Suomen valtio antaa satoja miljoonia euroja pörssiyhtiöille, jotka maksavat samaan aikaan jättiosinkoja. Jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia. Vuonna 2018 kirjoitettiin aiheesta seuraavaa.
"Suomessa jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia.
Näistä suorien tukien osuus on miljardi ja verohuojennuksina annettavien tukien osuus kolme miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on tänä vuonna 55,7 miljardia (siirryt toiseen palveluun). Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät näy valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.
Merkittävä osa verotuista myönnetään perinteisen teollisuuden yrityksille, jotka käyttävät tehtaillaan paljon energiaa. Tällaisia yrityksiä on paljon esimerkiksi paperi- ja terästeollisuudessa.
Satojen miljoonien tukien avulla energiasyöpöt yritykset voivat saada huomattavia veronpalautuksia maksamistaan energiaveroista. Lisäksi ne saavat sähköä muuta elinkeinoelämää ja kuluttajia halvemmalla. Esimerkiksi matkailu- ja palvelualalla maksetaan sähköstä kalliimpaa hintaa kuin paperitehtailla.
Yle selvitti, mitkä yritykset hyötyvät verotuista eniten. Suurimmat verohuojennukset menevät varakkaille pörssiyhtiöille. Monet niistä tekevät kovaa tulosta ja jakavat vuosittain kymmenien tai jopa satojen miljoonien osingot omistajilleen. Tukisummat ovat vain promilleja yritysten liikevaihdosta."
"Suomessa jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia.
Näistä suorien tukien osuus on miljardi ja verohuojennuksina annettavien tukien osuus kolme miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on tänä vuonna 55,7 miljardia (siirryt toiseen palveluun). Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät näy valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.
Merkittävä osa verotuista myönnetään perinteisen teollisuuden yrityksille, jotka käyttävät tehtaillaan paljon energiaa. Tällaisia yrityksiä on paljon esimerkiksi paperi- ja terästeollisuudessa.
Satojen miljoonien tukien avulla energiasyöpöt yritykset voivat saada huomattavia veronpalautuksia maksamistaan energiaveroista. Lisäksi ne saavat sähköä muuta elinkeinoelämää ja kuluttajia halvemmalla. Esimerkiksi matkailu- ja palvelualalla maksetaan sähköstä kalliimpaa hintaa kuin paperitehtailla.
Yle selvitti, mitkä yritykset hyötyvät verotuista eniten. Suurimmat verohuojennukset menevät varakkaille pörssiyhtiöille. Monet niistä tekevät kovaa tulosta ja jakavat vuosittain kymmenien tai jopa satojen miljoonien osingot omistajilleen. Tukisummat ovat vain promilleja yritysten liikevaihdosta."
Vastaukset 36
Vanhimmat
Koko juttu löytyy täältä:
https://yle.fi/a/3-10095106
Hieno siisti juttu Yle.
Koska tuossa on faktat ja nimet ja kaikki totuutta toisin kuten nämä ryssien linkittämät hömppäankkapaskauutiset mv lehtineen.....
''Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on tänä vuonna 55,7 miljardia...''
Niin oli, vuonna 2018, Sipilän hallitus
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201709192200395050
Saikohan J.S. turvapaikkakotiavustuksia, kun hän tuuletti avoimin kotioven, tänne, tänne.
Mutta kas, ovet menivätkin säppiin.
Myikö haussinsa?
Beng
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta köyhtyi Sipilän hallituksen aikana. Mitä puolueita oli silloin hallituksessa. Se taitaa olla yksi pointti. Onko yritystukien maksu sitten loppunut tai vähentynyt? Se taitaa olla toinen pointti.
"Suomessa jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia."
Yritystuet on olleet vuosikymmeniä kymmenisen miljardia vuodessa.
''Tilastokeskuksen tietojen mukaan suoraa yritystukea maksettiin 1 750 miljoonaa euroa vuonna 2020, mikä on 268 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. (Huom. koronapandemia)
Suorasta tuesta 1 278 miljoonaa euroa maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi ja 471 miljoonaa tavanomaisina tukina. Maksettujen lainojen määrä laski 16 prosenttia ollen 264 miljoonaa euroa. Takausten määrä kaksinkertaistui 1 658 miljoonaan euroon, mistä 43 prosenttia myönnettiin suhdanneheikentymän vuoksi. Yritystuen piirissä oli 63 767 yritystä, joista 57 875 yritystä sai suoraa tukea vuonna 2020.''
Koronatuet oli ihan peestä.
Niitä jaettiin esimerliksi ministereiden kavereille ja osuuskaupoille, monille , jotka tekivät samaan aikaan kohtuullista tulosta.
Muuten yritystuet joskus palautuvat takaisin valtion kassaan.
Mutta tämä yle ja sen rahoitus on tukea ihan käsittämätöntä, ei mitään tulosvastuuta, elävät kuin siat veronmaksajien kukkarolla.
Eli siinä tutkija yrittää peiteiiä omia kälkiään, varsinainen susi lammasten vaatteissa tämä tutkimus.
Miksi et käyttäisi aivoja sen sijaa että uskot kaiken mitä luet ??
Tyhmää käsitellä palstalaisia kun pitäisi käsitellä aloitusta tai edes jotenkin sitä sivuavaa asiaa.
Mitä jos pidämme vain huolen kukin omista aivoistamme ja luemme , mitä haluamme.
Ja lopputulokset pidätte mieluummin omana tietonanne.
Kyllä tukea saivat ihan kaikki joille se kuului liikevaihdon ja tuksen sakattua,,,,mitä itket,,,ruokalanpitäjänä tiedän ja olen kiitollinen siitä ja enkä enään oikeistoa äänestä....
"Mutta tämä yle ja sen rahoitus on tukea ihan käsittämätöntä, ei mitään tulosvastuuta, elävät kuin siat veronmaksajien kukkarolla."
Kyllä ne "siat" tuottavat ohjelmaa monesta tuutista !
Muut tuutit eivät tuota veronmaksajien rahoilla. 600 miljoonaa ja tuloksena joskus mitäsattuuhuuhaata.
Näin on mutta kun aina vaahdotaan perustoimeentulon saajista ja sossupummeista, varsinaiset pummit saavat olla rauhassa - kiitos Kokoomus!
Suomi maana on muutenkin täynnä kaikkia sellaisia, jotka vain esittävät olevansa omistajia. Herää epäilys, että nämä ns. valeomistajat oikeasti saattavat saada yrityksistä rahaa juuri näiden yritystukien välityksellä. Minne ne kaikki rahat menevät, kun yritykset eivät niitä ainakaan tarvitse. Valeomistajilla ei tietenkään ole mitään yhteyksiä yrityksien pankkitileille, mutta valeomistajat tykkäävät valehdella niin mielellään olevansa omistajia. Minkälainen yhteys heillä on niihin yrityksiin?
Miksi aina ne kaikkein menestyneimmät yritykset saavat yritystukia? Ihan kuin Suomen valtiolla olisi jonkinlainen stipendirahasto kaikkein menestyneimmille yrityksille. Miksi valtiolla olisi yksityisomistuksessa olevien yrityksien stipendirahasto? Minä en keksi siihen muuta selitystä kuin sen, että valtion stipendirahaston rahat ohjautuvat jollekin täysin ulkopuoliselle taholle. Menestyvien yritysten maineella haetaan rahaa valtion kassasta. Poliitikoilla riittäisi selitettävää, mutta selityksiä ei koskaan kuulu.
Osa rahoista ohjautuu takuulla ulkomaisille sijoittajille.
Se tästä kaikesta puuttuisikin, että ulkomailla tehtäisiin sijoituksia yritystukien saamiseksi Suomen valtion verovaroista. Sijoittajien kohteena olisi Suomen valtionkassa, josta pitäisi maksaa sosiaali- ja terveysmenot, koulutus, eikä paljoa muuta.
Yrityksen osakkeenomistajille raha ohjautuu ja sitä kautta veroparatiiseihin.
Suomeen ei niistä rahoista paljon jää.
Eikö se yle sitä tutkinutkaan.
Ylecei ole mikään tutkimuslaitos.
Kaikista osingoista maksetana veroa.
Tuet on annettava kaikille tai ei kenellekkään. Ei voi evätä menestyksen perusteella.
Miten kun toisilla korona vuosina liikevaihto kasvoi kuten vaikka rakennustarvikkeet meni kuumille kiville mutta ruokala ja baarit aikas heikkoa, joku autorengaskauppiaskin sai vaikka kyllä autoilla ajettiin oli koronaa tai ei......
''...rakennustarvikkeet meni kuumille kiville mutta ruokala ja baarit aikas heikkoa...''
Rakennustarvikkeita voi tilata puhelimella tai netistä. Kuppilat oli suljettuina.
Ahaa, näin varmaan voi ajatella vain pesunkestävä porvari. Tuet kuuluvat niitä tarvitseville, ei muille.
joo siis näistäkin on kyse
eli kuten olen kertonut RAHAT JOITA sossutörkeilijät jakavat matuille
tai kelaan työtävieroksuville
kiertävät takaisin tietenkin ja päätyvät jonnekin
ja on vain keksittävä MISTÄ NE OTTAA PÄHKINÖINÄ OMAAN PUSSIIN
eli ette voi määrällä markinbilettäjiä ne eivät kuuntele teitä
mutta voitte saada rahat joita ne jakavat matuille ja työtävieroksuville
seuraa SOSDEMIA JOKA RIISTÄ MASSIIVISESTI KOJAMON JNE KAUTTA ASUNTOTUKIA JA MATURAHOJA LÄSKIPRESE-SAK-DEMAREILLE
jatka vielä siitä että
sijoiramisessa on pyrittävä tasapainoon henkisesti salkun riskitason ja henkilökoht. stressin vällilä, mikä on vaikeaa JA SIKSI TUKIPOLITIKKASTA YRITYKSILLE JA SIOJOITTAJIA NÄLVIVÄT yleensä sohvalla makaavat löysäpäät jotka eivät pysty löytämään tasapaino edes istuessaan vessassa
huomatkaa sitten eriksee ENEGRIASTA ETTÄ JOS HALLITUKSEN VEROEHDOTUS TOTEUISI
SE NOSTAISI Fortumin veroja ensi vuonna noin 400-500 MILJOONAA
VEROLAIN pitäisi olla kertaluontoinen VAIN VUODELLE2023. SILLOIN sillä ei ole dramaattista vaikutusta Fortumin arvoon MUTTA MUTTA ... SEN PYSYVYYDESTÄ EI OLE TIETOA
Mitä sitä ruikuttamaan, se saa, joka osaa tehdä hakemuksen ja perustella sen.
Yle saa 600 miljoonaa ja maikkarille on maksettu 1,5 miljoonaa, ettei kilpaiöu muka vääristyisi. Voi yökki, oikeaa saivartelua valtion taholta.
Kansanedustajat juotetaan ja syötetään ylessä veronmaksajien laskuun.
Yhteisöveron korotus ja yritystukirahat tiukemmalle.
Taike pitäisi tutkia myös.
Mitähän oppositio tuumaa, kun armeijaan uppoaa tuplasti enemmän.
Eikö olisikin perusteltua, että yritykset antaisivat kymmenykset siihen.
Ei sovi yhteen tuet ja sijoittajille maksut.
Mikä sellainen yritys on?
Jatkuva tukien syöttäminen tai sanotaan näin, että yritys ulosmittaa maksamiaan veroja vuodesta toiseen on sietämätöntä.
Mikä sellainen yritys on?
Beng
Suomessa yrityksistä on annettu omituinen kuva. Ontuvia yrityksiä?
Pari erittäin suurta suomalaisyritystä ei maksa latiakaan Suomeen.
Pitääkö paikkansa?
Miten on mahdollista?
Epäisänmaallisia.
Beng
Kokoomus on Elinkeinoelämän keskusliiton talutusnuorassa. Kokoomus ajaa yritysten etuja ja yritykset taas ajavat täysin omaa etuaan. Yrityksillä ei ole mitään yhteiskunnallisia velvoitteita. Voitot pyritään maksimoimaan monin eri keinoin.
Yritykset saavat joka vuosi noin 10 miljardia tukia suoraan veronmaksajilta.
Kyllä niillä pitää olla yhteiskuntavastuuta.
Savon Sanomien päätoimittaja Seppo Rönkkö oli pääkirjoituksessa 11.12 liittynyt persujen riveihin vastustamalla ylen verorahoitusta.
Ja miksi ei olisi, sillä Mediatalo Keskisuomalaisen intresseihinhän sopisi ettei netitön kansa saisi tietoa maailmanmenosta mitenkään muuten kuin maksamalla kohtuuttomanhintaisia tilausmaksuja heidän lehdistään.