50+ja haluttomuus.

Ihan sama kokemus mulla!

Täällä kanssa yksi vähän yli viisikymppinen. Ja tämä teksti oli ihan kuin itseni kirjoittama.
Nimenomaan, onneksi ei ole sitä kumppania mitään vaatimassa, enkä tunne tällä hetkellä sellaiseen tarvettakaan.

Sekin on tosin vähän kaksipiippuinen juttu, kun toisaalta olisi kiva, kun olisi joku vierellä, ja toisaalta taas hyvä olla itsekseen.
Tulevaisuudestahan ei tosin voi koskaan tietää etukäteen.
Seksuaalisuus ja seksuaaliset tarpeetkin voivat ihan hyvin muuttua, suuntaan tai toiseen.

Hei. Aivan sama juttu täällä kun enää ei vaan oikein sytytä. En ole koskaan ollut mikään varsinaisen peto sängyssä ja meille on miehen kanssa riittänyt 2 - 3 rakastelukertaa viikossa. Kolme lasta ollaan saatu aikaiseksi joista nuorimmaisen, nyt viisivuotiaan syntyessä olin jo 45 vuotias ja ehkä siksi se synnytys oli myös tosi paljon rankempi kuin ne aikaisemmat kaksi.

Imetin nuorimmaista lastamme yli vuoden ja sinä aikana kun oli yövalvomisia ei seksiäkään ollut kuin harvakseltaan, mutta myös sen jakson jälkeen ei aikaisemmat halut enää oikein palanneet ja seksin väheneminen vain muutamaan kertaan kuukaudessa aiheutti silloin usein pientä kitkaa minun ja mieheni välillä. Onneksi mies on sellainen jonka kanssa voi asioista puhua ja hän myös ymmärsi ja jousti, joten yhdessä kuitenkin vielä ollaan ja lujasti.
Miten teillä toisilla joilla on kumppani mies on suhtautunut tähän tilanteeseen?

Anonyymi kirjoitti:

Hei. Aivan sama juttu täällä kun enää ei vaan oikein sytytä. En ole koskaan ollut mikään varsinaisen peto sängyssä ja meille on miehen kanssa riittänyt 2 - 3 rakastelukertaa viikossa. Kolme lasta ollaan saatu aikaiseksi joista nuorimmaisen, nyt viisivuotiaan syntyessä olin jo 45 vuotias ja ehkä siksi se synnytys oli myös tosi paljon rankempi kuin ne aikaisemmat kaksi.

Imetin nuorimmaista lastamme yli vuoden ja sinä aikana kun oli yövalvomisia ei seksiäkään ollut kuin harvakseltaan, mutta myös sen jakson jälkeen ei aikaisemmat halut enää oikein palanneet ja seksin väheneminen vain muutamaan kertaan kuukaudessa aiheutti silloin usein pientä kitkaa minun ja mieheni välillä. Onneksi mies on sellainen jonka kanssa voi asioista puhua ja hän myös ymmärsi ja jousti, joten yhdessä kuitenkin vielä ollaan ja lujasti.
Miten teillä toisilla joilla on kumppani mies on suhtautunut tähän tilanteeseen?

Lue lisää

Juuri näin, kannattaa jutella kumppanin kanssa. Torjunta saa ihmisen ajattelemaan että vikaa on kumppanissa vaikka näinhän ei ole. Miehetkin ovat ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Hei. Aivan sama juttu täällä kun enää ei vaan oikein sytytä. En ole koskaan ollut mikään varsinaisen peto sängyssä ja meille on miehen kanssa riittänyt 2 - 3 rakastelukertaa viikossa. Kolme lasta ollaan saatu aikaiseksi joista nuorimmaisen, nyt viisivuotiaan syntyessä olin jo 45 vuotias ja ehkä siksi se synnytys oli myös tosi paljon rankempi kuin ne aikaisemmat kaksi.

Imetin nuorimmaista lastamme yli vuoden ja sinä aikana kun oli yövalvomisia ei seksiäkään ollut kuin harvakseltaan, mutta myös sen jakson jälkeen ei aikaisemmat halut enää oikein palanneet ja seksin väheneminen vain muutamaan kertaan kuukaudessa aiheutti silloin usein pientä kitkaa minun ja mieheni välillä. Onneksi mies on sellainen jonka kanssa voi asioista puhua ja hän myös ymmärsi ja jousti, joten yhdessä kuitenkin vielä ollaan ja lujasti.
Miten teillä toisilla joilla on kumppani mies on suhtautunut tähän tilanteeseen?

Lue lisää

Kerroit olleesi 45 kun nuorin lapsistasi syntyi. Kuinka kauan teillä silloin kesti yritys, ennen kuin tulit raskaaksi?

Anonyymi kirjoitti:

Hei. Aivan sama juttu täällä kun enää ei vaan oikein sytytä. En ole koskaan ollut mikään varsinaisen peto sängyssä ja meille on miehen kanssa riittänyt 2 - 3 rakastelukertaa viikossa. Kolme lasta ollaan saatu aikaiseksi joista nuorimmaisen, nyt viisivuotiaan syntyessä olin jo 45 vuotias ja ehkä siksi se synnytys oli myös tosi paljon rankempi kuin ne aikaisemmat kaksi.

Imetin nuorimmaista lastamme yli vuoden ja sinä aikana kun oli yövalvomisia ei seksiäkään ollut kuin harvakseltaan, mutta myös sen jakson jälkeen ei aikaisemmat halut enää oikein palanneet ja seksin väheneminen vain muutamaan kertaan kuukaudessa aiheutti silloin usein pientä kitkaa minun ja mieheni välillä. Onneksi mies on sellainen jonka kanssa voi asioista puhua ja hän myös ymmärsi ja jousti, joten yhdessä kuitenkin vielä ollaan ja lujasti.
Miten teillä toisilla joilla on kumppani mies on suhtautunut tähän tilanteeseen?

Lue lisää

"en ole ollut peto sänky hommissa 2-3 krt. Viikossa?".... 😬 Apua. Kerta viikossa silloin joskus, nyt ei sitäkään vähää tee mieli. Läsnäoloa ja halauksia on ihana saada ja antaa. 🥰

Anonyymi kirjoitti:

Kerroit olleesi 45 kun nuorin lapsistasi syntyi. Kuinka kauan teillä silloin kesti yritys, ennen kuin tulit raskaaksi?

Hei! No mehän alettiin yrittämään kolmatta lasta täytettyäni 39 v. Toiveena oli se, että tulisin pian raskaaksi ja lapsen syntyessä olisin n. 40. Mulla oli kierto silloin erittäin tarkka ja säännöllinen ja laskin ja seurasin tarkkaan omaa kiertoani laskien ovulaation ajankohtia ja aikataulutin peiton heilutteluja lähes pakkomielteisesti.

Ehkä yritystä ja odotusta oli liikaakin, sillä en vaan tullutkaan raskaaksi kuten edellisillä kerroilla oli tapahtunut mieheni kanssa aina lähes eka laakista, vai oliko mieheni siimahännät laiskistuneet mistä sen tiesi, sillä missään tutkimuksissa emme käyneet.

Olimme itseasiassa silloin jo luopuneet vauvan yrittämisestä noin vuosi takaperin, mutta ei meillä myöskään mitään ehkäisyä otettu enää sen jälkeen käyttöön, vaan mieheni laukesi aina sisälleni kun oltiin niin varmoja, että enää ei lapsia saada.
Sitten vaan pam! Menkat jääkin erään kerran tulematta ja kun teen raskaustestin niin ihan uskomatonta, olinkin raskaana. No kaikki meni lopulta hyvin ja toiveemme toteutui vaikkakin jokusen vuoden myöhässä.

Kauan kestäneessä parisuhteessa voi halut loppua kokonaan ja sitten erotaan. Jos hyvin käy, voi löytää uuden kumppanin jonka tuoksu herättää halut.

Tutun oloista on. Tuo vaihe jo kuitenkin takana päin ja olen jälleen päässyt sinuiksi itseni kanssa. On ihanaa, kun on päässyt seksin orjuudesta, on aikaa ja voimavaroja tutustua ihan uusiin juttuihin ja löytää maailmasta upeita kokemuksia. Samaa toivon sinulle!

Ei ole myöskään määrätty, että seksiä pitäisi jatkaa elämän loppuun asti, jos kerran haluja ei vain enää ole. Aikansa kutakin!

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole myöskään määrätty, että seksiä pitäisi jatkaa elämän loppuun asti, jos kerran haluja ei vain enää ole. Aikansa kutakin!

Ei tosiaan, mutta jos se kiinnostaa, niin sitten ei kannata olla vain sen takia ilman, että mies ei sytytä.

Eihän seksiä minkään ikäisenä tee mieli harrastaa henkilön kanssa, joka ei sytytä.

Se on just niin tota.... Mitään mitä voisi kutsua "esileikiksi" en oo havainnut aikoihin.
En tunne mitään, eikä kyllä ehdikkään.
Toinen jo kuorsaa. Bidee ja oma-apu. ❤️

Lähtevät yleensä lomille Gambiaan.

Ehditkö tehdä vielä muutakin kuin panostaa kaiken aikaa ulkomuotoosi, kuntoosi ja seksiin? Nekö ovat sinun elämäsi? Minusta elämäsi tuollaisena kuullostaa köyhältä!

Anonyymi kirjoitti:

Ehditkö tehdä vielä muutakin kuin panostaa kaiken aikaa ulkomuotoosi, kuntoosi ja seksiin? Nekö ovat sinun elämäsi? Minusta elämäsi tuollaisena kuullostaa köyhältä!

Ehdin toki! Jokainen kai elää niin kuin tykkää, toiset esim. nauttii liikunnasta, joten se ei ole mitään ajanhukkaa, vaan ihan just sitä kivaa tekemistä, josta nauttii joko yksin, puolison tai ystävien kanssa, kivaa ajanvietettä, josta saa terveyttä, iloa ja hyvän olon. Etkö harrasta liikuntaa, etkö tiedä sen terveyshyödyistä? Ei ihme, jos lihoo, kolottaa, uni on hukassa, verenpaine nousee, mieltä masentaa, kun vaan istuu telkkarin ja somen ääressä ja jääkaapin ovi käy. Noin se monella on, sinusta en tiedä.

Ja kun satun edelleen seksistäkin nauttimaan, niin enkö sitä saisi puolisoni ja omaksi iloksi harrastaa? Jos se on sinusta tylsää, niin osaatko ajatella, että joku muu voi siitä silti nauttia? Minusta nyt vaan seksi rakkaani kanssa on ihanaa ja siitä tulee hyvä olo. Vhh-ruuanlaitto taas ei vie enempää aikaa kuin minkä tahansa muunkaan ruuanlaitto. Kuten sanoin, ei tämä ole työlästä ollenkaan, normaalia elämää. Tunti, pari liikuntaa päivässä jättää vielä paljon aikaa muullekin. Elämääni kuuluu työn lisäksi mm. monenlaista puuhaa mieheni kanssa; puutarhatöitä, joskus remppahommia, marjastusta, sienestystä, konserteissa, taidenäyttelyissä ja teatterissa käymistä, aikuisten lastemme kanssa ajanviettoa, ystävien tapaamista, käsitöitä, lukemista, sukulointia. Luontaishoidothan ovat myös ihanan rentouttavia ja tukevat terveyttä ja hyvinvointia, oikein mieluusti käytän niihin aikaani.

Ehkä elämäni on sinun mielestäsi köyhää, mutta itse nautin. Mahtaa oma elämäsi olla jotenkin ihmeellisen hohdokasta, kun tavallinen elämä kuulostaa köyhältä.