Vähän pöhkö kysymys ehkä...
Luen kirjaa kirjallisuustutkimuksen suuntauksia.
Haen ensimmäistä kertaa ja aloin miettimään, että kun kirjassa luetellaan melkein joka toisella rivillä henkilöitä jotka ovat tutkineet sitä sun tätä, niin täytyykö ne henkilöt opetella muistamaan?
Siis tuleeko pääsykokeessa muistaa että kuka on tutkinut mitäkin asiaa tai ollut vaikuttamassa johonkin suuntaukseen jne? Vai onko tuollaista "nippelitietoa" tärkeämpää saada kokonaisvaltainen käsitys kirjan sisällöstä?
Auttakaa. Olen vähän sekaisin.
Luen kirjaa kirjallisuustutkimuksen suuntauksia.
Haen ensimmäistä kertaa ja aloin miettimään, että kun kirjassa luetellaan melkein joka toisella rivillä henkilöitä jotka ovat tutkineet sitä sun tätä, niin täytyykö ne henkilöt opetella muistamaan?
Siis tuleeko pääsykokeessa muistaa että kuka on tutkinut mitäkin asiaa tai ollut vaikuttamassa johonkin suuntaukseen jne? Vai onko tuollaista "nippelitietoa" tärkeämpää saada kokonaisvaltainen käsitys kirjan sisällöstä?
Auttakaa. Olen vähän sekaisin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
koska joku ne muistaa kuitenkin, ja se voi olla ratkaisevaa sisäänpääsyssäsi.
Kaikkia nimiä ei tarvinne muistaa, mutta varmastihan sitä ei tietenkään voi tietää, mitä pääsykokeessa kysytään. Kokemukseni perusteella (pari kertaa kävin Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen pääsykokeessa - toisella yrityksellä pääsin sisään) väittäisin, että sinun kannattaa opetella ja muistaa parhaiten sekä ne nimet, jotka toistuvat usein ja ovat siis selvästi alansa klassikoita, että erityisesti ne nimet, joiden yhteydessä selvitetään jotain teoriaa tai muuta ajatusta tarkemmin. Jos luet Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä, voin antaa esimerkiksi Aleid Fokkeman henkilöhahmoon liittyvät "koodit", joita kysyttiin muistaakseni vuoden 2002 pääsykokeessa.
Tärkeintä on tietysti ymmärtää kokonaisuudet, mutta totta kai sisäänpääsyä edesauttaa, jos osaa vastauksissaan ottaa esiin joitakuita asiaan liittyviä tutkijoita ja heidän ajatuksiaan. Kokonaisuuksilla tarkoitan myös pienehköjä kokonaisuuksia, joista saatetaan tehdä esseekysymys (esim. edellä mainittu Fokkema).
Jos haet Helsinkiin (muista paikoista en osaa sanoa), kannattaa varmasti myös yrittää pohdiskella ja soveltaa luettua teoriaa siihen Sebaldin romaaniin. Voit jopa kirjoitella lyhyehköjä esseitä eri aiheista omaksi huviksesi; siitä voisi hyvinkin olla hyötyä.
Lukuiloa!
Minä olen myös kyseisen opuksen kimpussa ja juuri noiden nimien kohdalla olen miettinyt, että mitenhän kokeessa käy... sitäkin pohdin, että jos ei muista nimen tarkkaa kirjoitusasua (esim. jotkut venäläiset nimet on aika veikeitä), niin onkohan kokeessa parempi pukata nimi vähän sinnepäin vai jättää kokonaan laittamatta?
Tsemppiä lukemiseen!
(Mitä ihmettä minäkin häröän täällä netissä, kun pitäisi lukea?:))