Ilta-Sanomien Pääkirjoitus 30.12.2022 Timo Paunonen:
"Tässä on Suomen metsien pahin uhka – kansallisaarteellamme käydään ideologista sotaa, josta ei puutu halveksuntaa ja ylimielisyyttä
Vuosi 2023 pitäisi olla metsäkeskustelun eheytyksen vuosi Suomessa, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.
SE, että puuta hakataan Suomen metsistä ei ole kenellekään jäänyt epäselväksi.
Ei tarvitse kuin ajaa Helsingistä Lappiin autolla: hakkuuaukkoja riittää valtateiden varsillakin.
Moni tuttu metsäinen näkymä on muuttunut muistoksi vain.
Puun myyntiä, myyntihalukkuutta ja hakkuita säätelee hinta. Mutta muitakin syitä on. Väitän, että yksi syy on aivan luokaton suomalainen metsäkeskustelu.
Tiedonvälitys, tutkijat ja poliitikot ovat epäonnistuneet totaalisesti, jos metsänomistaja myy puuta siksi, että sitä ei hänen mielestään kohta saa myydä ollenkaan: EU tulee ja kieltää. Tämä on aivan yleinen käsitys maaseudun ikääntyneiden ja nuorempienkin metsänomistajien keskuudessa, ja heitä on paljon.
Pelkokertoimen voi lukea suoraan hallituspuolue keskustan mutavelliin vajonneesta kannatuksesta mielipidekyselyissä.
TÄSSÄ kuten monessa muussakin asiassa ratkaisee se, miltä asia näyttää eikä se, mikä on totta ja todellisuutta. Ylilyöntejä on voinut olla hakkuissa, mutta pääsääntöisesti meillä on hoidettu metsiä hyvin. Onko Suomessa valvotumpaa systeemiä yhteiskunnassa kuin metsien hoito? Jos taimi jää metsänomistajalta istuttamatta, kohta siitä huomautetaan.
Täytyy myös muistaa, että metsät ovat ratkaisevassa asemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Sekin on selvä asia.
Luonnon monimuotoisuus, hakkuiden rajoittaminen, metsien suojelu, hiilinielut, päästöt, kestävä metsätalous, ennallistaminen. Käsitteitä ja erilaisia tutkimustuloksia riittää, ja niitä käytetään omaan ajatusmaailmaan sopivalla tavalla. Lopputuloksena on vyyhti, josta tavallinen tallaaja ei pysty sanomaan, onko meillä metsänhoidossa, hakkuissa, metsien tulevassa käytössä ja hiilinielussa jokin ongelma vai ei. Pitäisikö olla hakkaamatta puuta, jotta hiilivarasto vankistuisi vai pitäisikö hakata enemmän, jotta saataisiin lisää kasvavaa metsää ja sitä kautta tehokkaampi hiilinielu?
Kun keskustelu kuumenee, niin sitä käydään myös kasvavassa määrin puutteellisin tiedoin.
YLIOPISTOTUTKIJA Juho Aalto kirjoitti Kanava-lehdessä (4/2022), että hiilen nielut ja hiilen varastot menevät suomalaisessa ilmastokeskustelussa usein sekaisin – tahattomasti tai tahallaan. Hyytiälän metsäasemalla työskentelevä Aalto muistuttaa, että edes tutkimuksella ei ole antaa yksiselitteistä vastausta siihen, kumpaa olisi painotettava.
Aalto on myös huomannut, aivan oikein, suomalaisen metsäkeskustelun ylettömän tunnepitoisuuden, johon sisältyy erimielisten ”halveksuntaa ja ylimielistä itseriittoisuutta” – vieläpä kaikkiin suuntiin. Maalaiset vastaan kaupunkilaiset, luontoväki vastaan teollisuus, poliitikot vastaan tutkijat… Vastinpareja riittää.
Aalto kiteyttää oivasti metsäkeskustelua seuraavan kansalaisen hankalan tilanteen. Ulkopuolisella on edessään savotta, jossa joutuu ”poimimaan parkkuuraudan kauniiseen käteen ja kuorimaan keskustelun puhtaaksi halveksunnan ja muiden tunteiden sekalaisesta kaarnasta”.
Tässä ”savotassa” ei kyllä mediakaan saa puhtaita papereita, valitettavasti.
KYSYIN tutkija Aallolta ennen joulua, miltä tilanne näyttää nyt, puoli vuotta Kanava-lehden kirjoituksen jälkeen. Hänen mielestään syksy on jo näyttänyt, että kun keskustelu kuumenee, niin sitä käydään myös kasvavassa määrin puutteellisin tiedoin – tai jopa tietoisesti harhaanjohtavasti.
Vuosi 2023 voisi olla metsäkeskustelun eheytyksen vuosi Suomessa.
Kun Ukrainan sota hitsasi kansallista päätöksentekoa yhteen ideologisista eroista huolimatta, saman voisi odottaa tapahtuvan metsäkeskustelussa. Nyt tarvitaan suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä kaikilta, koska yhtä totuutta ei ole.
TÄYTYY muistaa, että kyse on loppujen lopuksi suomalaisten kansallisomaisuudesta, jota pitää hoitaa hyvin ja kestävästi, ja mikä tärkeintä, meidän on tehtävä päätökset ihan itse – ilman värittynyttä riitelyä poteroista.
Muuten päätökset tekee joku muu."
"Tässä on Suomen metsien pahin uhka – kansallisaarteellamme käydään ideologista sotaa, josta ei puutu halveksuntaa ja ylimielisyyttä
Vuosi 2023 pitäisi olla metsäkeskustelun eheytyksen vuosi Suomessa, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.
SE, että puuta hakataan Suomen metsistä ei ole kenellekään jäänyt epäselväksi.
Ei tarvitse kuin ajaa Helsingistä Lappiin autolla: hakkuuaukkoja riittää valtateiden varsillakin.
Moni tuttu metsäinen näkymä on muuttunut muistoksi vain.
Puun myyntiä, myyntihalukkuutta ja hakkuita säätelee hinta. Mutta muitakin syitä on. Väitän, että yksi syy on aivan luokaton suomalainen metsäkeskustelu.
Tiedonvälitys, tutkijat ja poliitikot ovat epäonnistuneet totaalisesti, jos metsänomistaja myy puuta siksi, että sitä ei hänen mielestään kohta saa myydä ollenkaan: EU tulee ja kieltää. Tämä on aivan yleinen käsitys maaseudun ikääntyneiden ja nuorempienkin metsänomistajien keskuudessa, ja heitä on paljon.
Pelkokertoimen voi lukea suoraan hallituspuolue keskustan mutavelliin vajonneesta kannatuksesta mielipidekyselyissä.
TÄSSÄ kuten monessa muussakin asiassa ratkaisee se, miltä asia näyttää eikä se, mikä on totta ja todellisuutta. Ylilyöntejä on voinut olla hakkuissa, mutta pääsääntöisesti meillä on hoidettu metsiä hyvin. Onko Suomessa valvotumpaa systeemiä yhteiskunnassa kuin metsien hoito? Jos taimi jää metsänomistajalta istuttamatta, kohta siitä huomautetaan.
Täytyy myös muistaa, että metsät ovat ratkaisevassa asemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Sekin on selvä asia.
Luonnon monimuotoisuus, hakkuiden rajoittaminen, metsien suojelu, hiilinielut, päästöt, kestävä metsätalous, ennallistaminen. Käsitteitä ja erilaisia tutkimustuloksia riittää, ja niitä käytetään omaan ajatusmaailmaan sopivalla tavalla. Lopputuloksena on vyyhti, josta tavallinen tallaaja ei pysty sanomaan, onko meillä metsänhoidossa, hakkuissa, metsien tulevassa käytössä ja hiilinielussa jokin ongelma vai ei. Pitäisikö olla hakkaamatta puuta, jotta hiilivarasto vankistuisi vai pitäisikö hakata enemmän, jotta saataisiin lisää kasvavaa metsää ja sitä kautta tehokkaampi hiilinielu?
Kun keskustelu kuumenee, niin sitä käydään myös kasvavassa määrin puutteellisin tiedoin.
YLIOPISTOTUTKIJA Juho Aalto kirjoitti Kanava-lehdessä (4/2022), että hiilen nielut ja hiilen varastot menevät suomalaisessa ilmastokeskustelussa usein sekaisin – tahattomasti tai tahallaan. Hyytiälän metsäasemalla työskentelevä Aalto muistuttaa, että edes tutkimuksella ei ole antaa yksiselitteistä vastausta siihen, kumpaa olisi painotettava.
Aalto on myös huomannut, aivan oikein, suomalaisen metsäkeskustelun ylettömän tunnepitoisuuden, johon sisältyy erimielisten ”halveksuntaa ja ylimielistä itseriittoisuutta” – vieläpä kaikkiin suuntiin. Maalaiset vastaan kaupunkilaiset, luontoväki vastaan teollisuus, poliitikot vastaan tutkijat… Vastinpareja riittää.
Aalto kiteyttää oivasti metsäkeskustelua seuraavan kansalaisen hankalan tilanteen. Ulkopuolisella on edessään savotta, jossa joutuu ”poimimaan parkkuuraudan kauniiseen käteen ja kuorimaan keskustelun puhtaaksi halveksunnan ja muiden tunteiden sekalaisesta kaarnasta”.
Tässä ”savotassa” ei kyllä mediakaan saa puhtaita papereita, valitettavasti.
KYSYIN tutkija Aallolta ennen joulua, miltä tilanne näyttää nyt, puoli vuotta Kanava-lehden kirjoituksen jälkeen. Hänen mielestään syksy on jo näyttänyt, että kun keskustelu kuumenee, niin sitä käydään myös kasvavassa määrin puutteellisin tiedoin – tai jopa tietoisesti harhaanjohtavasti.
Vuosi 2023 voisi olla metsäkeskustelun eheytyksen vuosi Suomessa.
Kun Ukrainan sota hitsasi kansallista päätöksentekoa yhteen ideologisista eroista huolimatta, saman voisi odottaa tapahtuvan metsäkeskustelussa. Nyt tarvitaan suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä kaikilta, koska yhtä totuutta ei ole.
TÄYTYY muistaa, että kyse on loppujen lopuksi suomalaisten kansallisomaisuudesta, jota pitää hoitaa hyvin ja kestävästi, ja mikä tärkeintä, meidän on tehtävä päätökset ihan itse – ilman värittynyttä riitelyä poteroista.
Muuten päätökset tekee joku muu."
Vastaukset 24
Vanhimmat
"Muuten päätökset tekee joku muu."
No, eikös tuo ole jo maan tapa, et ne joku muu tekeekin.
Paree myydä puut niin kauan kun vielä täällä saa juhlia, kyllä ne pian häviää nottei kerkeä edes juosta karkuun.
EU:ssa on päätösvallan ottaneet vihreät. Kaiken pitää tapahtua vihreitten
ideologian mukaisesti.
Ei väliä kuka ottanut vallan, luonto ihmisenä se on kuulunut olennaisesti vapaa-aikaan.
Nyt miellän luonnon vastuun nuoremmalle sukupolvelle, aivan varma siitä että he haluavat luontomme säilyvän kestävällä pohjalla, kukapa katselisi raiskioita. Metsä on sovitettava yhteen sen tuoton näkökulmasta, luonto ja metsä kärsii jos ottamme siitä enemmän mitä sen kasvu mahdollistaa.
Inhoan puupelto ajatusta joka johtuu avohakkuista, ei avohakkuun jälkeen istuteta muuta yhtä puulajia.
Mulle riittää kerrostalo ympäristö, ympäristöstä huolehteminen kuuluu jokaiselle puolueelle. Pertti Salolainen x-kokoomus kansanedustaja ärähti omalle puolueelle kun puhe oli eduskunnassa luonnon monimuotoisuudesta, kokoomukselaiset vähätteli muumuassa purojen suojelusta, pikku asia mutta kuuluu kokonaisuuteen.
Nuorempi sukupolvi joitten vastuulla on myös vanhukset, heitä on kuunneltava.
"Ei väliä kuka ottanut vallan"
On sillä SUURTA väliä ja sillä miten valtaa käyttää.
Vihreitten tapa käyttää valtaa on VÄÄRÄ.
Omille sidosryhmilleen vihreät rohmuavat rahaa ilmaston varjolla.
...luonto ihmisenä...joopa joo.
Vaalityö vauhtiin ei mitään jaarittelua
vasliitto ja kepu kutistettava
voisi olla taktiikka
ei voida saada kaikkea yhdessä vaalissa koska
eduskuntavaali on nollasummapeli
kuten pokeri
eikä kasvava kuten osakemarkkina
jos A häviää vapautuu paikkoja määrä b ja voi olla että joku C saa ne
eli kaikki eivät voi hävitä
häviäjät pitää valita ja äänestää niitä vastaan
Eli punavihreiden tuhoajien hajotus voidaan aloittaa vasliitosta ja kepusta
ne kutistetaan ja muu menee sitten itsekseen
Uudellamaalla tulee uusi kansanedustaja nousujohteisesti edellisissä vaaleissa eli harkitsen hänen äänestämistään Henna Kajava
https://fi-fi.facebook.com/Henna.Kajava.Eduskuntaan
Vaalituloksen jälkeen näemme pystyykö uusi hallitus edes lähellekkään nykyisen hallituksen saavutuksiin, pahoin pelkään kokoomus persu halitukseen tulos tulee olemaan paljon huonompi, köyhät joutuu kyykkyyn se on varma.
Kansa ei ymmärrä äänestäessään, iteppä siitä kärsii.
Vaalikarjan muisti voi olla aika lyhyt...
https://voima.fi/artikkeli/2021/yhdeksan-kymmenesta-suomalaisesta-koyhtyi-edellisen-hallituksen-aikana/
Savo vaihdetaan 2023 Kostamuksen alueeseen ja sen nimeksi muutetaan Kala Vale
Kostamus ja sen järvi mukaan luettuna liiteään Suomeen ja sinne rakennetaan teollisuusmaa
Kale Vala
jossa on ydinvoimala ja puukemian teollisuutta yltä kyllin
näin se homma etenee
Voima on äärivasemmiston tukea saava kommunistilehti
tunnetaan nimellä Vellamonkadun taistolaiset
pääpaikka kommunistisen Rahanpuolustajien kanssa Kurvissa
Kurvi on Stadissa
Stadin kommareita levittämässä ideologista hömppää
MUKANA TIETENKIN MYÖS sipra pietikäinen
Ei se ole muistista hävinnyt, mutta nyt on vallan ottaneet vihreät, joka jatkavat
kansalaisten köyhdyttämistä valheellisella "hyväntekijä" imagollaan.
Kuka heti ensimmäisenä ajattelisi, että puhtaan ilman puolustajat
hakevat vain omaa taloudellista etuaan.
Kun vihreä puhuu, ei se ole tiede, joka puhuu.
Kun vihreä puhuu, poliitikko puhuu.
Eli tärkeintä on hallituksen detuppuriaistaminen (osaan saksaa hän sanoi mutta ei tiedä että energian yksikkö on joule eikä joulu)
ei tällaisia mallinukkeja tänne hösöämään
PUUSTA SEN VERRAN ETTÄ yksityisesti ei ole väliä jos Suomen tuontantomesät tuhotaan
UPM ei ole halpa tällä hetkellä mutta se voi dipata ja sieltä teidän on mahdollista saada se tulo per henkilö
jonka tuppuriaiset jakavat EU:lle tyhmyyksissään kansantulossa
ette ole siis voimattomia hörhöjen edessä
Uruguayta Paso de los Torosia kohtaan äärivasemmisto tuntee vihaa ja jonkin verran naapurit Argentiina Brasilia kun ne eivät HUOMANNEET aloittaa puupeltojen kasvatusta
ajoissa ja nyt UPM valitsi Uruguayn
lisäksi Putinismin vastapainoksi UPM:llä on Leunassa siellä voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita bioaineilla eli muovi, tekstiili, kosmetiikka
Yhä suurempien sellutehtaitten (nykyään hienostellen biotuote) kasvaviin metsien parturointiin pitää suhtautua kriittisesti.
Nuo suuryhtiöt ovat isojen pääomien vallankäyttäjiä, jotka toimivat häikäilemättömästi, kuten olemme saaneet todeta , kun metsäyhtiöitä siirtyi Saksaan halvan energian perässä, mutta ovat nyt siellä todenneet, kylmän totuuden halvasta energiasta haihtuneen , venäläisestä kaasusta.
tämä on ihan päätöntä puhetta
UPM on Suomen toiseksi suurin energiantuottoyhtiö Fortumiin jälkeen
eli energian nettovalmistaja
Jos ette opettele itse globalisaatio joudutte ansaan
tuppuriaiset puuhaavat mitä tahtovat ja nostavat korvauksia ja järjestelevät
turhavirkoja itselleen eu.ssa jne te ette saa mitään globalisaatiosta
kuin päänsäryn
ja pahimmillaan jokun pelleHaaviston maahantuomat isisterroriperheet
maksettavaksenne
siksi kansalaisten on itse osattava toimia globalisaatiossa ohi pelleporukan
joka puuhaa niitä näitä toisten klovnien kanssa
eussa ja muualla
tämä hallituksen Suomen metsien tuholinja on todella hämmästyttävä kepunmahatädin mahalasku
että se kehtaa tällaisenkin tehdä mutta sillä ei ole väliä se voidaan perua
ja ennen kaikkea suomalainen voi suoraa toimia siten että saa omansa pois
Äärioikeisto persuja ei kiinnosta luonto päästöt mikään siihen liittyvä.
UPM omistaa neljänneksen Suomen vesienergiasta ja kolmanneksen Olkiluodon ydinvoimaloista
eli se on valtava energian tuotaja ei käyttäjä
SÄHKÖÄ Upm käyttä x:n verran ja tuottaa sitä 3x:n verran
ja myy erotuksen markkinoille
Saksakin kytketään lämpöverkkoon kunhan Putin-häiriö saadaan selvitettyä
''...ja kolmanneksen Olkiluodon ydinvoimaloista.''
Tai sitten ei omista...
https://www.tvo.fi/yhtio/hallintojajohtaminen/tvo-konserni.html
Keksustelu tällä palstalla on järjetöntä AMPPARIMIESTEN KANSSA
he eivät tiedä taustoja mutta etsivät lässyä netistä
UPM Energy omistaa osuuksia energiayhtiö Pohjolan Voimasta (PVO), joka on ydinvoimatuottaja Teollisuuden Voiman (TVO) enemmistöosakas. TVO:n omistama Olkiluodon ensimmäinen ydinvoimala valmistui 1978
Sillä on Suomessa kahdeksan omaa vesivoimalaa, ja se omistaa Olkiluodon uudesta ydinvoimalayksiköstä kolmasosan. Lisäksi sillä on osuuksia energiayhtiö Pohjolan Voimasta.
UPM on pohjimmiltaan metsäyhtiö, energia on sivuosassa.
Mitä tulee sähköenergiaan, niin Suomen metsäpuolen toimijat ovat olleet jatkuvasti mankumassa sähkötukia ja verohelpotuksia.
Saksa on nyt niille kallis, tähystävät muualle, jollei sitten taas joku taho jelppisi.
Erikoista, kun yx höyrypää saa tähänkin keskusteluun persut. Noh, torvi mikä torvi!
Stubb sanoisi tällaisesta älynjättiliäisestä ivtttu mitäbashaa
NÄYTTÄÄ bengiltä se on kuoliaaksijankuttaja sen pää ei suvituulessa käännyt
on niin raskas
Heitä tikkaa!
Mikäli metsäkuljetusten rikkomat tiet korjattaisiin tulisi suuri määrä lisäpäästöjä.
Siksikö ei korjata?