Sähkötekniikkaa

Anonyymi-ap

Teoreettinen kysynys loisteputken kuristimesta.
Kuristimen pintaan on painettu kytkentäkaavio loisteputken kytkennästä, ja merkitty mm. 230 V 50 Hz jännite, virta 0,43 A ja cos φ 0,5
Onko tämä tehokerroin tämän pelkän kuristimen sähköarvo, vai kuristin-loisteputki yhdistelmän tehokerroin?
Tehokerroinhan on P/S tai Ip/I muun muassa.

16

559

Äänestä

    Vastaukset 16

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kyllä tuo cos φ 0,5 on valaisimen ominaisuus. Pelkän kuristimen cos φ on likimain nolla.

      • Anonyymi

        Kiinnosti sen verran että kytkin pelkän kuristimen kulutusmittarin perään.
        Seuraavat arvot sain:
        Jännite oli 232 V
        Virtaa otti 0,597 A
        Tehoa näytti 21 W
        Noista laskemalla saadaan:
        Näennäisteho 138,5 VA
        Tehokerroin cos φ 0,152

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiinnosti sen verran että kytkin pelkän kuristimen kulutusmittarin perään.
        Seuraavat arvot sain:
        Jännite oli 232 V
        Virtaa otti 0,597 A
        Tehoa näytti 21 W
        Noista laskemalla saadaan:
        Näennäisteho 138,5 VA
        Tehokerroin cos φ 0,152

        Paljonko on kuristimen vastus mittarin mukaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljonko on kuristimen vastus mittarin mukaan.

        37 ohmia kylmänä, 44 ohmia käyttölämpimänä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiinnosti sen verran että kytkin pelkän kuristimen kulutusmittarin perään.
        Seuraavat arvot sain:
        Jännite oli 232 V
        Virtaa otti 0,597 A
        Tehoa näytti 21 W
        Noista laskemalla saadaan:
        Näennäisteho 138,5 VA
        Tehokerroin cos φ 0,152

        Jos R käyttölämpimänä on 44 ohmia, niin vastuksen tehoksi tulee 15.7 W kaavasta P=I^2 R. Mittarin näyttämä teho on 34 % suurempi. Mikähän eron selittää.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos R käyttölämpimänä on 44 ohmia, niin vastuksen tehoksi tulee 15.7 W kaavasta P=I^2 R. Mittarin näyttämä teho on 34 % suurempi. Mikähän eron selittää.

        Se että kuristimessa käämin resistanssi ei ole ainoa jossa syntyy häviötehoa, rautasydän kehittää myös lämpöä. Rautahäviöiden osuudeksi jäisi siten tässä 5,32 W.

    • Anonyymi

      Se kuristinhan on siinä pelkkä "vastus", vastus joka ei kuitenkaan hukkaa kaikkea tehoa lämmöksi. Kuristimen tehtävä on rajoittaa putken virtaa aiheuttamalla riittävän suuri vaihesiirto. Usein laitetaan kompensointikonkka rinnalle, jotta loisvirta ei kulje siirtoverkkoon asti.

      • Anonyymi

        Kuristin ei ole loisteputkessa pelkkä virranrajoitin vaan sillä on oma tehtäväsä siinä että putki syttyy.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuristin ei ole loisteputkessa pelkkä virranrajoitin vaan sillä on oma tehtäväsä siinä että putki syttyy.

        Sanovat että kuristin kehittää putkelle induktio-jännitepiikin sytytimen katkaistessa hehkutuksen. Jos se katkaisu sattuu osumaan sinikäyrällä otolliselle kohdalle.
        Tosin loisteputki syttyy ja palaa myös jos kuristin korvataan sarjakondensaattorilla, jonka reaktanssi on saman suuruinen kuin kuristimen reaktanssi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanovat että kuristin kehittää putkelle induktio-jännitepiikin sytytimen katkaistessa hehkutuksen. Jos se katkaisu sattuu osumaan sinikäyrällä otolliselle kohdalle.
        Tosin loisteputki syttyy ja palaa myös jos kuristin korvataan sarjakondensaattorilla, jonka reaktanssi on saman suuruinen kuin kuristimen reaktanssi.

        Tarkoitatko että käytännössä ei tarvitse "induktiopiikiä"?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että käytännössä ei tarvitse "induktiopiikiä"?

        Ehkä ei nimenomaan induktiopiikkiä, konkka voi antaa kapasitiivisen piikin. Resistanssilla virtarajoitettu loisteputki ei kuitenkaan hohtosytyttimellä syty.
        On vielä kytkentä jossa on erillinen hehkumuuntaja, joka hehkuttaa jatkuvasti putken hehkuja, ei tarvitse sytytintä lainkaan. Sitten vielä hajakenttämuuntaja jolla sytytetään jännitteellä loisteputket joissa ei ole kuin yksi piikki päissä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä ei nimenomaan induktiopiikkiä, konkka voi antaa kapasitiivisen piikin. Resistanssilla virtarajoitettu loisteputki ei kuitenkaan hohtosytyttimellä syty.
        On vielä kytkentä jossa on erillinen hehkumuuntaja, joka hehkuttaa jatkuvasti putken hehkuja, ei tarvitse sytytintä lainkaan. Sitten vielä hajakenttämuuntaja jolla sytytetään jännitteellä loisteputket joissa ei ole kuin yksi piikki päissä.

        Kuinkahan loisteputken saisi ryttymään tällä sytyttimellä?
        https://www.finnparttia.fi/WebRoot/vilkasfi01/Shops/2014102905/54B6/28B0/8680/0916/43A0/0A28/1010/752E/SY400EL.jpg

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että käytännössä ei tarvitse "induktiopiikiä"?

        Joissain loistevalaisimissa on yhdistelmäputkenpidin jossa on samassa myös sytyttimen pidin. Tällaisen kannan johdot jos sattuvat menemään ristiin, putki ei syty vaikka räpsyttelisi maailman tappiin. Saa eka kerralla tovin ihmetellä että mikäs nyt mättää. 😁

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Jos tuon kuristimen merkintöjä tutkii tarkemmin, niin huomaa että siinä esitetään valaisimen kompensointikondensaattorin kytkentä yleisestä kytkennästä poikkeavasti. Kondensaattori esitetään kytkettäväksi nimittäin sarjaan kuristimen kanssa, yleinen tapa on että kondensaattori kytketään rinnan valaisimen jännitteen syöttöliittimiin.
      Kondensaattorin kapasitanssi on 3,4 µF 36 W kuristimelle/loisteputkelle, joka sarjakompensointi saa aikaan putkelle ylikompensoinnin, niin että tehokeroin on 0,5 kapasitiivinen. Homman idea on siinä että kaksiputkisen valaisimen toinen putki vain kompensoidaan, mutta toista ei, siispä koko valaisimen yhteistehokertoimeksi tulee cos fi 1.
      Jostain syystä valaisinvalmistajat eivät ole käyttäneet tätä nerokasta kompensointia, vaan ovat käyttäneet vain rinnakkaiskompensointia joka vaati paljon suuremmat kondensaattorit. Miksiköhän?

      • Anonyymi

        Tuossa näköjään palstan 'viisailta' loppui kompetenssi. 😁

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä mieltä olet?

      Miehestä jolla ei ole yhtään kaveria, ei facebookissa eikä livenä ja hän harrasta ja tekee kaiken yksin. Onko vähän outo
      Ikävä
      140
      1021

    2. Muistakaa pojat tämä.

      Mies joka haluaa naisen, löytää keinon. Ei epäröi eikä hämmennä. Tekee kaiken eteenne.
      Ikävä
      117
      1007

    3. En ehkä onnistu siinä

      Kovasti minä yritän näyttää kauniilta, vain sinua varten, mutta en taida onnistua siinä.
      Ikävä
      58
      755

    4. Muhun rakastuu kaikki naiset, mut mä en rakastu niihin

      Mun vaatimustaso on 10+ Mut mua tavottelee 7+ naiset
      Ikävä
      213
      738

    5. Oletko päättänyt

      Että luovutat minun suhteeni
      Ikävä
      62
      688

    6. Viesti jonka haluaisit lähettää...

      hänelle. Onko jokin pieni tunniste jonka vain te tiedätte. Onko naiselta miehelle tai toisinpäin, joku joku päivämäärä
      Ikävä
      25
      686

    7. Mies,oletko koskaan...

      Käyttänyt maksullista naista?
      Ikävä
      135
      676

    8. Pahoin pelkään nainen

      että pidät minua epäempaattisena, itsekeskeisenä, narsistisena ja kylmänä ihmisenä. Oletko koskaan ajatellut, että minus
      Ikävä
      57
      612

    9. Kirjoita kolme sanaa

      mistä kaivattusi voisi sinut tunnistaa.
      Suhteet
      38
      578

    10. En osaa kirjoittaa sulle edes anteeksipyyntöä

      Koska en tiedä miten voit. Olen hieman kauhuissani ja järkyttynyt, jos olen sinua ahdistanut. Tunteiden prosessointi o
      Ikävä
      29
      522
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt