Teoreettinen kysynys loisteputken kuristimesta.
Kuristimen pintaan on painettu kytkentäkaavio loisteputken kytkennästä, ja merkitty mm. 230 V 50 Hz jännite, virta 0,43 A ja cos φ 0,5
Onko tämä tehokerroin tämän pelkän kuristimen sähköarvo, vai kuristin-loisteputki yhdistelmän tehokerroin?
Tehokerroinhan on P/S tai Ip/I muun muassa.
Kuristimen pintaan on painettu kytkentäkaavio loisteputken kytkennästä, ja merkitty mm. 230 V 50 Hz jännite, virta 0,43 A ja cos φ 0,5
Onko tämä tehokerroin tämän pelkän kuristimen sähköarvo, vai kuristin-loisteputki yhdistelmän tehokerroin?
Tehokerroinhan on P/S tai Ip/I muun muassa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllä tuo cos φ 0,5 on valaisimen ominaisuus. Pelkän kuristimen cos φ on likimain nolla.
Kiinnosti sen verran että kytkin pelkän kuristimen kulutusmittarin perään.
Seuraavat arvot sain:
Jännite oli 232 V
Virtaa otti 0,597 A
Tehoa näytti 21 W
Noista laskemalla saadaan:
Näennäisteho 138,5 VA
Tehokerroin cos φ 0,152
Paljonko on kuristimen vastus mittarin mukaan.
37 ohmia kylmänä, 44 ohmia käyttölämpimänä.
Jos R käyttölämpimänä on 44 ohmia, niin vastuksen tehoksi tulee 15.7 W kaavasta P=I^2 R. Mittarin näyttämä teho on 34 % suurempi. Mikähän eron selittää.
Se että kuristimessa käämin resistanssi ei ole ainoa jossa syntyy häviötehoa, rautasydän kehittää myös lämpöä. Rautahäviöiden osuudeksi jäisi siten tässä 5,32 W.
Se kuristinhan on siinä pelkkä "vastus", vastus joka ei kuitenkaan hukkaa kaikkea tehoa lämmöksi. Kuristimen tehtävä on rajoittaa putken virtaa aiheuttamalla riittävän suuri vaihesiirto. Usein laitetaan kompensointikonkka rinnalle, jotta loisvirta ei kulje siirtoverkkoon asti.
Kuristin ei ole loisteputkessa pelkkä virranrajoitin vaan sillä on oma tehtäväsä siinä että putki syttyy.
Sanovat että kuristin kehittää putkelle induktio-jännitepiikin sytytimen katkaistessa hehkutuksen. Jos se katkaisu sattuu osumaan sinikäyrällä otolliselle kohdalle.
Tosin loisteputki syttyy ja palaa myös jos kuristin korvataan sarjakondensaattorilla, jonka reaktanssi on saman suuruinen kuin kuristimen reaktanssi.
Tarkoitatko että käytännössä ei tarvitse "induktiopiikiä"?
Ehkä ei nimenomaan induktiopiikkiä, konkka voi antaa kapasitiivisen piikin. Resistanssilla virtarajoitettu loisteputki ei kuitenkaan hohtosytyttimellä syty.
On vielä kytkentä jossa on erillinen hehkumuuntaja, joka hehkuttaa jatkuvasti putken hehkuja, ei tarvitse sytytintä lainkaan. Sitten vielä hajakenttämuuntaja jolla sytytetään jännitteellä loisteputket joissa ei ole kuin yksi piikki päissä.
Kuinkahan loisteputken saisi ryttymään tällä sytyttimellä?
https://www.finnparttia.fi/WebRoot/vilkasfi01/Shops/2014102905/54B6/28B0/8680/0916/43A0/0A28/1010/752E/SY400EL.jpg
Joissain loistevalaisimissa on yhdistelmäputkenpidin jossa on samassa myös sytyttimen pidin. Tällaisen kannan johdot jos sattuvat menemään ristiin, putki ei syty vaikka räpsyttelisi maailman tappiin. Saa eka kerralla tovin ihmetellä että mikäs nyt mättää. 😁
Tässä hieman kokeiluja :D
https://www.youtube.com/watch?v=maniMjcvS7M
Jos tuon kuristimen merkintöjä tutkii tarkemmin, niin huomaa että siinä esitetään valaisimen kompensointikondensaattorin kytkentä yleisestä kytkennästä poikkeavasti. Kondensaattori esitetään kytkettäväksi nimittäin sarjaan kuristimen kanssa, yleinen tapa on että kondensaattori kytketään rinnan valaisimen jännitteen syöttöliittimiin.
Kondensaattorin kapasitanssi on 3,4 µF 36 W kuristimelle/loisteputkelle, joka sarjakompensointi saa aikaan putkelle ylikompensoinnin, niin että tehokeroin on 0,5 kapasitiivinen. Homman idea on siinä että kaksiputkisen valaisimen toinen putki vain kompensoidaan, mutta toista ei, siispä koko valaisimen yhteistehokertoimeksi tulee cos fi 1.
Jostain syystä valaisinvalmistajat eivät ole käyttäneet tätä nerokasta kompensointia, vaan ovat käyttäneet vain rinnakkaiskompensointia joka vaati paljon suuremmat kondensaattorit. Miksiköhän?
Tuossa näköjään palstan 'viisailta' loppui kompetenssi. 😁