Ylimääräisen jään sulatuksen pakastimesta sanotaan säästävän sähköä. Selityksenä on, että jääkerros toimii eristeenä ja laitteen koneiston on käytävä kovemmin että sisus pysyy kylmänä.
OK, mutta eikö eristys toimi myös toiseen suuntaan, energiaa säästävästi? Eli kun koneisto on käynyt ja kylmentänyt pakasteet, se voi myös pitempään olla käymättä ennen kuin lämpö nousee.
Itse jään muodostumiseen kuluva energia lienee mitättömän pieni tässä vertailussa.
Uskon kyllä että energiaa säästyy sulattamalla, mutta ärsyttää puolivillaiset selitykset
OK, mutta eikö eristys toimi myös toiseen suuntaan, energiaa säästävästi? Eli kun koneisto on käynyt ja kylmentänyt pakasteet, se voi myös pitempään olla käymättä ennen kuin lämpö nousee.
Itse jään muodostumiseen kuluva energia lienee mitättömän pieni tässä vertailussa.
Uskon kyllä että energiaa säästyy sulattamalla, mutta ärsyttää puolivillaiset selitykset
Vastaukset 25
Vanhimmat
Jäätyneet putket ottavat huonommin lämpöä pakastimen sisäilmasta.
Seinämistä lämmön siirtyminen jäähdytysputkiin voi jopa parantua.
Seinämien jääkerroksen lisäeristyksen (ja putkista seinämiin lämmönjohtuvuuden parantumisen) vaikutus jää pienemmäksi mitä kylmälaitteiston pitää käydä enemmän jäähdyttääkseen pakastimen sisäilmaa.
Jos putket eivät jäätyisi ja jäätyisi vain seinät, niin ehkä jäätyminen vähentäisi energiankulutusta, mutta putkien jäätyminen huonontaa lämmön siirtymistä putkiin liikaa.
Paras selitys olisi sellainen missä ei tarvitsisi laskea erikseen joka tekijää, vaan selitys olisi itsessään kaikilla parametreilla aina totta.
Tuleepa tässä mieleen ohje (/myytti) laittaa pakastin lähes täyteen että se kuluttaisi vähemmän kuin tyhjempi.
Käsittääkseni hyöty voisi olla siinä että ilmaa ei vaihdu huoneilman kanssa niin paljon ovea availlessa. Kannattaisi ehkä laittaa tyhjiä laatikoita. Toisaalta sähkökatkon varalle voisi kannattaa olla vaikka vettä. Täysi vesilastissa oleva kaappi kylmeneekin erittäin hitaasti. Mikä sitten lie optimi :)
Pakastimesta pitää pumpata lämpöä pois, koska seimämien läpi lämpöä valuu huoneilmasta pakastimeen. Mitä parempi lämmöneristys seinämissä, sitä vähemmän tarvitsee pumpata ja sähköä säästyy.
Arkkupakastin on parempi kuin kaappi, koska kantta avattaessa kylmä ilma ei juuri vaihdu lämpöiseen sisäilmaan eikä sitä ja sen kosteutta tarvitse aina uudelleen pakastaa. Jää syntyy tuosta ilman kosteudesta vähitellen. Ei siitä jäästä muuta haittaa ole sen kummemmin kuin muistakaan pakastetuista tuotteista. Mitä enemmän pakastettua tavaraa arkussa on, sitä hitaammin lämpötila reagoi mahdollisiin sähkökatkoihin.
Pelkällä ilmalla täytetty eli tyhjä pakastin lämpenee sähkökatkoissa melko nopeasti verrattun siihen, että pakastin on "täynnä jäätä".
Olisi kiinnostavaa kuulla jonkun fysiikkaa oikeasti osaavan selitys tähän, siis siihen miksi tuo ylimääräinen jää väitetysti lisää energiankulutusta.
trollollollolloo
Pakastimen ja jääkaapin kuluttama sähkö tulee lämmöksi asuntoon. Jos on suorasähkölämmitystalo, lämmityskaudella ei säästöä tule, vaikka ottaisi pakastimen pois käytöstä.
Tuosta olen ollut vähän kateellinen, kun lämmityskaudella suorasähkölämmittäjällä ei haittaa vaikka esim. tietokone veisi kilowatin teholla sähköä, jos tietysti lämmitystarve on vähintäin kilowatin teho.
Kannattaisiko valmistaa lämpöpattereita jotka vaikka louhisivat kryptovaluuttaa tai tekisi jotain rahanarvoista, sen sijaan että kulutetaan tyhmässä sähkövastuksessa.
Onko yleensäkään järkeä tuottaa pelkkää lämpöä?
Juuri. Hehkulamppukin on tyhmää patteria fiksumpi lämmityslaite. Saadaan valo "ilmaiseksi".
Pieni, asiaan kuulumaton vinkki: Jos pakastimessa on tilaa, jäädyttäkää vesipurkkeja ulkona, ja laittakaa ne pakastimeen. Ilmaista kylmää.
Ja jos ne ovat vaikka puolen litran pakasterasioita, voitte käyttää jääklönttiä vaikka boolin pitämiseen kylmänä.
Tuosta tulee hieman ristiriitainen ajatus.
Jos pakastimessa on esim. -18 astetta ja sen sisäilmaa korvataan yli -18 asteisella jäällä, eikä jää silloin lämmitä pakastinta?
"Pieni, asiaan kuulumaton vinkki: Jos pakastimessa on tilaa, jäädyttäkää vesipurkkeja ulkona, ja laittakaa ne pakastimeen. Ilmaista kylmää.
Ja jos ne ovat vaikka puolen litran pakasterasioita, voitte käyttää jääklönttiä vaikka boolin pitämiseen kylmänä."
Mutta hei, jos sinulla on suorasähkölämmitteinen talo, niin tuo ehdottamasi menetelmä (jään tuonti ulkoa) vain lisää huoneen sähkön kulutusta! Mieti vähän aikaa, niin ymmärrät!
Jos pakastin on täynnä jäätä niin sitten siellä ei ole ilmaa josta pakastin voisi pumpata lämpöä pois.
Pitääkö piikata jäät pois niin että pakastin pääsisi taas pakastamaan?
Käytännössä pakastin pakastaa ilmaa.
Ilma pakastaa tuotteita, paitsi niitä jotka mahdollisesti ovat kiinni jäähdytyselementeissä, jolloin syntyy myös lämmön siirtymnistä ilman välissä olevaa ilmaa.
Voisi tietysti tehdä nestetäyttöisen pakastimen.
Sopiva väliaine joka pysyy nesteenä pakastuslämpötiloissa.
Todennäköisesti parempi lämmönjohtavuus (lämpöä johdetaan pois pakastettavista kohteista).
Voisi tietysti käyttää kiinteääkin väliainetta kuten jäätä.
Tuotteiden käyttöönotto olisi silloin vaikeampaa, pitäisi ehdä piikata ulos.
Mitä enemmän eristystä jäähdyttävän elementin ja jäähdytettävän pakastimen sisätilan välillä sitä kylmempänä käy jäähdyttävä elementti verrattuna pakastimen sisätilaan.
Kun sama määrä lämpöä pumpataan pakastimen sisätilasta ulos niin tuohon lämmönsiirtoon kuluva energia on sitä suurempi mitä kylmemmästä lämpötilasta tuo siirto tapahtuu.
Hyötysuhteeltaan paras mahdollinen ideaalinen jäähdytin on käänteinen Carnotin lämpövoimakone. Sen hyötysuhde COP eli matalasta lämpötilasta TL korkeaan lämpötilaan TH siirretyn lämpömäärän suhde koneen pyörittämiseen tarvittavaan energiaan on
COP = 1/( (TH/TL) - 1)
Tuossa TH on pakastimen lauhduttimen lämpötila (kuuma lämpöä haihduttava ritilä pakastimen takana) ja TL on pakastimen sisällä olevan jäähdytyselementin pinnan lämpötila, molemmat ilmaistuna Kelvineinä.
Jos TL pienenee jäähdytyselementin ympärillä olevan lämpöä eristävän jään vuoksi niin TH/TL kasvaa ja COP eli pakastimen hyötysuhde pienenee. Mitä huonompi hyötysuhde sitä enemmän pakastin tarvitsee sähköenergiaa pumpatakseen pakastimen seinien läpi sisään vuotavan lämmön takaisin ulos huoneilmaan.
Tuon kaavan löytää esimerkiksi hakusanalla reverse carnot cycle efficiency.
Kiitos, tämä oli tyhjentävä selitys!
"Jos TL pienenee jäähdytyselementin ympärillä olevan lämpöä eristävän jään vuoksi niin TH/TL kasvaa ja COP eli pakastimen hyötysuhde pienenee."
Jos ja jos, mutta kun tuo oletus on väärä.
Todellisuudessa TL pysyy samana, TH pienenee ja kompressorin käyntiaika kasvaa sen seurauksena, että jäähdytyselementit ovat eristävän jään peitossa.
TL pysyy samana, koska se on kompressorin ja kylmäaineen ominaisuuksista sekä muiden komponenttien mitoituksen päättämä, eikä riipu muista tekijöistä. Lämmönsiirtoteho siis alenee, koska TL ja pakastimen sisäilman lämpötilan ero pysyy samana, mutta välissä on eristävää jäätä. KäänteiselläCarnot prosessilla käyvän kylmäkoneen hyötysuhde siis paranisi jäänseurauksena, koska TH alenisi lähemmäs huonenlämpötilaa pienemmän tehon (sekä lämmönsiirtoteho että sähköteho) seurauksena.
Reaalimaailmassa sähkötehon alenema jää paljon alhaisemmaksi kuin lämmön siirtotehon alenema, joten hyötysuhde heikkenee.
Vielä kerran, kun jäähdytyselemnettiin on kertynyt jäätä, sen lämmönsiirtoteho alenee samalla lämpötilavälillä, jolloin kompressorin käyttöaika kasvaa lähes samalla sähköteholla, jolloin sähkön kulutus vuorokautta kohti kasvaa. Eli se aika vuorokaudesta kun kompressori ei käy alenee olennaisesti eristävän jään seurauksena.
Pakastimen sisäilman ja pakastimen eristetyn pinan väliin kertyy paljon vähemmän jäätä, koska se pinta on lämpöisempi kuin jäähdytyselemnetin, eikä sen jään vaikutus kyseiseen hyvin eristettyyyn seinämän lämmöneristykseen ole ollenkaan oleellista suuruusluokkaa, eli se voidaan käytännössä unohtaa kokonaan.
Toki jos suunnittelet kompuran uusiksi siten että se kävisi invertterillä ja tarpeen mukaan muuttuvilla kierroksilla aina tasan 24 tuntia vuorokaudessa, olisi kommentoimani ja lainaamani väitteesi mahdollisesti ollut täysin oikein, mutta sellaisia kylmäkoneistoja ei ole ainakaan kotitalouslaitteissa.
Oleellisin asia nyt on tuon vanhahkon kaappipakastimeni suhteen, että tuleeko tänä talvena kunnon pakkasia, jolloin saa optimaalisesti kannettua pakastimen laatikot ulos parvekkeelle, pakastimen sulauksen ajaksi.
Sähkön hinnan huomioiden voisi olla edukkaampi ratkaisu vaihtaa tilalle uudempi kaappipakastin ellei sinulla ole vanhaa määräaikaista sopimusta talven ylitse. Laitteen energialuokituksella on yhtäkkiä merkitystä.
"Oleellisin asia nyt on tuon vanhahkon kaappipakastimeni suhteen, että tuleeko tänä talvena kunnon pakkasia,"
Vaikkei kunnon pakkasia tulisikaan, kannattaa pakastin silti siirtää parvekkeelle. 0 asteen lämpötilassa sähköä kuluu pakastimen kylmänä pitämiseen huomattavasti vähemmän kuin huoneenlämmössä, ja sisälämpötila ei paljoa nouse kun pakastimesta otetaan ruokaa.
Jää on itse asiassa eriste. Näin ollen jos ilman jäätä olevassa pakastimessa jäähdytysputket on siinä jäähdytettävän aineen pinnassa - näin ei ole jääkerroksen omaavassa pakastimessa. Jäähdytinputket onkin kahden eristekerroksen välissä ja jotta sisätilasta saisi pumpattua määrän X energiaa pois, pitää jäähdyttää putkia pidemmän aikaa, koska eristemäärä on lisääntynyt. Pidempi aika on enemmän energiankulutusta. Osa energialisää on jäähdytysputkiin pakastimen eristeiden läpi vuotavaa lämpöä. Toisaalta putkien ja sisätilan välissä oleva jää estää putkia jäähdyttämästä sisätilaa tehokkaasti, joten lämpötila yrittää nousta ja tämä aiheuttaa tiheään käymisen: Putket pysyvät kylminä, mutta lämpöä ei siirry niihin tehokkaasti eli pakasteet ei jäähdy.
Jos katsoo pakastimen energiakilpeä, voi havaita että pakastin on mitoitettu melko pienelle energialle ja jos osa tästä menee jään takia hunninngolle, voi seurauksena olla, ettei teho riitä pitämään pakasteita riittävän kylminä. Joka tapauksessa kompressori kuluu nopeammin eikä pakastin kestä sitä 10..15 vuotta mikä oli suunniteltu. Se voi jopa kuumeta niin paljon, että leikkaa kiinni jos ei pääse jäähtymään välillä.
Avaajan kysyi: "mutta eikö eristys toimi myös toiseen suuntaan, energiaa säästävästi? Eli kun koneisto on käynyt ja kylmentänyt pakasteet, se voi myös pitempään olla käymättä ennen kuin lämpö nousee".
Noin olisi, jos pakastin vuorattaisiin sisältä jäällä ja kerroksen välissä olevien jäähdytysputkien tai -levyn pinta ala olisi yhtä suuri kuin ulkoa sisään valuvan lämmönsiirron koko pinta-ala.
Todellisuudessa jäähdytyselementtien pinta-ala on paljon pienempi. Tästä seuraa, että jään läpi valuneen lämmön ajaminen jään läpi takaisin jäähdytyselementeille vaatii suuremman lämpötilaeron, josta seuraa, että jäähdytyselementtien tulee käydä kylmempänä. Tämä heikentää pumppauksen hyötysyhdetta, kuten edellä jo perusteltiin.
Vielä pieni lisämauste keskusteluun: Mistä se jää sinne kaapin sisälle tulee? No tietenkin kosteudesta. Veden jäätyessä vapautuu lämpöenergiaa 333 kJ yhtä jäätynyttä vesikiloa kohti. Tämä on ylimääräistä lämpöä, joka sekin pitää poistaa!
Höyrystimen käy vajaalla kapasiteetilla ja kierron häviöt kasvavat, kompressori polttaa sähköä turhaan. Höyrystin sulatetaan sähkövastuksella.