suu puhuu. Tämä on Luukkaan evankeliumista. Mitä se mielestäsi tarkoittaa?
Sydämen kyllyydestä
Anonyymi-ap
18214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Aha, mun syrän taitaa sitten olla aika lailla tyhjentynyt.
Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu asioistaan puhuminen. Kuinka paljon onkaan esimerkiksi perhetragedioiden yhteydessä sanottu, että kukaan ei tiennyt perheen ongelmista.
Meillä pyykit pestään kotona, kuten aikaisemmin sanottiin.
Lapset eivät kerro perheen ongelmista kavereille eikä koulussa, työpaikalla vaietaan, taloushuolet eivät saa tulla esiin sukutapaamisissa, heikosti menneet kaupat ja tappiot kärsitään kenellekään keromatta.
Sitten tulee se viimeinen pisara, jonka jälkeen "sydämen kyllyydestä suu puhuu"! Tulee ilmi vuosien murheet ja epätoivo. Usein kertojaa ei pysty auttamaan. Hänen taakkansa on ollut liian suuri.
Luukas on viisas, kun kehottaa puhumaan. Emme ole yksin, kenenkään ei pidä jäädä yksin. On opeteltava puhumaan.
Mutta toisaalta on niinkin, että suomalainen ei osaa kuunnella. Hän keksii heti turhia lohdutteluja, vähättelee, kieltäytyy uskomasta.
Siksi puhuminen on riski.
"Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu asioistaan puhuminen."
Turhaa yleistystä.
Vanha hokema sanoo, että suomalainen vaikenee kahdella kielellä.
Ja suomalainen uskoo kaiken hänestä sanotun, vaikkei asia niin olisikaan.
Meitä on moneksi. Eivät kaikki ole tuppisuita.
Iminen puhuu sitä mitä sydän sisältää. Eli omaa arvomaailmaansa ja tunteitaan. Puhuminen on käsitettävä laajemminkin, esimerkiksi kirjoittamiseen ja tekoihin.
Kyllä jokainen kirjoitus täällä puhuu ihmisestä itsestään, samoin jokainen hänen julkaisunsa, oli se kirja tai artikkeli.
Aika raadollinen arvio. Niin moni kommentti halveksii jotain toista kirjoittajaa, tai hänen mielipidettään.
Todiste hänestä itsestään?
Tuo on yleisesti käytetty hokema, että toisen arvostelu kertoo vain tästä puhujasta itsestään. Joskus niin onkin, varsinkin kun mennään henkilöön. Mutta asioita ja ihmisten tekemisiä saa ja pitääkin arvioida, arvostella ja jopa tuomita.
"Tuomita"?
Minä olen koko ikäni yrittänyt opetella hyväksymään muut, vaikka olisin eri mieltä. Olen oppinut, että oikeassa oleminen on vaikeaa, usein mahdotonta ja joskus raskasta.
Tarkoitin, että rikolliset , terroriteot yms. pitää tuomita.
Tuomitseminen on oikeuslaitoksen asia.
Ainakin minä tuomitsen ajatuksissani raiskaajat, murhaajat, kiduttajat ja muut tietoisesti pahaa toisille tekevät.
Aattelen, että jos on elämässään paljon saanut,
niin haluaa sen jakaa ja kertoa eteenpäin.
Liitän sen mielessäni lähetyskäskyyn.
Jos ihmisen sisällä on hyvyyttä, se näkyy puheissa, samoin pahuus ilmenee puheissa.
Nykyinen lastenkasvatus korostaa jokaisen oikeutta olla oikeassa. Ei enää korosteta kohteliaisuutta ja tahdikkuutta. "Sisäinen hyvyys" ei ole käytössä, vaan oikeus vaatia.
Sinun mielipiteesi.
Et siis antaisi ihmisarvoa kaikille, lapsellekin ?
On lapsen arvostusta, kun hänet kasvattaa erottamaan hyvän ja pahan ja opettaa hyvät tavat.