Sähkötekniikkaa

Anonyymi-ap

Teoreettinen kysynys loisteputken kuristimesta.
Kuristimen pintaan on painettu kytkentäkaavio loisteputken kytkennästä, ja merkitty mm. 230 V 50 Hz jännite, virta 0,43 A ja cos φ 0,5
Onko tämä tehokerroin tämän pelkän kuristimen sähköarvo, vai kuristin-loisteputki yhdistelmän tehokerroin?
Tehokerroinhan on P/S tai Ip/I muun muassa.

16

435

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kyllä tuo cos φ 0,5 on valaisimen ominaisuus. Pelkän kuristimen cos φ on likimain nolla.

      • Anonyymi

        Kiinnosti sen verran että kytkin pelkän kuristimen kulutusmittarin perään.
        Seuraavat arvot sain:
        Jännite oli 232 V
        Virtaa otti 0,597 A
        Tehoa näytti 21 W
        Noista laskemalla saadaan:
        Näennäisteho 138,5 VA
        Tehokerroin cos φ 0,152

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiinnosti sen verran että kytkin pelkän kuristimen kulutusmittarin perään.
        Seuraavat arvot sain:
        Jännite oli 232 V
        Virtaa otti 0,597 A
        Tehoa näytti 21 W
        Noista laskemalla saadaan:
        Näennäisteho 138,5 VA
        Tehokerroin cos φ 0,152

        Paljonko on kuristimen vastus mittarin mukaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljonko on kuristimen vastus mittarin mukaan.

        37 ohmia kylmänä, 44 ohmia käyttölämpimänä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiinnosti sen verran että kytkin pelkän kuristimen kulutusmittarin perään.
        Seuraavat arvot sain:
        Jännite oli 232 V
        Virtaa otti 0,597 A
        Tehoa näytti 21 W
        Noista laskemalla saadaan:
        Näennäisteho 138,5 VA
        Tehokerroin cos φ 0,152

        Jos R käyttölämpimänä on 44 ohmia, niin vastuksen tehoksi tulee 15.7 W kaavasta P=I^2 R. Mittarin näyttämä teho on 34 % suurempi. Mikähän eron selittää.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos R käyttölämpimänä on 44 ohmia, niin vastuksen tehoksi tulee 15.7 W kaavasta P=I^2 R. Mittarin näyttämä teho on 34 % suurempi. Mikähän eron selittää.

        Se että kuristimessa käämin resistanssi ei ole ainoa jossa syntyy häviötehoa, rautasydän kehittää myös lämpöä. Rautahäviöiden osuudeksi jäisi siten tässä 5,32 W.

    • Anonyymi

      Se kuristinhan on siinä pelkkä "vastus", vastus joka ei kuitenkaan hukkaa kaikkea tehoa lämmöksi. Kuristimen tehtävä on rajoittaa putken virtaa aiheuttamalla riittävän suuri vaihesiirto. Usein laitetaan kompensointikonkka rinnalle, jotta loisvirta ei kulje siirtoverkkoon asti.

      • Anonyymi

        Kuristin ei ole loisteputkessa pelkkä virranrajoitin vaan sillä on oma tehtäväsä siinä että putki syttyy.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuristin ei ole loisteputkessa pelkkä virranrajoitin vaan sillä on oma tehtäväsä siinä että putki syttyy.

        Sanovat että kuristin kehittää putkelle induktio-jännitepiikin sytytimen katkaistessa hehkutuksen. Jos se katkaisu sattuu osumaan sinikäyrällä otolliselle kohdalle.
        Tosin loisteputki syttyy ja palaa myös jos kuristin korvataan sarjakondensaattorilla, jonka reaktanssi on saman suuruinen kuin kuristimen reaktanssi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanovat että kuristin kehittää putkelle induktio-jännitepiikin sytytimen katkaistessa hehkutuksen. Jos se katkaisu sattuu osumaan sinikäyrällä otolliselle kohdalle.
        Tosin loisteputki syttyy ja palaa myös jos kuristin korvataan sarjakondensaattorilla, jonka reaktanssi on saman suuruinen kuin kuristimen reaktanssi.

        Tarkoitatko että käytännössä ei tarvitse "induktiopiikiä"?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että käytännössä ei tarvitse "induktiopiikiä"?

        Ehkä ei nimenomaan induktiopiikkiä, konkka voi antaa kapasitiivisen piikin. Resistanssilla virtarajoitettu loisteputki ei kuitenkaan hohtosytyttimellä syty.
        On vielä kytkentä jossa on erillinen hehkumuuntaja, joka hehkuttaa jatkuvasti putken hehkuja, ei tarvitse sytytintä lainkaan. Sitten vielä hajakenttämuuntaja jolla sytytetään jännitteellä loisteputket joissa ei ole kuin yksi piikki päissä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä ei nimenomaan induktiopiikkiä, konkka voi antaa kapasitiivisen piikin. Resistanssilla virtarajoitettu loisteputki ei kuitenkaan hohtosytyttimellä syty.
        On vielä kytkentä jossa on erillinen hehkumuuntaja, joka hehkuttaa jatkuvasti putken hehkuja, ei tarvitse sytytintä lainkaan. Sitten vielä hajakenttämuuntaja jolla sytytetään jännitteellä loisteputket joissa ei ole kuin yksi piikki päissä.

        Kuinkahan loisteputken saisi ryttymään tällä sytyttimellä?
        https://www.finnparttia.fi/WebRoot/vilkasfi01/Shops/2014102905/54B6/28B0/8680/0916/43A0/0A28/1010/752E/SY400EL.jpg

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että käytännössä ei tarvitse "induktiopiikiä"?

        Joissain loistevalaisimissa on yhdistelmäputkenpidin jossa on samassa myös sytyttimen pidin. Tällaisen kannan johdot jos sattuvat menemään ristiin, putki ei syty vaikka räpsyttelisi maailman tappiin. Saa eka kerralla tovin ihmetellä että mikäs nyt mättää. 😁

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Jos tuon kuristimen merkintöjä tutkii tarkemmin, niin huomaa että siinä esitetään valaisimen kompensointikondensaattorin kytkentä yleisestä kytkennästä poikkeavasti. Kondensaattori esitetään kytkettäväksi nimittäin sarjaan kuristimen kanssa, yleinen tapa on että kondensaattori kytketään rinnan valaisimen jännitteen syöttöliittimiin.
      Kondensaattorin kapasitanssi on 3,4 µF 36 W kuristimelle/loisteputkelle, joka sarjakompensointi saa aikaan putkelle ylikompensoinnin, niin että tehokeroin on 0,5 kapasitiivinen. Homman idea on siinä että kaksiputkisen valaisimen toinen putki vain kompensoidaan, mutta toista ei, siispä koko valaisimen yhteistehokertoimeksi tulee cos fi 1.
      Jostain syystä valaisinvalmistajat eivät ole käyttäneet tätä nerokasta kompensointia, vaan ovat käyttäneet vain rinnakkaiskompensointia joka vaati paljon suuremmat kondensaattorit. Miksiköhän?

      • Anonyymi

        Tuossa näköjään palstan 'viisailta' loppui kompetenssi. 😁

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      129
      2063

    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      105
      1876

    3. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      84
      1659

    4. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      64
      1524

    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      33
      1192

    6. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      82
      1148

    7. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      56
      1132

    8. Tavoitteeni onkin ärsyttää

      Sua niin turhaudut ja unohdat koko homman
      Ikävä
      110
      1093

    9. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      47
      1066

    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      44
      1013
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt