Kasvattajat

kasvattajat jatkakoon. Itse vain tunnen kasvattajia ja omistan koiran.
Jos on kyseessä vaativa rotu, vaaditaan mielellään kokemusta. Ja jos ei ole kokemusta sitä kannattaa hankkia etukäteen kursseilla ja olemalla koirien kanssa tekemisissä. Ostajan ikä ja olosuhteet, mihin koira hankitaan ratkaisevat myös. Alaikäiselle ei myydä. Jos tunnetaan ja tiedetään, että henkilöllä on ollut hankaluuksia aikaisemmin, ei myydä. Ja sitten vielä ihmistuntemus, joka tulee ja kasvaa vuosien myötä. Jos "kuudes" aisti varoittaa, ettei kaikki ole kohdallaan, asiat selvitetään ja jos eivät selviä, ei myydä. Koiraa ei ole kenenkään pakko myydä, niinkuin ei ole kenenkään pakko palkata ketään töihin.

Sitä aika pitkälle vaistoaa kun on koirallisten
kanssa pitkään touhunut .Varsinkin kun on rotu
mitä ei ole "pakko "myydä niin on ostajasta
kriittisempi.Näkee ihmisestä ja puheista
pystyy päättelemään kun usein keskustelee myös
jotain toisesta ihmisestä .
Määrätyt ihmiset ostavat määrätyn laisia rotuja.
Näyttelyissäkin kehän laidalla huomaa kun
tarkkailee minkä tyyppisillä on joku rotu ! ??
Määrätyissä roduissa myös omistajien/koirien kanssa ilmenee enemmin hankaluuksia .
Onko joku muu huomannut tällaista ?

joka ainakin minulla on. Yleensä ensimmäinen yhteydenotto ratkaisee aika pitkälti. Koska kasvatan kääpiöitä en myy perheelle, jolla on pieniä alle kouluikäisiä lapsia, ellei heillä ole ollut kääpiökoiraa ennen. Kääpiö on luovutettaessa hyvässä lykyssä kahden kananmunan kokoinen jolla on neljä jalkaa ja turbomoottori.

Ja nyt yllätys en myy koskaan koiraa ihmiselle joka hakee näyttelytähteä, tai koristetta kotiinsa, enkä myy liian siistille ihmiselle jonka koko kodin tekstiilit ovat neitseellisen vaaleita sohvakalustoa myöden.
En myy henkilölle joka pubista soittaen kysyy pentua.

Ja sen viimeisen hyväksynnän tekee meillä pentujen emä ja muut koiramme. Elleivät ne pidä ihmisestä niin pentu ei lähde.