa muun muassa sote-palveluiden saavutettavuuden ja tasapuolisuuden vuoksi ja myös siitä kuka maksaa mitäkin ja mihin verorahat menevät — ennaltaehkäisyyn vai terveysbisnekseen sijoittaneille?
YLE on vähentänyt asiaohjelmia, joita tarvittaisiin hyvinvointi- ja oikeusvaltiossa jo pelkästään demokratian ja oikeudenmukaisuuden takia. Ylen uutisetkin ovat toistoa-toistoa-toistoa, otsikkoja ja ingressejä — jokaisen tulisi itse tutkia netistä tarkemmin netistä "YLE:n äpistä". Eikö Ylessä tiedetä, että noin 20 % ei käytä Digi- laitteita ja ehkä vielä suurempi määrä ei hanki Google Playn äppejä?
Hallitus ei riitele, kuten media manipuloi jatkuvasti. Sen sijaan toimittaja saattaa provosoida kysymyksillään kun kysymykseen on jo asetettu toimittajan oma "piilomutu" muka-riitelystä.
Hallitus on tehnyt mittavan työn — ja erityisesti pääministeri on onnistunut sovittelijana vaikeina aikoina. Ohimenen tv:ssa mainittiin, että lakiesityksiä olisi hallituskaudella ollut yli 900.
Jos ihan kaikkia, uusimpia esim. saamelaislaki, ei ehditä viedä maaliin, se ei ole riitelyä. Saamelaislaki edellyttää asianomaisten (saamelaisten) kuulemista, eturistiriitojen sovittelua, ihmisoikeuksien tutkiskelua jne.
Media voisi tutkia, ei pelkästään hutkia, esimerkiksi mitä ovat olleet laajimmat laki-kokonaisuudet, jotka hallitus on tehnyt ja myös lakien perustelut ja vaikutukset. Covid-19 pandemian aikana hallitus joutui kiireessä tekemään "suojalainsäädäntöä" pandemian leviämisen ehkäisemiseksi, ja siinä onnistuttiin.
Hallituksen budjetti on alijäämäinen, mutta niin olisi myös oppositiopuolueiden, joiden varjobudjetit ovat olleet samaa suuruusluokkaa.
Ulkomaan velkaa on otettu koronatukiin, suurtyöttömyyden ehkäisyyn koronan takia,
puolustusmenoihin, uudet hävittäjät ym, joten on tarvittu lainarahaa useita miljardeja, ja myös Venäjän kaupan loppu ja energiakriisi aiheuttavat omat miljardimenot.
SOTE-MENOT tulevat kasvamaan, ellei sairauksien ennaltaehkäisyyn päästä. Yksityisen sektorin terveysmenot ovat kasvaneet julkista puolta nopeammin, joten sairauksien ennaltaehkäisy ei toimi. Sairaaloiden akuuttiosastot ovat täynnä potilaita, joiden sairauksia olisi voitu ennalta hoitaa tai ehkäistä. Yksityinen erityissairaanhoito tulee kalliiksi sote-alueille, kun erikoislääkäreitä ei vieläkään terveyskeskuksissa ole. Ennaltaehkäisyä ei ole se, että potilas joutuu terveyskeskuksen jonoon saadakseen lähetteen yksityisen sektorin erikoislääkärille.
Yksityinen terveysbisnes on huolissaan sote-uudistukseen jälkeen siitä, saavatko enää riittävästi verorahoja omaan toimintaansa. Vanhusten hoivabisnes ei ehkä enää tuota "hoivamiljonäärejä" kuin ennen — jos sote-alueet oppivat kilpailuttamaan ja vertaamaan julkisia ja yksityisiä palveluja.
Pihlajalinna osti Pohjola-sairaalan — minkälainen "kytkös" on yritysten Osuuspankki/Vakuutusyhtiö Pohjola/Pihlajalinna välillä? Mikä on vakuutuksen ottajan tai potilaan asema ja vakuutusoikeudet?
Tutkivaa journalismia tarvittaisiin. Miten yksityinen potilas voi kilpailuttaa Suomen terveysyhtiöt tarvitessaan pikaisesti erityislääkäripalveluja — saavatko isojen kaupunkien "kermankuorinta" — potilaat erikoislääkäripalvelut nopeasti (valittavana esim. Terveystalo, Pihlajalinna, Mehiläinen), kun taas maaseudulla saattaa terveyskeskuksen päivystys (ilman erikoislääkäri- ja kuvantamuspalveluja) olla jopa kymmenien tai satojen kilometrien päässä.
Tutkivaa journalismia tarvitaan Suomessa muun muassa sote-palveluiden saavutettavuuden ja tasapuolisuuden vuoksi ja myös siitä kuka maksaa mitäkin ja mihin verorahat menevät — ennaltaehkäisyyn vai terveysbisnekseen sijoittaneille?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Totta. Ylen tv:n panostus ajankohtaisohjelmiin on heikkoa. Runsaat studiokeskustelut eivät korvaa syvemmän journalismin puutetta. Ylen tv-uutisissa melkoinen osa kotimaan aineistosta vaikuttaa oleva toimittajan itse kännykkäkameralla kuvaamaa aineistoa. Voi kysyä, mihin Yle-vero menee, kun joka puolelta paistaa kustannusten karsiminen.