Huonoa juttuseuraa

Anonyymi-ap

Tullaanko me akat ja ukot vanhemmiten vänkääjiksi? Asia kuin asia, niin aina pitää vääntää ja kääntää ja saada viimeinen sana? Onneksi kodin ulkopuolella on muutama henkireikä eli ihmisiä, joiden kanssa saa aikaan "aikuismaista" jutustelua. Jutustelun puutteessa kai tännekin hakeuduin, mutta välillä taso ei ihan vastaa toiveita. Olen kuitenkin kuulolla ja haeskelen hyviä aiheita ja kiinnostavia mielipiteitä. Pysytään linjoilla.

38

213

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      No tees joku tasoisesti aloitus. Kato sitte löytyykö juttuseuraa.

      • Anonyymi

        Teen kyllä, kun taas jokin mieltäni askarruttaa. Osallistun kyllä myös muiden mielenkiintoisiin aloituksiin jatkossakin. Kiitos niistä.


    • Anonyymi

      Ei puutu fiksua juttuseuraa, tällä palstallakin niitä on.
      Yksi laji on outo eikä johdu iästä. Jos kysyy ja odottaa selventävää vastausta, henkilö ei millään pysty sanomaan, ettei tiedä vastausta. Alkaa siinä sitten keksiä aivan muita ratkaisuja, jotka ampuvat täysin asian ohi. Esimerkki.
      Kysyin, tiedätkö sinä mitä nuo kelloajat tarkoittavat tuossa pysäköintimerkissä (olivat normaalista poikkeavat). Hän vastasi: Jos tarviit pysäköintiä, vie tuonne yleiseen parkkihalliin.
      Vastaisitko sinä, En tiedä vai Jotain muuta.

      • Anonyymi

        Onko juttuseurasi perheenjäseniäsi, ystäviäsi, työtovereitasi? Tapaatko heitä kotonasi vai treffaatteko kaupungilla vai harrastusten parissa? Vai rupatteletteko puhelimessa tai facessa? Otatko usein kontaktia ihan vieraisiin ihmisiin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko juttuseurasi perheenjäseniäsi, ystäviäsi, työtovereitasi? Tapaatko heitä kotonasi vai treffaatteko kaupungilla vai harrastusten parissa? Vai rupatteletteko puhelimessa tai facessa? Otatko usein kontaktia ihan vieraisiin ihmisiin?

        Noita kaikkia muita paitsi facessa en ole.
        Vieraisiin ihmisiin otan kontaktia esim kaupan hyvllyjen välissä. Olen sen verran höpsistynyt vanhemmiten että tapaan jutella siellä vieraille ihmisille tyyliin, missä ihmeessä se kaneli on. Tai ooltko huomannut miten entiset laatutuotteet ovat muuttuneet tuntemattomiksi tuotemerkeiksi. Se on lempiaiheeni, kun niin suututtaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko juttuseurasi perheenjäseniäsi, ystäviäsi, työtovereitasi? Tapaatko heitä kotonasi vai treffaatteko kaupungilla vai harrastusten parissa? Vai rupatteletteko puhelimessa tai facessa? Otatko usein kontaktia ihan vieraisiin ihmisiin?

        Heippa tai iltaa! Itselläni tietoinen valinta en some tiliä ole avannut,en ostanut älypuhelin.Enkä lahjana vastaan ottanut sitä.Tiettekö mikä rauha kätkeytyy,kun känykäkin selainen:Kuva viestejä ei voi otta vastaan.Karsin pois elämästä ihmiset jotka vain soitaa 3h maratoni puhelun.Kerkimättä tavata ulkoilla tai kahvilassa kohdata.Vaikka asuisi ihan lähellä.Mutta aikka puhua jonin joutavia puhelin 3h. En käsitä?Karsinut myös ihmiset elämästä jotka aina pahaa puhu poissa olevista,Eli jokainen voi valita seransa. Toki jos vääntäjä on avoipuoliso ei varmasti mukavaa.Mutta sinä on sitten kadotettu se yhteys miksi yhteen mentiin ,perhe perustettiin.


    • Anonyymi

      Ehkä me "akat ja ukot" olemme jo niin kauan (= vuosikymmeniä) toisiamme kotosalla katselleet ja kuunnelleet, että joskus (= useinkin) tympii ja tahtoo toisenlaista seuraa. Itselläni on kiva korttiporukka, kuntosali ja ryhmäjumppa. Tosin ei sitä jumppaillessa paljon voi jutustella, joten kaipaisin kyllä muutakin meininkiä. Etsin yhä.

      • Anonyymi

      • Anonyymi

        Joo. Joku ryhmäytyminen olis kivaa, mutta en ole oikein löytänyt omaa ryhmääni ja ihmisiäni. Kaipaan harrastuksia, sekä yksin että yhdessä.


    • Anonyymi

      Akkojen ja ukkojen kanssa kun jutellaan maltti on valttia. Täytyy kuunnella, jutella hitaasti ja pitää taukoja. Hymy on yksi merkki siitä, että keskustelu on hyvä. Pieni tilanne komiikka on hyvä.

    • Ehkä kotosalla on jo kaikki sanottava sanottu pääosin. Ja jos toinen on ns. erakko, joka vaipuu sanaristikoiden pariin tai elokuvatarjontaan vastamelukuulokkeet korvilla, sosiaalisempi hakee juttuseuraa muualta. Kaikki ei vaan välitä seurasta, missään.

    • Anonyymi

      Kyllä ja ei. Toisaalta katson montaa asiaa sormien välistä, eikä jaksa enää kiinnostaa tai kommentoida. Mutta toisaalta taas saatan sanoa asioita, joita en aiemmin olisi kommentoinut ja esim. sietänyt.

      Että comme ci comme ca

      • Anonyymi

        Minäkin yritän katsoa läpi sormien ja olla kommentoimatta. Päätän aina laskea kymmeneen, jospa sitten en sanoisi enää mitään. Mutta pääsen vain kolmeen kunnes annan tulla... :)


    • Anonyymi

      Olen vielä työelämässä ja siellä saa keskustella hyvin asiallisesti ja syvällisesti halutessaan. Ympärilläni on paljon mm. psykologeja ja psykoterapeutteja, ihan ammatistani johtuen.

      Ystävissänikin on fiksuja ja yleissivistyneitä ihmisiä, joiden kanssa on mukavaa jutella

      • Anonyymi

        Niin, ihan varmasti, mutta kaipaatko koskaan ns paskanjauhamista/tyhjänpuhumista? En minä ainakaan puhu kollegoiden kanssa "asiaa" aina, jostain on revittävä muutakin juttua, että jaksaa taas tylsiä työasioita. Itse olen sellainen suupaltti, että saan puhetta aikaiseksi vaikka täysin vieraan ihmisen kanssa ja ne onkin välillä oikeastaan tervehdyttäviä juttutuokioita. Johtuisko siitä, etten ole ns psykologia tarvinnut? Kerran kyllä työnantaja pisti minut ja muutaman muun "haastatteluun", jolloin psyko ihmetteli haastattelun "mitä varten sä täällä olet"? No en viittinyt sanoa, jotta pomo inhoaa mua ylikaoken, kosyi, kun sanon asiat suoraan enkä kehunnut sitä. Tosin, mulla on oma kotipsykologi eli lemmikkieläin.


      • Anonyymi

        Tekeekö ammatti ihmisestä hyvän keskustelijan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, ihan varmasti, mutta kaipaatko koskaan ns paskanjauhamista/tyhjänpuhumista? En minä ainakaan puhu kollegoiden kanssa "asiaa" aina, jostain on revittävä muutakin juttua, että jaksaa taas tylsiä työasioita. Itse olen sellainen suupaltti, että saan puhetta aikaiseksi vaikka täysin vieraan ihmisen kanssa ja ne onkin välillä oikeastaan tervehdyttäviä juttutuokioita. Johtuisko siitä, etten ole ns psykologia tarvinnut? Kerran kyllä työnantaja pisti minut ja muutaman muun "haastatteluun", jolloin psyko ihmetteli haastattelun "mitä varten sä täällä olet"? No en viittinyt sanoa, jotta pomo inhoaa mua ylikaoken, kosyi, kun sanon asiat suoraan enkä kehunnut sitä. Tosin, mulla on oma kotipsykologi eli lemmikkieläin.

        Kirjoitin, että saa puhua HALUTESSAAN - ja kyllä työyhteisössämme puhutaan myös kepeitä ja nauretaan yhdessä, emme tosin kutsu sitä paskanjauhamiseksi.

        Olen ollut aikoinani suupaltti ja huono kuuntelija. Psykologin tarve ei ole huono asia ja vaikka kuinka puhuisi ja tuntuu tietävät kaiken, voi olla viisasta jutella joskus asiantuntijan kanssa ja saada uusia näkökulmia.

        Asioiden suoraan sanominen on usein sanojasta hyvä ominaisuus itsessä, ei niinkään toisissa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tekeekö ammatti ihmisestä hyvän keskustelijan?

        Ei tee. Kyllä siihen tarvitaan muutakin et juttu luistaa. Työpaikoilla ei taida olla aikaa kovin syvällisiin keskusteluihin muista kuin työasioista.


    • Anonyymi

      Jaa, vaikeahan tuota on tietää. No, kummosias ne omat iäkkäät (?) tai ei ehkä vielä iäkkäät vanhemmat, on? Kai sitä jossain suhteessa muuttuu samanlaiseksi kuin omat vanhemmat on/oli.

      • Totta siltä vähän näyttää että periytyvää tämäkin homma😁.


    • Anonyymi

      Silloin tällöin ihan asialliseen kysymykseen tai kertomukseen vastataan erittäin epäasiallisella tyylillä, sanoilla lyöden. Tuskin kukaan sellaista tekisi, ellei tuo tekijä itse saisi siitä nautintoa. No, oli miten oli, estää tätä ei voi. Olen vaan usein miettinyt, jotta ovatko nämä "kaiken tietävät lyttääjät" live elämässäänkin samoin käyttäytyviä.

      • Anonyymi

        No, mutta kaikilla on joku ”fiksu” vastaus johonkin. Itse en vaan jaksa kaikenmaailman ”fiksuja”. Mieluummin olen hiljaa. Aina on joku minua viisaampi pohtimassa niinkin yksikertaista asiaa kuin; mikä on elämän tarkoitus. Muutaman kerran olen saanut nenilleni, kun ole vastannut ettei kiinnosta.

        Nykyisin ihmetellään ihmisten ahdistusta ja masennusta. Pohditaan, mistä johtuu ihmisten huonovointisuus. Siinä sitä taas pohdittavaa riittää, vaikka vastaus on ihan yksinkertainen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, mutta kaikilla on joku ”fiksu” vastaus johonkin. Itse en vaan jaksa kaikenmaailman ”fiksuja”. Mieluummin olen hiljaa. Aina on joku minua viisaampi pohtimassa niinkin yksikertaista asiaa kuin; mikä on elämän tarkoitus. Muutaman kerran olen saanut nenilleni, kun ole vastannut ettei kiinnosta.

        Nykyisin ihmetellään ihmisten ahdistusta ja masennusta. Pohditaan, mistä johtuu ihmisten huonovointisuus. Siinä sitä taas pohdittavaa riittää, vaikka vastaus on ihan yksinkertainen!

        ...eli tyypillinen besserwisser!! Ja että ihmisetkö eivät saisi puhua asioista, jotka sinua eivät kiinnosta ja se sinun, fiksu kun olet, on ilman muuta tuotava se esille! Huoh!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...eli tyypillinen besserwisser!! Ja että ihmisetkö eivät saisi puhua asioista, jotka sinua eivät kiinnosta ja se sinun, fiksu kun olet, on ilman muuta tuotava se esille! Huoh!

        Heh heh Tottakai saavat ”puhua” loputtomiin loputtomista asioista ja ilmaista mielipiteensä Ihan vapaasti
        En vaan itse jaksa aina kuunnella


    • Anonyymi

      Oma kokemukseni on että hirveän huonosti oman ikäiset ottaa kontaktia missään. Kaupoissa saan kuljeksia ihan rauhassa ilman että kukaan sanoo yhtään mitään, ainoastaan henkilökunta tervehtiessään.
      Jopa eläkeläisten yhdistyksessä sain istua ihan rauhassa itsekseni kun en ole sellainen joka suunapäänä haluaa olla esillä ja tuppaa kaikkien juttusille, siellä ei edes tervehdykseeni vastattu kun menin vaan suu auki toljotettiin tyyliin kukahan se tuokin on. Tuli vähän sellainen olo että uusia ei haluttu joukkoon joten poistuin jäsenyydestä parin vuoden jälkeen.
      Kahviloissa saan juoda kahvini rauhassa, ei vahingossakaan kukaan yksin paikalle tuleva tule samaan pöytään kuin pakosta ja silloinkaan ei puhuta mitään.
      Ilmeisesti olen sitten niin luotaantyöntävän näköinen akka että mun seuraan ei haluta missään nimessä .

      • Anonyymi

        Olen ollut huomaavinani samaa asennetta: Sinä et kuulu joukkoon !
        Se on outoa, kun luulisi, että vanhemmiten, kun omanikäisten lähipiiri itse kullakin
        pienenee uudet tuttavuudet olisivat tervetulleita !

        Olen ollut huomaavinani myös sellaista, että kun vanhemmiten ihmisen ajattelu
        kapenee hänestä tulee epäluuloinen ja epälooginenkin.
        Kun joskus jossain tilaisuudessa ystävällisyyttään tervehtii "hei !"
        jotakin ihmistä, saa takaisin luotaantyöntävän katseen: "Mitä tuokin minusta haluaa !"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen ollut huomaavinani samaa asennetta: Sinä et kuulu joukkoon !
        Se on outoa, kun luulisi, että vanhemmiten, kun omanikäisten lähipiiri itse kullakin
        pienenee uudet tuttavuudet olisivat tervetulleita !

        Olen ollut huomaavinani myös sellaista, että kun vanhemmiten ihmisen ajattelu
        kapenee hänestä tulee epäluuloinen ja epälooginenkin.
        Kun joskus jossain tilaisuudessa ystävällisyyttään tervehtii "hei !"
        jotakin ihmistä, saa takaisin luotaantyöntävän katseen: "Mitä tuokin minusta haluaa !"

        Kohtelias ihminen tervehtii kyllä ja toinen kohtelias vastaa tervehdykseen.
        Itsekkin huomannut että ” toljotetaan” suu auki, joten luulen että se on epävarmojen ihmisten tapa ja jotka eivät halua uusia ihmisiä porukkoihinsa .
        Mikähän uhka uusi ihminen oikeastaan on, kun näitä juttuja on vähän joka puolella kaikissa sama malli käyttäytymisessä


    • Anonyymi

      Huonoa juttuseuraa ovat myös kyläilevät vieraat, jotka istuvat peffallaan ja odottavat isäntäväen viihdyttävän. Kyllä minulla on illan päätteeksi takki ihan tyhjä, kun on yrittänyt jutun juurta kehitellä. Vieraat viihtyvät vaikka aamuun asti, kunhan tarjoilu pelaa.

      Kyläilysuhde kestänyt vuosikymmeniä enkä kehtaa/pysty/kykene katkaisemaan tätä tyhjää suhdetta, vaikka haluaisin. Tyhmää aina ajatella vain toisten tunteita. Vähän olen kuitenkin saanut harvennettua tapaamisia, mutta loppua ei näy.

      • Myötätuntoa itsellesi? Sano vaan rohkeasti ei. Liian kilttejä ihmisiä käytetään hyväksi ja liian kiltit ihmiset antavat käyttää. Kerran se kirpaisee kun sanot että vierailu ei nyt sovi# sen jälkeen huomaat helpotuksen että sait sanottua.


      • Anonyymi
        Siili2 kirjoitti:

        Myötätuntoa itsellesi? Sano vaan rohkeasti ei. Liian kilttejä ihmisiä käytetään hyväksi ja liian kiltit ihmiset antavat käyttää. Kerran se kirpaisee kun sanot että vierailu ei nyt sovi# sen jälkeen huomaat helpotuksen että sait sanottua.

        Voi miten tuota helpotusta kaipaankaan. Heti vuoroin vieraissa -kyläilyn jälkeen alan jo stressamaan seuraavaa perinteistä tapaamista. Mutta vaikea on kieltäytyä, kun ihmisissä ei sinällään mitään vikaa ole. Ilmeisesti vain oma kyllästyminen ja asennevamma.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voi miten tuota helpotusta kaipaankaan. Heti vuoroin vieraissa -kyläilyn jälkeen alan jo stressamaan seuraavaa perinteistä tapaamista. Mutta vaikea on kieltäytyä, kun ihmisissä ei sinällään mitään vikaa ole. Ilmeisesti vain oma kyllästyminen ja asennevamma.

        No joo mutta kannattaa kuunnella itseäsi ja toiveitasi. Myös omaa kyllästymistäsi. Joku syyhän "asennevammasi"taustalla on.


      • Anonyymi

        Kokeile lopettaa tarjoilu aikaisemmin tai kysy mitä herrasväelle saisi olla aamiaiseksi ?


    • Anonyymi

      Kyllä asioiden monipuolinen tutkiminen on aina eduksi. Silloin on mahdollista löytää vikakohdat, ja niistä voi oppia tulevaisuudessa. Ainainen myötäileminen on rasittavaa, eikä siitä synny minkäänlaista keskustelua.

    • Anonyymi

      alottajalle :


      tiedoksi,,,

      ei ihminen kaipaa juttuseuraa,,, vaan läheisyyttä hyvää oloa turvallisia ihmissuhteita,

      siis puhe ei ole tärkein muoto
      vaan

      hiljainen rehellisyys, rehellinen läheisyyden tunne on parasta ihmissuhteissa

      • Anonyymi

        Jos puolison kanssa ei oikein jutun juurta ole, ajaudutaan hiljaisuuteen kumpikin omien ohjelmiensa pariin. Läheisyyden tunnetta ei oikein synny ilman yhteisiä aiheita, mikä ei kyllä poista turvallisuuden tunnetta. Parempi kuitenkin yhdessä kuin yksin.


      • Anonyymi

        Rehellinen läheisyyden on parasta ihmissuhteissa ! Olen samaa mieltä kanssasi 18:47.


    • Anonyymi

      Joku täällä kirjoitti illoistaan ystävien kanssa. Minua ärsyttää eräs tapa kyläilyssä: vietämme iltaa toinen silmä televisioruutua toljotellen ja puhumme tv-ohjelmista. Katson itse aivan liikaa toosaa, joten kylässä haluaisin keskittyä muuhun, esim. rupatteluun ja kuulumisten vaihtoon. Mutta talossa talon tavalla. Meillä ei tv ole koskaan vieraiden aikana auki.

    • Anonyymi

      Minuun otti taannoin fb:n kautta paikkakuntalainen lähes samanikäinen nainen joka oli naisystävää vailla. No, pari kertaa tapasimme kaupungilla, mutta keskustelu oli aika olematonta kun hän selasi koko ajan kännykkää kahvilla käydessämme ja viimeinen tapaaminen oli sitten matka toiseen kaupunkiin ja siellä myös kännykän selaus jatkui huoneessa lähes koko ajan. Keskusteluaiheiksi kelpasi hänen puoleltaan lähinnä, fb:n sinkku ja deittiryhmien miehet joista itse en tiennyt mitään kun en kyseisiin ryhmiin kuulu. Illalla yritin jotain huoneessa jutustella niin hänen mielestään puhuin liikaa joten loppuillan olin hiljaa ja odotin että hän olisi jotain sanonut. Sama jatkui seuraavana päivänä aamupalalla ja bussissa kotimatkalla. Tuon kokemuksen jälkeen en yhtään ihmettele jos onkin yksinäinen. Hän myös esti minut fb:ssä heti palattuamme tuolta reissulta mikä minusta oli aika lapsellista, mutta se oli hänen asiansa.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaikkea hyvää

      Emme enää tapaa.
      Ikävä
      201
      2217
    2. Haluaisin tutustua suhun

      kunnolla. :) Millaista sun elämä on ollut. Puhua kaikesta maan ja taivaan välillä. Tunnut merkitykselliseltä ihmiseltä elämänpolullani. Aika näyttää..
      Ikävä
      139
      1433
    3. Kumpa tietäisin mies

      Mitä päässäsi liikkuu. Niin tietäisi miten toimia..
      Ikävä
      142
      1271
    4. Zelensky ei halua neuvottelupöytään.

      Lukasenkan ehdotus ei käy. Kokeilisi edes, olisihan se sitten nähty saako keskustelu mitään aikaan. Eikö nyt kannattaisi kokeilla kaikki mahdollinen s
      Maailman menoa
      448
      1030
    5. Voi ei! Selviytyjät-luovuttaja Virpi rehellisenä vaikeasta päätöksestään: "Ei ole pelkoa, että..."

      Voi ei… Olisit nyt Virpi jatkanut kisan loppuun asti! Olisit voinut vaikka voittaa! Lue Virpin perustelut luovuttamiselle: https://www.suomi24.fi/vii
      Tv-sarjat
      31
      821
    6. Työpaikkaromanssit...

      Onko ihan tuhoon tuomittuja juttuja?
      Ikävä
      59
      710
    7. Paperittomille täydet Kelan edut! Suomalaiset 1500:- kk palkalla töihin.

      Ohisalo ja vihreet vihaa Suomalaisia , kuinka paperittomalle joka livahtaa jostain vaan Suomeen .annetaan paremmat edut kuin Suomalaiselle?
      Helsinki
      122
      706
    8. Siihen ei voi vastata

      Mutta luin sen. Erittäin ihana kirjoitus, kiitos 🥺. En omi. Olen tuntenut kauan sitten samalla tavalla. Se on pitkä tarina jota en kirjoita tähän. M
      Ikävä
      37
      669
    9. Mies, olen tullut siihen tulokseen

      ..Että tempperamenttini on sinulle liikaa.
      Ikävä
      86
      634
    10. Sinä olit jotain, mitä ei pitänyt olla olemassa

      Hei kaunis, maailmani pysähtyi, vaikka en ollut valmis pysähtymään. Yhtäkkiä, arvaamatta, olit siinä edessäni valmiina riisumaan kaiken. Ja voi armas
      Ikävä
      68
      583
    Aihe