Suruhuntu,
silmilleni laskeutuu.
Sen takaa,
maailmaa katselen.
Se näyttää
juuri niin mustalta,
kun huntukin.
Olen hiljaa,
minulla ei ole enään
mitään sanottavaa.
Seison kuin patsas,
surullinen ilme kasvoilla.
Päältä päin katsottuna,
olen ehjä,
sisältä tuhansissa muruissa.
Olen rikki.
silmilleni laskeutuu.
Sen takaa,
maailmaa katselen.
Se näyttää
juuri niin mustalta,
kun huntukin.
Olen hiljaa,
minulla ei ole enään
mitään sanottavaa.
Seison kuin patsas,
surullinen ilme kasvoilla.
Päältä päin katsottuna,
olen ehjä,
sisältä tuhansissa muruissa.
Olen rikki.
Vastaukset 6
Vanhimmat
yhteen astiaan kerään,
yhdenkään en hukkua anna.
Takaisin ehjäksi,
yhteen en niitä saa.
Siihen jollakin toisella
mahti on.
Silloin poistuu huntu,
mustuus, pimeys edestä silmien.
Sitä päivää odota,
älä itseäsi kokonaan pois kadota anna!
Usko siis aina huomiseen!
Sanasi niin kauniita. ne kyllä lohduttivat :)
Koitan jaksaa uskoa huomiseen...se ei vaan aina ole helppoa!
liian isoa palaa haukkaa,
yksi yö, aamu, päivä kerrallaan.
Jokainen minuutti, tunti
jätä taakse.
Pian saattaa huntusi
valon laskea läpi.
Kultaisilla säteillä
pois kokonaan karkoittaa.
Muistona kenties pysyy,
kipeänä kohtana,
mutta silloin jo takana!
Kun jaksat lohduttaa! Sitä minä yritän...elää hetken kerrallaan! Uskon kyllä että se huntu vielä joskus katoaa. Tuskallisinta on kuitenkin odottaa. Yhtään päivää en haluaisi lyhyestä elämästä tuhlata murehtimiseen!
Toivotaan että onni luokseni löytää. Sinullekkin sitä toivon :)
onnen pieniä pisaroita,
enemmän kuin yhden jokaiselle toivomme.
Tähän toiveeseen on helppo yhtyä :)