Sähkötekniikkaa

Anonyymi-ap

Teoreettinen kysynys loisteputken kuristimesta.
Kuristimen pintaan on painettu kytkentäkaavio loisteputken kytkennästä, ja merkitty mm. 230 V 50 Hz jännite, virta 0,43 A ja cos φ 0,5
Onko tämä tehokerroin tämän pelkän kuristimen sähköarvo, vai kuristin-loisteputki yhdistelmän tehokerroin?
Tehokerroinhan on P/S tai Ip/I muun muassa.

16

492

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kyllä tuo cos φ 0,5 on valaisimen ominaisuus. Pelkän kuristimen cos φ on likimain nolla.

      • Anonyymi

        Kiinnosti sen verran että kytkin pelkän kuristimen kulutusmittarin perään.
        Seuraavat arvot sain:
        Jännite oli 232 V
        Virtaa otti 0,597 A
        Tehoa näytti 21 W
        Noista laskemalla saadaan:
        Näennäisteho 138,5 VA
        Tehokerroin cos φ 0,152

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiinnosti sen verran että kytkin pelkän kuristimen kulutusmittarin perään.
        Seuraavat arvot sain:
        Jännite oli 232 V
        Virtaa otti 0,597 A
        Tehoa näytti 21 W
        Noista laskemalla saadaan:
        Näennäisteho 138,5 VA
        Tehokerroin cos φ 0,152

        Paljonko on kuristimen vastus mittarin mukaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljonko on kuristimen vastus mittarin mukaan.

        37 ohmia kylmänä, 44 ohmia käyttölämpimänä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiinnosti sen verran että kytkin pelkän kuristimen kulutusmittarin perään.
        Seuraavat arvot sain:
        Jännite oli 232 V
        Virtaa otti 0,597 A
        Tehoa näytti 21 W
        Noista laskemalla saadaan:
        Näennäisteho 138,5 VA
        Tehokerroin cos φ 0,152

        Jos R käyttölämpimänä on 44 ohmia, niin vastuksen tehoksi tulee 15.7 W kaavasta P=I^2 R. Mittarin näyttämä teho on 34 % suurempi. Mikähän eron selittää.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos R käyttölämpimänä on 44 ohmia, niin vastuksen tehoksi tulee 15.7 W kaavasta P=I^2 R. Mittarin näyttämä teho on 34 % suurempi. Mikähän eron selittää.

        Se että kuristimessa käämin resistanssi ei ole ainoa jossa syntyy häviötehoa, rautasydän kehittää myös lämpöä. Rautahäviöiden osuudeksi jäisi siten tässä 5,32 W.

    • Anonyymi

      Se kuristinhan on siinä pelkkä "vastus", vastus joka ei kuitenkaan hukkaa kaikkea tehoa lämmöksi. Kuristimen tehtävä on rajoittaa putken virtaa aiheuttamalla riittävän suuri vaihesiirto. Usein laitetaan kompensointikonkka rinnalle, jotta loisvirta ei kulje siirtoverkkoon asti.

      • Anonyymi

        Kuristin ei ole loisteputkessa pelkkä virranrajoitin vaan sillä on oma tehtäväsä siinä että putki syttyy.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuristin ei ole loisteputkessa pelkkä virranrajoitin vaan sillä on oma tehtäväsä siinä että putki syttyy.

        Sanovat että kuristin kehittää putkelle induktio-jännitepiikin sytytimen katkaistessa hehkutuksen. Jos se katkaisu sattuu osumaan sinikäyrällä otolliselle kohdalle.
        Tosin loisteputki syttyy ja palaa myös jos kuristin korvataan sarjakondensaattorilla, jonka reaktanssi on saman suuruinen kuin kuristimen reaktanssi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanovat että kuristin kehittää putkelle induktio-jännitepiikin sytytimen katkaistessa hehkutuksen. Jos se katkaisu sattuu osumaan sinikäyrällä otolliselle kohdalle.
        Tosin loisteputki syttyy ja palaa myös jos kuristin korvataan sarjakondensaattorilla, jonka reaktanssi on saman suuruinen kuin kuristimen reaktanssi.

        Tarkoitatko että käytännössä ei tarvitse "induktiopiikiä"?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että käytännössä ei tarvitse "induktiopiikiä"?

        Ehkä ei nimenomaan induktiopiikkiä, konkka voi antaa kapasitiivisen piikin. Resistanssilla virtarajoitettu loisteputki ei kuitenkaan hohtosytyttimellä syty.
        On vielä kytkentä jossa on erillinen hehkumuuntaja, joka hehkuttaa jatkuvasti putken hehkuja, ei tarvitse sytytintä lainkaan. Sitten vielä hajakenttämuuntaja jolla sytytetään jännitteellä loisteputket joissa ei ole kuin yksi piikki päissä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä ei nimenomaan induktiopiikkiä, konkka voi antaa kapasitiivisen piikin. Resistanssilla virtarajoitettu loisteputki ei kuitenkaan hohtosytyttimellä syty.
        On vielä kytkentä jossa on erillinen hehkumuuntaja, joka hehkuttaa jatkuvasti putken hehkuja, ei tarvitse sytytintä lainkaan. Sitten vielä hajakenttämuuntaja jolla sytytetään jännitteellä loisteputket joissa ei ole kuin yksi piikki päissä.

        Kuinkahan loisteputken saisi ryttymään tällä sytyttimellä?
        https://www.finnparttia.fi/WebRoot/vilkasfi01/Shops/2014102905/54B6/28B0/8680/0916/43A0/0A28/1010/752E/SY400EL.jpg

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että käytännössä ei tarvitse "induktiopiikiä"?

        Joissain loistevalaisimissa on yhdistelmäputkenpidin jossa on samassa myös sytyttimen pidin. Tällaisen kannan johdot jos sattuvat menemään ristiin, putki ei syty vaikka räpsyttelisi maailman tappiin. Saa eka kerralla tovin ihmetellä että mikäs nyt mättää. 😁

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Jos tuon kuristimen merkintöjä tutkii tarkemmin, niin huomaa että siinä esitetään valaisimen kompensointikondensaattorin kytkentä yleisestä kytkennästä poikkeavasti. Kondensaattori esitetään kytkettäväksi nimittäin sarjaan kuristimen kanssa, yleinen tapa on että kondensaattori kytketään rinnan valaisimen jännitteen syöttöliittimiin.
      Kondensaattorin kapasitanssi on 3,4 µF 36 W kuristimelle/loisteputkelle, joka sarjakompensointi saa aikaan putkelle ylikompensoinnin, niin että tehokeroin on 0,5 kapasitiivinen. Homman idea on siinä että kaksiputkisen valaisimen toinen putki vain kompensoidaan, mutta toista ei, siispä koko valaisimen yhteistehokertoimeksi tulee cos fi 1.
      Jostain syystä valaisinvalmistajat eivät ole käyttäneet tätä nerokasta kompensointia, vaan ovat käyttäneet vain rinnakkaiskompensointia joka vaati paljon suuremmat kondensaattorit. Miksiköhän?

      • Anonyymi

        Tuossa näköjään palstan 'viisailta' loppui kompetenssi. 😁

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      243
      4243

    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      120
      2704

    3. Miten löydän sinut

      Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit
      Ikävä
      41
      2462

    4. Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla

      Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?
      Heinola
      82
      1497

    5. Vaikea tilanne

      Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te
      Ikävä
      116
      1466

    6. Milloin kaivatullasi

      .. on nimipäivä?
      Ikävä
      48
      1189

    7. Kehtaisitko näyttäytyä

      kaivattusi seurassa?
      Ikävä
      78
      1107

    8. Ne viimeiset kerrat

      Kun katsoit minua niin lämpimästi. En unohda sitä ❤️
      Ikävä
      59
      983

    9. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      45
      976

    10. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      172
      959
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt