Polttopuut

Kannattavuudesta en tiedä enkä jaksa kiinnostuakaan, mutta itse teen polttopuuni ’loppuun saakka’ eli klapeiksi, jos kevättalvella kaadan puut. Toisinaan, ja iän myötä aina vaan useammin, jos en ehdi/viitsi hakata niitä metsässä, niin ne jäävät noin 30 sentin pölkkyinä odottamaan. Pölkyiksi vähintään sahaan ne aina. Ne saavat olla kasassa metsässä kunnes haen ne keväämmällä peräkärryllä mökkitontilleni, johon pinoan väljästi ne noin vuoden ajaksi ja peitän kevytpressulla tai vanhoilla kattolevyillä ja seuraavana keväänä kuljettelen niitä mökkireissujen yhteydessä kotiini liiteriin. Mökille jäävät klapit vien suoraan katokseen ja liiteriin pinoon. Pölkkyinä tuodut teen klapeiksi sitten mökkitontilla. Kyllä puu pölkkyinäkin kestää mainiosta muutaman kuukauden. Joskus on jäänyt jopa talveksi lumen allekin suojaamattomina. Ei ole miksikään menneet, vähän korkeintaan tummuneet.

Toisinaan kaadan polttopuuksi tulevat lehtipuut tuossa kesäkuun alussa ja jätän ne muutamaksi viikoksi karsimattomina makaamaan. Lehdet imevät puun kokolailla kuivaksi ja sitten pölkytän ja teen klapeiksi ja kuivumaan noin vuodeksi. Tämäkin toimii hyvin.

Hyviä em kaikilla tavoin tavoin tehtynä ovat aina olleet, kuivia. Näin olen tehnyt jo 90-luvulta alkaen.

Teen siis klapuja vain itselleni. Sekä mökin talvi-kevät ja syyskauden lämmitystä ja rantasaunaa varten ja kotona jatkuvasti lämmitettävä takka ja puusauna.