Heinäpellon metsitys on joskus kinkkistä hommaa, mutta hiekkamulta (kenties muillakin) paikallinen vuokraviljelijä kertoi, että kun häneltä on jäänyt peltoja viljan sängelle, niin niihin on kasvanut heti erittäin tiheä koivikko je sen sisään kuusia.
Itsellä on yksi lohko taimettunut juuri näin jopa 60 tuh. tainta ha.
Noin 10 v vanhat heinäpellot eivät ole kuin 5% taimettuneet, niin annoin laittaa viljalle ja kokeillaan onnea, kun maksaa vielä vuokraakin:))
Onko kokemusta?
Itsellä on yksi lohko taimettunut juuri näin jopa 60 tuh. tainta ha.
Noin 10 v vanhat heinäpellot eivät ole kuin 5% taimettuneet, niin annoin laittaa viljalle ja kokeillaan onnea, kun maksaa vielä vuokraakin:))
Onko kokemusta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jeps,on tullut pantua merkille että, hiekkapitoiset maat taimettuvat varsin hienosti männylle,varsinkin jos vetää auroilla muutaman viilun.Tietysti siementävä puusto pitää olla lähistöllä. Taimia on tuhansia ja oikein
elinvoimaisen näköisiä.
Pellon metsityksessä metsäammattilaiset ovat tehneet ja tekevät edelleen enemmän virheitä kuin missään muussa työssä.
Pellon metsitys vanhalle peltoheitolle on paras tehdä niin, että myy pois ruokamullat.
Jos lähellä on metsää, niin luonto kyllä kasvattaa alalle uuden metsän.
Itse myin mullat pois ja istutin kyllä taimia, mutta kun kasvoi erinomaisen hyvä rauduskoivikko,niin sahasin pois männyn ja kuusen taimet.
Pari vuotta sitten oli Metsälehdessä juttu Raahen seudulta, missä maansiirtourakoitsija sai pelloilleen näin erinomaisen männikön - vain kuorimalla mullat pois ja antamalla luonnon siementää alalle laatumännikön.
Nykyisin metsävirkamiehet kieltävät mullan myynnin tyhmyydessään. Mutta runsaasta ravinteisuudesta, jonka alalle kasvanut rikkakasvipankki on tuonut maahan, on vain erittäin suurta haittaa.
Runsas heinä tukahduttaa taimet, myyrät pesivät heinässä ja syövät taimet. Ja liian rehevässä maassa puista kasvaa oksikkaita ja mutkaisia ja niihin iskevät kaikki mahdolliset tuholaiset.
Kun multa on otettu pois, niin ravinteita kyllä riittää.
Ja mullan hinnalla saa kyllä maksettua istuksenkin, jos haluaa välttämättä istuttaa.
Suuret peltoalat kannattaa istuttaa viljaa käyttäen suojaviljametsityksenä. Siis taimet istutetaan kasvavaan rukiiseen ja kauraan ja vilja vain puidaan päältä pois ja annetaan metsän kasvaa.
KUn silputun oljen levittää taimien ympärille maankatteeksi, ei heinä nouse tukahduttamaan taimia.
Vielä sata vuotta sitten huonot lepikot metsitettiin niin, että annettiin torpparille ala kaskettavaksi. Hän kylvi kaskeen rukiin, siihen männyn siemenet ja korjasi sitten viljan.
Metsän kasvua ei sitten voinut estää.
Ja maanomistaja (metsähallitus, kartano) sai tuloja tästä!
"Nykyisin metsävirkamiehet kieltävät mullan myynnin tyhmyydessään. Mutta runsaasta ravinteisuudesta, jonka alalle kasvanut rikkakasvipankki on tuonut maahan, on vain erittäin suurta haittaa."
Mullan myyntiä peltoheittoalueelta ei ole missään kielletty, se on jopa suositeltavaa. Miten perustelet väitteesi??
Pellon metsityksessä on ongelmana nimenomaan ravinteet, joiden määrä on suuri ja ravinteiden väliset suhteet epätasapainossa. Ravinteisuutta ei suinkaan ole tuonut maahan rikkakasvit, vaan mm. karjan laidunnus ja lannan levitys peltoon.
kyllähän pellonmetsitys on homojen hommaa.
Onko kukaan erehtynyt laskemaan sitä, miten paljon yhtä istutettua tainta kohti joudutaan polttamaan rahaa korkoineen siihen vaiheeseen, kun alkaa saada myyntituloja. Sijoitusaika taitaa olla lähes 100 vuotta. Laskekaapa huviksenne yhdestä taimesta kannattavuuteen tarvittava hinta (käyvällä korolla) odotettavina myyntituloina. Epäonnistumiset tietysti lisäävät homman järjettömyyttä. Avustuksia ei oteta huomioon, koska yhteiskunnassakaan ei ole ilmaisia palveluja eivätkä vähennä todellisia menoja senttiäkään. Päinvastoin mukaan tulee kallis byrokratia apajille. Nykyisillä metsitystavoilla tulee pelkkää tappiota ja siksipä rahamiehet ovatkin jättäneet metsittämiset valtion maksettavaksi.
Joo minä ryhdyin pellonistuttajaksi 3 vuotta sitten keväällä. Tai itseasiassa edellisenä syksynä "yhdistys määräsi" myrkyttämään pelltotilkut ja sitten ne kynnettiin viilloksille (3 viillosta / taimirivi) ja lopuksi piti laittaa 20:n vuoden lannoitus päälle.
Sitten keväällä istutin 1ha kuusen avotainta 1/2 ha koivua ja 1/2 ha lehtikuusta.
Syksyllä ei taimista näkynyt merkkiäkään kun oli n.metrin heinikko päälle kaatuneena. Sitten eikun niitettiin taimet esiin koko alalta.
Seuraavana keväänä taimet näkyi selvästi, mutta jo juhannuksen aikaan oli jo yli metrin heinikko ja syksyllä n. 1,5 metrin heinä taas kaatuneena taimien päälle. Ja eikun niittämään toisen kerran koko ala.
Tänä keväänä taimet taas näkyi huyvin paitsi siitä koivulohkosta oli kuollut varmasti n.20 % taimista (myyrät,kuivuminen ym,)muut taimikot olivat hengissä. Etenkin se lehtikuusikko on jo noin 1,5 metrinen ja lähes kaikki on elossa.
Mutta se se 1ha suoala kuusentaimia kituu pahasti(monilatvaisuutta, kuivalatvoja, vääriä, hentoja ym vikoja) vain noin 1/2 on kunnon taimia ja pituus n. 60cm - 80cm.
Mutta nyt syksyllä sielläkin on jo lähes 2 metrinen vihulaisikko, horsmikko ja heinikko ja taas saatiin kuntoilla viikatteen kanssa koko alat, vain se lehtikuusikko olisi ehkä pärjännyt ilmankin,mutta putsattiin sekin kun vauhtiin päästiin.
Pari kysymystä:
1. Miksi yhdistys määrää jumalattoman lannoituksen, vaikka pellot olivat maatalous tuotannosta suoraan metsäkäyttöön otettu????
2. Onko muilla hyviä konsteja jatkon varalle, vai niitänkö niitä ikuisesti??
Nim: Monenlaista kuntoilua tarjolla kun uskot yhdistyksen viisaita..