Hoitovastikkeen nousu, jos korjaukset eivät koske omaa asuntoa lainkaan

Mikä on oikea käytäntö hoitovastikkeen nostamisen osalta silloin, jos kerrostalon taloyhtiön yhtiökokouksessa päätetään korjauksista, jotka koskevat kaikkia muita asuntoja, mutta ei omaa asuntoa? Kaksi esimerkkiä: 1) uusitaan parvekelasit, mutta itsellä ei ole näitä laseja, koska ei ole parveketta tai 2) uusitaan hissi, mutta itse asuu pohjakerroksessa ja siten ei koskaan käytä hissiä.

Itse päättelen, että jos edes harvakseltaan saattaisi käyttää asiaa, johon investoidaan, niin sitten asukas maksaa. Mutta meneekö jossain raja – jos asia yksinkertaisesti ei koske mitenkään omaa asuntoa, mutta selkeästi koskee muita asuntoja, niin miten maksuvastuu jakautuu?

16

71

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kannattaisiko nyt ensin lukea yhtiöjärjestys. Siellä kerrotaan montako osaketta kuhunkin asuntoon kuuluu. Jos samankokoisia asuntoja niin mitä ylemmäs mennään niin osakemäärä kasvaa. Kulut jyvitetään osakkeiden määrän mukaan joten automaattisesti ylemmät kerroksen asunnot maksavat enemmän.

      • Anonyymi

        "Kannattaisiko nyt ensin lukea yhtiöjärjestys. Siellä kerrotaan montako osaketta kuhunkin asuntoon kuuluu. Jos samankokoisia asuntoja niin mitä ylemmäs mennään niin osakemäärä kasvaa. Kulut jyvitetään osakkeiden määrän mukaan joten automaattisesti ylemmät kerroksen asunnot maksavat enemmän."

        No, ei kyllä ihan noin ole, vanhoissa yhtiössä noin voi useinkin olla, uudemmissa yhtiöissä harvemmin on noin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kannattaisiko nyt ensin lukea yhtiöjärjestys. Siellä kerrotaan montako osaketta kuhunkin asuntoon kuuluu. Jos samankokoisia asuntoja niin mitä ylemmäs mennään niin osakemäärä kasvaa. Kulut jyvitetään osakkeiden määrän mukaan joten automaattisesti ylemmät kerroksen asunnot maksavat enemmän."

        No, ei kyllä ihan noin ole, vanhoissa yhtiössä noin voi useinkin olla, uudemmissa yhtiöissä harvemmin on noin!

        Sinulla on siis vama tieto tästä uusissa taloissa? Itse olen katsellut sattumoisin uutta asuntoa, siis uudistuotantoa, kerrostaloista ja kyllä niissä ihan samat asiat on


    • Anonyymi

      Asunto-osakeyhtiön osakkaat vastaavat kaikista yhtiön kuluista. Pohjakerroksen parvekkeettomassa asunnossa asumisesi todennäköisesti on koko ajan halvempaa kuin muiden samankokoisissa asunnoissa asuvien. Jyvitetyn pinta-alan mukaan maksat korjauksista myös muissa asunnoissa, ellei ne ole kunkin asukkaan itse aiheuttamia. Koskee myös parvekkeiden lasituksia ja ihan kaikkea, vaikka et itse käyttäisi esim pyykinkuivaustelinettä tai lasten leikkipaikkaa.

    • Anonyymi

      Meidän yhtiössä parvekelasit on osakkaiden hankinta ja kunnossapitovastuulla.

      • Anonyymi

        Mielenkiinnosta kysyn, että käytiinkö teillä yhtiökokouksessa läpi lasien turvallisuusvastuu? Eli mitä, jos osakas esim. laiminlyö kunnossapidon, ja huonokuntoinen kiinnike pettää ja lasi putoaa ihmisen päälle korkeuksista? Kuka on tällöin vastuussa?

        Toinen kiinnostava seikka on, että oliko teidän kerrostalo alunperin ilman parvekelaseja? Tuntuisi ainakin luontevalta, että jos (lähes) kaikissa asunnoissa on parvekelasit alunperinkin, niin silloin niiden hankita ja kunnossapitovastuu olisi taloyhtiöllä.


    • Anonyymi

      Kaikissa asunnoissa ei ole parveketta, mutta silti kaikki osakkaat osallistuvat parvekeremontti kuluihin.
      Jos kävisit yhtiökokouksissa missä asioista päätetään niin voisit siellä esittää ajatuksesi eikä tarvitsisi tulla tänne setvimään niitä

      • Anonyymi

        Näitä ääliöitä riittää. Miksi 1. kerroksen asukkaan pitää osallistua kattoremontin kustannuksiin jne.

        Ei kannata ostaa omaa, jos ymmärrys on tätä tasoa. Laitoshoitoon kuuluu... tosin sitä kun ei kaikille riitä, niin seuraavaksi paras vaihtoehto on muuttaa vuokralle. Kaikki yhdelä laskulla ja mieluiten niin, että on sossun maksusitoumus, kun ei näillä ymmärrys riitä siihenkään, että vuokra pitäisi maksaa myös ensi kuussa.


    • Anonyymi

      Tähän tuli nyt ristiriitaisia vastauksia. Käsitykseni on, että tällaisia asioita voidaan järjestellä eri tavoin riippuen yhtiökokouksen ja/tai taloyhtiön hallituksen päätöksistä. Korjatkaa, jos on väärää tietoa. Jos taloyhtiö ottaa lainaa suurempaa investointia varten, niin tätä lainaa voidaan maksaa pois sekä asukkaiden hoitovastikkeilla että pääomavastikkeilla, riippuen miten kokouksissa on asia päätetty ja järjestelty. Asunnon koon lisäksi kerros vaikuttaa osakkeiden lukumäärään – korkeammalla enemmän osakkeita per neliö, jos näin on yhtiössä määritelty (ei välttämättä ole määritelty näin).

      Sekä hoitovastike että pääomavastike määräytyy osakkeiden lukumäärän mukaan. Pääomavastikkeen maksamisen sijaan joissakin tapauksissa on mahdollista järjestellä asia niin, että asukas maksaa kerralla koko pääomalainaosuutensa, jos hän haluaa pääomavastikkeen nollaan. Ilmeisesti hoitovastikkeen tapauksessa tällaista kerralla maksamista ei voi toteuttaa(?).

      Tällä hetkellä olen tällaisessa käsityksessä – korjatkaa, jos jotain on väärin!

      • Anonyymi

        Se olisi kiva kun voisi yhtiössä järjestellä maksupostit itselle kulloinkin parhaiten sopivalla tavalla. Mutta kun se menee niin että osakkaat omistaa yhtiöstä oman osuutensa ja sen osuuden mukaan määräytyy maksuvelvoitteet yhtiölle. Sillä ei ole merkitystä mihin yhtiö rahankäyttöä kohdistaa.


      • Anonyymi

        Joo noin menee. Hoitovastiketta ei voi kuitata kerralla pois. Ja minkähän tähden?


      • Anonyymi

        hoitovastike menee neliöiden ja pääomavastike osakkeiden mukaan. Ei hoitovastikkeilla voi maksaa remonttilainaa pois.Jos tloyhtiö ottaa pankista lainaa panttia eli taloyhtiötä vastaan niin se on aina pääomavastikkeinen.
        Hoitovastike määritetään vuosittain kattamaan huoltokulut, ei siellä ole mitään pottia jonka voisi maksaa pois.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        hoitovastike menee neliöiden ja pääomavastike osakkeiden mukaan. Ei hoitovastikkeilla voi maksaa remonttilainaa pois.Jos tloyhtiö ottaa pankista lainaa panttia eli taloyhtiötä vastaan niin se on aina pääomavastikkeinen.
        Hoitovastike määritetään vuosittain kattamaan huoltokulut, ei siellä ole mitään pottia jonka voisi maksaa pois.

        "hoitovastike menee neliöiden ja pääomavastike osakkeiden mukaan. Ei hoitovastikkeilla voi maksaa remonttilainaa pois.Jos tloyhtiö ottaa pankista lainaa panttia eli taloyhtiötä vastaan niin se on aina pääomavastikkeinen.
        Hoitovastike määritetään vuosittain kattamaan huoltokulut, ei siellä ole mitään pottia jonka voisi maksaa pois."

        No ei, myös pääomavastike voi mennä neliöiden mukaan ja hoitovastike osakemäärän mukaan.

        Parvekkeeton maksaa kuitenkin aina oman osuutensa esimerkiksi parvekeremontin hinnasta, toisaalta isomman huoneiston omistaja maksaa sitten osaltaan osan parvekkeettömän huoneiston putkirempasta.

        Mutta lukekaa nyt himputissa juuri sen oman yhtiön yhtiöjärjetys muutamaan kertaan ajatuksella. Juuri teidän yhtiön yhtiöjärjestys määrää maksujen jakautumisen, ei yhdenkään täällä vastaavan oman yhtiön yhtiöjärjestys!

        P.S. Mikään yhdenkään osakkaan maksuvelvollisuutta ei ole mahdollista kasvattaa ilman kyseisen osakkaan suostumusta, riittää että yksikin parevekkeellisen asunon haltija kieltäytyy. Kukaan ei ole niin hullu, että maksaisi vapaaehtoisesti enemmän.....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "hoitovastike menee neliöiden ja pääomavastike osakkeiden mukaan. Ei hoitovastikkeilla voi maksaa remonttilainaa pois.Jos tloyhtiö ottaa pankista lainaa panttia eli taloyhtiötä vastaan niin se on aina pääomavastikkeinen.
        Hoitovastike määritetään vuosittain kattamaan huoltokulut, ei siellä ole mitään pottia jonka voisi maksaa pois."

        No ei, myös pääomavastike voi mennä neliöiden mukaan ja hoitovastike osakemäärän mukaan.

        Parvekkeeton maksaa kuitenkin aina oman osuutensa esimerkiksi parvekeremontin hinnasta, toisaalta isomman huoneiston omistaja maksaa sitten osaltaan osan parvekkeettömän huoneiston putkirempasta.

        Mutta lukekaa nyt himputissa juuri sen oman yhtiön yhtiöjärjetys muutamaan kertaan ajatuksella. Juuri teidän yhtiön yhtiöjärjestys määrää maksujen jakautumisen, ei yhdenkään täällä vastaavan oman yhtiön yhtiöjärjestys!

        P.S. Mikään yhdenkään osakkaan maksuvelvollisuutta ei ole mahdollista kasvattaa ilman kyseisen osakkaan suostumusta, riittää että yksikin parevekkeellisen asunon haltija kieltäytyy. Kukaan ei ole niin hullu, että maksaisi vapaaehtoisesti enemmän.....

        Niin eli ainoa oikea lähtökohta on aina kyseisen taloyhtiön yhtiöjärjestys. Tämähän on todettu jo keskustelun alkupuolellakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin eli ainoa oikea lähtökohta on aina kyseisen taloyhtiön yhtiöjärjestys. Tämähän on todettu jo keskustelun alkupuolellakin.

        Paritalossa ja ehkä pienessä rivarissakin yhtiöjärjestys kannattaa mahdollisesti muuttaa...
        Muuttaa siten, että yhtiön vastuulle jäävät lähinnä vain katto ja julkisivut sekä taloyhtiön vedet, viemärit ja sähköt. Osakkaat vastaavat siis itse omista ulko-ovista, ikkunoista, terassilasituksista, huoneiston lvi-järjestelmästä, kph- ja saunaremonteista vesieristyksineen, piha-alueista jne, jne...
        Meillä tehtiin näin paritalo As.Oy:ssä kymmenkunta vuotta sittenja järjestely osoittautui erittäin hyvin toimivaksi. Ei tarvinnut ihmetellä kuka maksaa lämminvesivaraajan uusimisen tai iv-putkien nuohoamisen tms.
        Naapurin kanssa tultiin hyvin juttuun, joten ihan kuin olisi omakotitalossa asunut. Ei peritty edes vastiketta, vaan talon yhteiset nuohous, vesi, vakuutus, jätehuolto yms. laskut maksettiin 50/50%. Molemmissa huoneistoissa vesimittarit, joiden mukaan jaettiin vesimaksut vastaamaan todellista kulutusta. Omat sähkösopimukset, taloyhtiöllä ei ollut erillistä sopimusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paritalossa ja ehkä pienessä rivarissakin yhtiöjärjestys kannattaa mahdollisesti muuttaa...
        Muuttaa siten, että yhtiön vastuulle jäävät lähinnä vain katto ja julkisivut sekä taloyhtiön vedet, viemärit ja sähköt. Osakkaat vastaavat siis itse omista ulko-ovista, ikkunoista, terassilasituksista, huoneiston lvi-järjestelmästä, kph- ja saunaremonteista vesieristyksineen, piha-alueista jne, jne...
        Meillä tehtiin näin paritalo As.Oy:ssä kymmenkunta vuotta sittenja järjestely osoittautui erittäin hyvin toimivaksi. Ei tarvinnut ihmetellä kuka maksaa lämminvesivaraajan uusimisen tai iv-putkien nuohoamisen tms.
        Naapurin kanssa tultiin hyvin juttuun, joten ihan kuin olisi omakotitalossa asunut. Ei peritty edes vastiketta, vaan talon yhteiset nuohous, vesi, vakuutus, jätehuolto yms. laskut maksettiin 50/50%. Molemmissa huoneistoissa vesimittarit, joiden mukaan jaettiin vesimaksut vastaamaan todellista kulutusta. Omat sähkösopimukset, taloyhtiöllä ei ollut erillistä sopimusta.

        Painajainen tommonen yhtiömuotoinen paritalo. En ostaisi koskaan. Jos olet hannu hanhi saat täyspäisen naapurin. Todennäköisemmin jonkun umpinuukan eläkeläisen tai jonkun muun kiukkupussin minkä kanssa mikään ei onnistu jos et itse maksa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      54
      2946
    2. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      543
      2798
    3. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      32
      1947
    4. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      49
      1912
    5. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      119
      1778
    6. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      304
      1717
    7. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      9
      1422
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      90
      1186
    9. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      63
      1178
    10. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      22
      1132
    Aihe