Miksi rakkaus on niin vaikeaa
ja ohikiitävät valot taivaalla
eivät ehkä ole tähtiä
Ne voivat olla näkyviä ajatuksia
sinusta ja minusta
Miksi päästinkään sinut kuuntelemaan
öisiä ääniä elämästä..
Olen palannut niihin vuosiin
se on mahdoton ajatus
Mutta silti tunnistan äänesi
se ohjaa minua vieläkin..
En ole täysin luopunut sinusta..
Mutta minusta on tullut toisenlainen
en ole enää siellä
Elän aivan jossakin muualla
etsien uusia naisia uudelleen..
ja ohikiitävät valot taivaalla
eivät ehkä ole tähtiä
Ne voivat olla näkyviä ajatuksia
sinusta ja minusta
Miksi päästinkään sinut kuuntelemaan
öisiä ääniä elämästä..
Olen palannut niihin vuosiin
se on mahdoton ajatus
Mutta silti tunnistan äänesi
se ohjaa minua vieläkin..
En ole täysin luopunut sinusta..
Mutta minusta on tullut toisenlainen
en ole enää siellä
Elän aivan jossakin muualla
etsien uusia naisia uudelleen..
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hieno runo.
Drunkenswingers
-Anteeksipyyntö-
En erota enää värejä
niitä surun ja ilon ystäviä
On vain sadepäiviä
ja ylisuuria haaveita
Elämä katoaa hiljaa..
en osaa kulkea aurinkoon
Eksyn aina matkalla kotiin
tai elän väärässä kuplassa
Olen tavannut niitä toisenlaisia
pieniä ja suuria sieluja
Niillä, joilla on aina tarina
ja koti minne mennä
Hiljaiset hetket
määrittävät tämän elämän
Niin kuulin sinun sanovan
ennen kuin katosit kokonaan
Luulin nähneeni sinut
aamulla ennen totuutta
En näe enää unia..
elämässäkin..
voi mennä ylinopeutta
mutta luoksesi..
en voi palata..
käänteisellä tavalla
Ilmaisun lahja kirjoittajalla. Sanoja, joita ymmärsin tavallani. Väärät kuplat eivät vie kotiin, niinkuin kerroit. Ja niin, käänteisellä tavalla ei voi kohdata suoraan.... totuus on siellä jossain syvällä....Kiitos runosta, se lämmitti.
Väärillä tavoilla
Olen ollut siellä täällä
nähnyt liikaa makuuhuoneita
Olen murskannut sydämiä
ja tuhonnot itseäni
En omista omatuntoa
minun värini sopii
tapettien väriin
Ja sellainen on
yksinäisten tie
Minun on tiedostettava
oma salainen puoleni
Osaan ilmaista itseäni
väärillä tavoilla
Minulla on vain
oma itseni
Kannan sitä kuin
kadonnutta kruunua
Ja sisäinen ääneni
kulkee väärillä aalloilla
Niinpä niin. Väärllä tavoilla on hintansa, hienosti tuokin tarinaan puettu. Sisäiseen maailmaan en näe, mutta runo antaa aavistuksen. Kaikesta huolimatta aamunkoitto ehkä armahtaa - kuka ties...
"Mutta minusta on tullut toisenlainen
en ole enää siellä
Elän aivan jossakin muualla
etsien uusia naisia uudelleen"
Sanat katoavat
ja askelten äänten kaiku.
Mietitkö koskaan
kuka olet ja miksi?
-mummo sivusta
Odotan sinua..
Miten puhua kuville
ja niille sadoille naisille,
jotka luulevat.
että voin liikuttaa kuuta
ajatuksen voimalla.
Pelkään aamunkoittoa,
sinne ei voi piilottaa itseään.
Pidät minua outona,
koska haaveilen rakkaudesta.
On väärin sanoa sitä sanaa,
koska sinä olet ainoa,
sillä hetkellä..
Tunteita voi koskettaa pimeässä
ja peiton alla voi nähdä surunsa.
Sinä vihaat olotilaani,
kun en suostu olemaan
uppoava kivi lakanoissa..
Ja minä valehtelen aina..
Ei, en halua olla tällainen.
Sinä tiedät persoonani,
se hohtaa viikonloppuisin
jossain siellä tuntemattomassa.
Vaikka puhuisin kaipuulle,
odotan aina sitä ensimmäistä..
Miten puhua sinulle
ja niille tuhotuille unelmille,
jotka kuvittelevat.
että voin olla sellainen
ennen aurinkoa..
En odota sua enää
Sua ei voi olla huomaamatta
ja vienon hymyn takana on tarina
Mä en osaa sanoa niitä oikeita sanoja
ja taas aikaa kuluu..
Ajatus sinusta hyväilee
joskus aivan liikaa..
En ole ikinä valmis
mä odotan liikaa ajalta
Enkä tajua ettei se odota sua
En uskalla kysyä ääneen
millainen elämä sua odottaa
kun illalla näen taas hymyäsi
Mä kierrän tätä samaa kehää
olen kai jäänyt vangiksi
tähän keskiaikaiseen tilaan
Siitä on mennyt kauan aikaa
kun viimeksi kysyin itseltäni
osaanko elää täysillä
Mua ei voi olla huomaamatta
ja ujon katseen edessä on mies
Sä et uskalla sanoa niitä vääriä sanoja
tai sitten vaan kuvittelen..
Se ettei toista loukkaa
ei auta enää..
Tänne Juuri
Kun et voi voittaa sitä tunnetta,
joka elää jossakin muualla.
Se kutsuu sinua öisin..
Ja sinun pitää mennä sinne..
Palvo valoa ja säteitä,,
sinulla ei ole kunniaa.
On vain violetti ympyrä..
Aivan liian kaukana..
Kun tartut käteeni,
kuulen outoja ääniä.
Sama usva pysyy taustalla..
Sitä ei voi koskettaa...
Annat musiikin sekoittaa,
mielesi ja uskosi.
Ensin on yksi kerta..
Sitten niitä on liikaa..
Eikä kukaan halua tietää,
minne sielusi haudataan.
Taivas muuttuu avaruudeksi..
Ja mustaa ei ole olemassa..
Näitä tähtiä et voi nähdä
Sammuta valot
Palvo kuuta
Yön hiljaisuus
Ei puhu enää
Yh-ssä
Ennen oli sinä ja minä
nyt on ne miljoona muuta
Ketä kutsut rakkaaksi
on kovin subjektiivista
En osaa puhua kielikuvia
pystyn näkemään unia
Kolikolla on kaksi puolta
sinulla on miljoona lisää
Yh-ssä on kovin yksinäistä
kahdessa puolikas liikaa
Se mitä sanotaan ääneen
ei ole samaa huomenna