Sähkötekniikkaa

Anonyymi-ap

Teoreettinen kysynys loisteputken kuristimesta.
Kuristimen pintaan on painettu kytkentäkaavio loisteputken kytkennästä, ja merkitty mm. 230 V 50 Hz jännite, virta 0,43 A ja cos φ 0,5
Onko tämä tehokerroin tämän pelkän kuristimen sähköarvo, vai kuristin-loisteputki yhdistelmän tehokerroin?
Tehokerroinhan on P/S tai Ip/I muun muassa.

16

296

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kyllä tuo cos φ 0,5 on valaisimen ominaisuus. Pelkän kuristimen cos φ on likimain nolla.

      • Anonyymi

        Kiinnosti sen verran että kytkin pelkän kuristimen kulutusmittarin perään.
        Seuraavat arvot sain:
        Jännite oli 232 V
        Virtaa otti 0,597 A
        Tehoa näytti 21 W
        Noista laskemalla saadaan:
        Näennäisteho 138,5 VA
        Tehokerroin cos φ 0,152

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiinnosti sen verran että kytkin pelkän kuristimen kulutusmittarin perään.
        Seuraavat arvot sain:
        Jännite oli 232 V
        Virtaa otti 0,597 A
        Tehoa näytti 21 W
        Noista laskemalla saadaan:
        Näennäisteho 138,5 VA
        Tehokerroin cos φ 0,152

        Paljonko on kuristimen vastus mittarin mukaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljonko on kuristimen vastus mittarin mukaan.

        37 ohmia kylmänä, 44 ohmia käyttölämpimänä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiinnosti sen verran että kytkin pelkän kuristimen kulutusmittarin perään.
        Seuraavat arvot sain:
        Jännite oli 232 V
        Virtaa otti 0,597 A
        Tehoa näytti 21 W
        Noista laskemalla saadaan:
        Näennäisteho 138,5 VA
        Tehokerroin cos φ 0,152

        Jos R käyttölämpimänä on 44 ohmia, niin vastuksen tehoksi tulee 15.7 W kaavasta P=I^2 R. Mittarin näyttämä teho on 34 % suurempi. Mikähän eron selittää.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos R käyttölämpimänä on 44 ohmia, niin vastuksen tehoksi tulee 15.7 W kaavasta P=I^2 R. Mittarin näyttämä teho on 34 % suurempi. Mikähän eron selittää.

        Se että kuristimessa käämin resistanssi ei ole ainoa jossa syntyy häviötehoa, rautasydän kehittää myös lämpöä. Rautahäviöiden osuudeksi jäisi siten tässä 5,32 W.

    • Anonyymi

      Se kuristinhan on siinä pelkkä "vastus", vastus joka ei kuitenkaan hukkaa kaikkea tehoa lämmöksi. Kuristimen tehtävä on rajoittaa putken virtaa aiheuttamalla riittävän suuri vaihesiirto. Usein laitetaan kompensointikonkka rinnalle, jotta loisvirta ei kulje siirtoverkkoon asti.

      • Anonyymi

        Kuristin ei ole loisteputkessa pelkkä virranrajoitin vaan sillä on oma tehtäväsä siinä että putki syttyy.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuristin ei ole loisteputkessa pelkkä virranrajoitin vaan sillä on oma tehtäväsä siinä että putki syttyy.

        Sanovat että kuristin kehittää putkelle induktio-jännitepiikin sytytimen katkaistessa hehkutuksen. Jos se katkaisu sattuu osumaan sinikäyrällä otolliselle kohdalle.
        Tosin loisteputki syttyy ja palaa myös jos kuristin korvataan sarjakondensaattorilla, jonka reaktanssi on saman suuruinen kuin kuristimen reaktanssi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanovat että kuristin kehittää putkelle induktio-jännitepiikin sytytimen katkaistessa hehkutuksen. Jos se katkaisu sattuu osumaan sinikäyrällä otolliselle kohdalle.
        Tosin loisteputki syttyy ja palaa myös jos kuristin korvataan sarjakondensaattorilla, jonka reaktanssi on saman suuruinen kuin kuristimen reaktanssi.

        Tarkoitatko että käytännössä ei tarvitse "induktiopiikiä"?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että käytännössä ei tarvitse "induktiopiikiä"?

        Ehkä ei nimenomaan induktiopiikkiä, konkka voi antaa kapasitiivisen piikin. Resistanssilla virtarajoitettu loisteputki ei kuitenkaan hohtosytyttimellä syty.
        On vielä kytkentä jossa on erillinen hehkumuuntaja, joka hehkuttaa jatkuvasti putken hehkuja, ei tarvitse sytytintä lainkaan. Sitten vielä hajakenttämuuntaja jolla sytytetään jännitteellä loisteputket joissa ei ole kuin yksi piikki päissä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä ei nimenomaan induktiopiikkiä, konkka voi antaa kapasitiivisen piikin. Resistanssilla virtarajoitettu loisteputki ei kuitenkaan hohtosytyttimellä syty.
        On vielä kytkentä jossa on erillinen hehkumuuntaja, joka hehkuttaa jatkuvasti putken hehkuja, ei tarvitse sytytintä lainkaan. Sitten vielä hajakenttämuuntaja jolla sytytetään jännitteellä loisteputket joissa ei ole kuin yksi piikki päissä.

        Kuinkahan loisteputken saisi ryttymään tällä sytyttimellä?
        https://www.finnparttia.fi/WebRoot/vilkasfi01/Shops/2014102905/54B6/28B0/8680/0916/43A0/0A28/1010/752E/SY400EL.jpg

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että käytännössä ei tarvitse "induktiopiikiä"?

        Joissain loistevalaisimissa on yhdistelmäputkenpidin jossa on samassa myös sytyttimen pidin. Tällaisen kannan johdot jos sattuvat menemään ristiin, putki ei syty vaikka räpsyttelisi maailman tappiin. Saa eka kerralla tovin ihmetellä että mikäs nyt mättää. 😁

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Jos tuon kuristimen merkintöjä tutkii tarkemmin, niin huomaa että siinä esitetään valaisimen kompensointikondensaattorin kytkentä yleisestä kytkennästä poikkeavasti. Kondensaattori esitetään kytkettäväksi nimittäin sarjaan kuristimen kanssa, yleinen tapa on että kondensaattori kytketään rinnan valaisimen jännitteen syöttöliittimiin.
      Kondensaattorin kapasitanssi on 3,4 µF 36 W kuristimelle/loisteputkelle, joka sarjakompensointi saa aikaan putkelle ylikompensoinnin, niin että tehokeroin on 0,5 kapasitiivinen. Homman idea on siinä että kaksiputkisen valaisimen toinen putki vain kompensoidaan, mutta toista ei, siispä koko valaisimen yhteistehokertoimeksi tulee cos fi 1.
      Jostain syystä valaisinvalmistajat eivät ole käyttäneet tätä nerokasta kompensointia, vaan ovat käyttäneet vain rinnakkaiskompensointia joka vaati paljon suuremmat kondensaattorit. Miksiköhän?

      • Anonyymi

        Tuossa näköjään palstan 'viisailta' loppui kompetenssi. 😁

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      119
      2681

    2. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      256
      1155

    3. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      91
      1129

    4. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      8
      1084

    5. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      79
      1011

    6. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      12
      940

    7. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      63
      933

    8. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      30
      906

    9. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      41
      842

    10. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      37
      809
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt