Aappo Luomajoen harjoittelu

Niin, hiihti Haapavetisellä suksimallilla pitkiä metsästysreissuja ja teki rengin reikää.

Harmi, ettei tiota suksea enää osata tehdä, paras mettäsuksi, joita ei vaan enää ole.

Vilminko tekee yhä Ohravaarassa sälesuksia.

Tuohon aikaan miehet oli rautaa ja hiihdettiin voimalla. Nämä nykyiset muistuttavat nälkäkurkia.

Eipä tuolloin tiedetty anemioista tai allergioista mitään.

Nyt itketään lannotteiden kohonnutta hintaa, vaikka jokaisen perä sitä tuottaa.

Olympialaisiin pitää tuoda takaisin laji, jossa hiihdetään 50 km luomuladulla puusuksella (bambuporkin), jotka ovat tervatut ja kynttelillä voidellut. Voi nimittäin olla, että voittajat ovst silloin ihan muita kuin Aleksantereita, Iivoja tai turskeja.

Mutta jos tuonajan äijälle laitettaisiin vapaan kapula jalkaan, pysyisikö edes pystyssä ja valuisiko vain taaksepäin ?

Eipä siitä ole montaa vuosikymmentä, kun maajoukkueen leiri oli metsätöitä, kirveellä ja sahalla, työmaalle hiihdettiin tavarat mukana. Elettiin niinkuin jätkät konsanaan ja maattiin pankolla.

Silloin elo oli tervettä.

1900 luvun alussa renki teki 3000 tuntia töitä vuodessa.

Nykyhiihtäjät pitävät jo tuhatta tuntia paljona.

Vanhanajan hiihtäjien harjoitteluun kuului myös hyötyhiihto ja omien latujen tekeminen. Näistä asioista ei nykysukupolvi tajua mitään, koneet auraa tiet ja naftalla tehdään ladutkin.

Kun Susi-Kalle lähti Kuontivaarasta SM-kisoihin, piti ensiksi hiihtää Kuontivaarasta 8 km tien varteen bussipysäkille. Nykyisin hiihtäjä tuodaan "taksilla" kisapaikalle hotelliin lepäämään ja mukana rekallinen suksia, iso huoltoryhmä ja henkiset valmentajat, ajat ovat hieman muuttuneet.

Helsingin hiihtomuseossa on paljon asiaa Aapposta ja Juho Ritolasta. Hekin ottivat susia hiihtämällä ne niin koville hapoille, että ottivat leukulla.

Sopii nykypäivän hiihtelijän koittaa, Hämeenkylä - Askisto löytyy suden jäljet.

Tuossa Luomajoen perusharkkaa:

https://www.instagram.com/reel/C622Z2XIWwQ/?hl=en

Väitetään, että Aappon sukset voiteli "Hätämaan Tietäjä"