sovittiin yhteishuoltajuudesta ihan vähä aikaa sitte.. lapsi kohta 2kk ja ristiäiset tulossa.
Nyt tappelua ja ero tulossa.. Voinko minä määrätä että lapselle tulee minun sukunimi? ja miten tässä tapauksessa esim. tapaamisoikeudet kun lapsi on näin pieni?
Nyt tappelua ja ero tulossa.. Voinko minä määrätä että lapselle tulee minun sukunimi? ja miten tässä tapauksessa esim. tapaamisoikeudet kun lapsi on näin pieni?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Yhteishuoltajuus ei ratkaise lapsen sukunimeä.
Eikös äidin sukunimi anneta lapselle, ennen ainakin oli niin ?
Tuskin isä lapsestaan haluaa erota, joten yhteishuoltajuus on ihan oikein.
se ratkaisee kenen nimen saa lapsi.
Tarvitset kastetilaisuuteen vietävään lomakkeeseen, mihin tulee lapsen nimi, miehen allekirjoituksen. Sukunimi tulee sinun mukaasi, jos ette ole naimisissa ja sinä päätät siitä.
Tapaamiset yleensä äidin luona tai äidin läsnäollessa lapsen ollessa näin pieni. Jaksamista ja mukavaa kesää vauvan kanssa kaikesta surusta huolimatta!
virheellä sitä et ei olis pitäny tehä sitä yhteishuoltajuussopimuksta.. Mutta kun isyydentunnistaminen on tehty niin lapsenhan voi kastaa isän sukunimelle jos haluaa, tarkoitan siis et voinko laittaa lapselle oman sukunimeni vaikka isä ei sitä haluaisikaan?!?
Sinä päätät sukunimestä ja suositan että annat oman nimesi.Itse tein väärin kun annoin ristiä isän nimellä....ja kaiken lisäksi kauhea sukunimi...vaikkei nimi....
Meillä oli yhteishuoltajuus esikoisella, mutta emme asuneet yhdessä, koska isä opiskeli toisessa kaupungissa. Ei minulta koskaan tässä nimiasiassa edes kysytty isän mielipidettä, vaan lapsi sai minun nimeni. Siis olimme sen isän kanssa sopineet yhdessä, mutta ei isä mitään allekirjoituksia mihinkään laittanut. Seuraava lapsi sai automaattisesti minun sukunimeni vaikka asuimmekin yhdessä, koska lapsen biologisilla sisaruksilla on oltava sama sukunimi. Naimisiinmenon jälkeen muutimme sitten lapset ja minut isän nimelle, ja se oli yksinkertainen ja maksuton ilmoitusmenettely.
Voit tarkastaa asian, muistaakseni ainakin maistraatin sivuilta netistä..
lapselle tulee automaattisesti äidin nimi. mutta eikö yhteishuollosta sopiessa ja isyyttä tunnustettaessa kysytä kumman sukunimi lapselle tulee? muistaakseni se tulee jo silloin sovittavaksi, mutta jos ei sovittu niin silloin päätät siitä vaikka et voi laittaa lapselle isän nimeä jos hän ei siihen suostu.
silloin kun sukunimilaki uudistettiin tuli sellainen ehto, että mikäli avioliitossa olevilla vanhemmilla on eri sukunimi ja vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen kumman nimi tulee lapselle, lapsi saa tuolloin äidin sukunimen.
Jos kyseessä ei ole aviopari, en voi käsittää, miksi lapselle tulisi mikään muu kuin äidin sukunimi.
katos vanha rouva, tää on nykyaikaa;)
sukunimi. Päätin jo nuorena tyttönä 70-luvulla, että vaikka en tulisi isukin kanssa toimeen, en halua lasta/ lapsia erottaa isänsä suvusta. Nimi on osa tätä sukuasiaa. Oma lähisukuni pitää automaattisesti yhteyttä lapsiin. Vaikka sanotaan, ettei nimi miestä pahenna, on sillä eri vaikutus lapseen ja sukulaisiin, että on nimi tiedossa ja käytössä. Samoin koulussa jne.
Meneehän peskat aikanaan naimisiinkin ja jopa poika voi vaihtaa nimeä,tuolloinko suku jäis elämästä pois.Enpä usko.
Otsikko nimimerkki "höpöhöpö ei nimi erota mistään"...
En voi varauksetta olla samaa mieltä. Jos joku sukulaiseni saisi lapsen, joka ennen ristiäisiä jäisi eron kautta toiselle vanhemmalleen, olisi aika suurikin ero kumman sukunimen saisi. Jos lapsen sukunimeksi tulisi sama kuin omani, uskoisin lapsen olevan enemmän kuin tervetullut käymään kenen tahansa sukuumme kuuluvan luona koska tahansa ja mielellään otettaisiin hoitoon, jos lapsen vanhempi haluaisi esim. "omaa aikaa". Jos sukunimi olisi eri, suhtautuminen tuskin olisi mitenkään kylmää, ehkä enemmänkin "ihan mukava nähdä".
Eli tuskin eri sukunimi mitenkään erottaa toisesta suvusta, mutta voi sama sukunimi voi kovasti lähentää. Sitten muistetaan, että ihmiset ovat erilaisia ja kaikki eivät suhtaudu kuten minä/sukuni suhtautuisi.
Viittaamasi nimen mahdollinen vaihtuminen lapsen kasvettua aikuiseksi ja avioituessa tuskin liittyy suuremmin edellisen naiskirjoittajan tarkoittamaan asiaan. Uskoisin keskeisenä asiana olleen nimenomaan lapsuusajan sukulaisuussuhteiden kehittyminen.
Jos isyys on vahvistettu voitte sopia keskenään kumman sukunimi lapsi saa. Olette kumpikin lapsen huoltajia ja näin ollen tarvitaan kummankin allekirjoitus lomakkeeseen. Tästä löytyy lisätietoja:
http://www.om.fi/17959.htm
Teillä on kummallakin aika rankat ajat meneillään - miten jos nyt vaikka keskittyisitte siihen että lapsi saa nimensä (tuskin nyt suurta väliä kumman sukunimellä on) ja antaa tunteiden jäähtyä.
Kun lapsi on noin pieni tapaamisia pitää olla tiheään - ehkä joka/joka-toinen-päivä.