Palveluverkkoja uudistetaan

Nappaanpa otteita Pohjois-Pohjanmaan hyvin­voin­tia­lueen ­joh­tajan Ilk­ka Luo­man
haastattelusta, joka sanoo, "et­tei priorisointien ai­ka ole vie­lä.
Li­n­jaukset pi­tää teh­dä en­sin valta­kunnan ta­solla.

– En­nen kuin hyvin­voin­tia­lueilla aletaan poh­tia jul­kisin vero­varoin kustan­net­tavan palve­lu­va­li­koiman kaven­ta­mista, mei­dän pi­tää roh­keasti uu­distaa toimin­ta­tavat ja prio­ri­soida hy­viksi ha­vaitut käy­tännöt.

Suu­rin puu­te ei ole ra­hasta, vaan osaa­vasta henki­lös­töstä. Kunnal­lisen elä­ke­va­kuu­tuksen tilas­tojen perus­teella se ei tu­le riit­tämään ny­kyiseen palve­lu­ra­ken­teeseen.

Elä­köi­tyviä on lii­kaa suh­teessa työmark­ki­noille tu­leviin, vaik­ka uudis­tet­taisiin ammat­ti­ryhmien työn­jako, saa­taisiin työai­kaa vapau­tettua toimi­villa tieto­jär­jes­tel­millä, nostet­taisiin palk­koja ja lisät­täisiin työpe­räistä maahan­muuttoa.

Haas­teita ei voi Luo­man mu­kaan rat­kaista aja­tuk­sella, et­tä so­te-alan henki­lös­tö­määrä kas­vaisi tai py­syisi en­nallaan. Ai­noa kei­no on uu­distaa ra­kenne ja toi­minnat.

Lain mu­kaiset ja yhden­ver­taiset pal­velut pi­tää tur­vata myös henki­löstön kan­nalta kestä­vällä ta­valla, et­tei se uu­vu työ­taakkaan.

Uudis­tukset ovat Pohjois-Poh­jan­maalla vauh­dissa.

Vaik­ka vä­ki van­henee, Pohjois-Poh­janmaa ai­koo vä­hentää akuut­ti­vuo­deo­sas­tojen ja tehos­tetun palve­lua­su­misen paik­koja. Li­sää on sat­sattu koti­sai­raa­la­toi­mintaan ja koti­hoitoon, ja tu­lossa on ko­ko alueen kat­tava etä­lää­ke­tieteen tuen kes­kus.

Digi­taa­lisen sote-kes­kuksen on mää­rä aloittaa en­si vuon­na täyden­tämään palve­luja. Iso osa satun­nais­käyt­täjien perus­ter­vey­den­huollon käyn­neistä voi­si siir­tyä säh­köiseen ka­navaan."

Hyviä ajatuksia. Ei huolta. Hyvin­voin­tialueet läh­tevät siitä,
että laki­sää­teiset palve­lut turvataan niinkuin ennenkin.
Se on tietysti itsestäänselvää.

Tänne jakoivat Pirkanmaan hyvinvointialueen tiedotteen.
Ei asiakkaalle päin muuttunut ole oikein mikään.
Kehoitetaan aina ensisijaisesti soittamaan asuinalueen palvelupaikkaan, mihin on asiakassuhde,
Tuskin noista priorisoinneista vielä paljon voivat mitään sanoakaan.
Aika näyttä tarvitaanko niitä ja jos, niin minkälaisia sitten käyttöönotetaan.
Tokihan priorisointia on aina tehty jossain määrin.

Uusien vastuualueiden nimityksistä kysyttiin aikanaan Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) asiantuntijoilta .

"Hyvinvointi on abstrakti ja monimerkityksinen sana, joka ei kuvaa neutraalisti hallinnollisen yksikön tehtäviä, vaan viittaa hallinnon tavoitteisiin. Lisäksi se on laajalti käytössä kaupallisissa konteksteissa, esimerkiksi liikunta- ja kauneuspalveluissa. Hyvinvointialue-nimitys voidaan myös kokea sävyltään vähätteleväksi. Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluilla ja pelastustoimella edistetään asukkaiden hyvinvointia, alueilla tulee asumaan myös ihmisiä, jotka eivät voi hyvin.
Lausunnossaan 15.9. Kotus suositti, että sote-maakunnan sijasta uuden hallinnollisen alueen ja yksikön nimityksenä käytettäisiin vakiintunutta sanaa maakunta."

Hallinnolliset termit uudistuvat, halutaan nimenomaan myönteisiä mielikuvia. Koulutkin ovat oppimiskeskuksia, peruskoulun jaossa ei haluta "eriarvoistavia" asteita, vaan nykyisin on ala- ja yläkoulu. Lukioissa ja ammattikouluissa eli toisen asteen koulutuksessa oppilaista on tullut opiskelijoita, eli itsenäinen ote korostuu opettamisen sijaan.

No niin, se uudistaminen alkoi.
Täällä tänään luin paikallislehdestä, että kuntouttava päivätoiminta nykymuodossaan lopetetaan ikäihmisiltä siis.
Laativat uudet kriteerit, joka tarkoittaa, etteivät kaikki pääse enää mukaan ja mitä se sitten sisältää, liekö yhtä hyvää kun nyt.
Hyvinvointialueen linjauksissa mainitaan, että ´´vaikuttavinta on kiinnittää huomiota palveluihin, jotka nielevät eniten euroja suhteessa tarpeeseen.´´
Joku haastateltavista on sanonut, että lastensuojelun sijaishuolto ja ikäihmisten palvelut olisivat näitä.
Lyhytnäköistä.

Tuttuni käy kerran viikossa "kuntouttavassa päivätoiminnassa".
Useammin ei pääse. Loppuuko se kaikilla alueilla, jää nähtäväksi.

Kuntouttava päivätoiminta hänen kohdallaan tarkoittaa,
että kymmenkunta suunnilleen saman ikäluokan ja samankuntoista
henkilöä kokoontuu yhteen tilaan, jossa he yrittävät tehdä ruokaa,
jonka se syövät, tiskaavat ja korjaavat jälkensä ja juovat kahvit päälle.
Jos ei jaksa osallistua ruuanlaittoon, voi vain istuskella mukana
ja rupatella tai kutoa sukkaa tms.
Kela-taksi vie ja tuo kotiin.

Ne ikäihmiset, jotka ovat tällaiseen päivätoimintaan päässeet, eivät varmaan kunnoltaan ja iältään enää kovin ihmeellisiä pysty tekemäänkään.
Mutta, kalliimmaksi voi tulla ja mitä se sitten on yksilön kannalta, jos vain jäädään pelkästään möllöttämään 4seinää.
Tärkein osa-aluehan on juuri ne sosiaaliset kontaktit.

Hyvinvointiporukan palkanmaksukin on uutinen. VAIN 33 henkä jäi ilman palkkaa.
Kyllä tällainen uutinen on kerrottava pääuutisissa!
Uudenmaan kaupunkien palkanaksu on katkeillut uusitun palkanaskun vuoksi atkuvasti. Jos yksityisen tuotantolaitoksen palkkoja ei ajallaan maksettaisi, paasattaisiin aiheesta eduskunnan kyselytunnilla.
Mutta nyt iloitaan onnistumisesta.