pelkotiloja!

pelkään että vauva valvottaa yöllä ja olen aamulla niin väsynyt etten enää osaa nukkua kun kun sitten vauva nukahtaa. pelkään etten jaksa hoitaa lasta jos tulee jotain vaikeuksia esim. univaikeuksia koliikkia tai jotain sairautta. pelkään varmaan ihan kaikkea.. vaavi ei ole vielä kuukautta vanha.. tuntuu siltä että minua ei vaan ole luotu äidiksi. miten osaisin nauttia lapsestani koko ajan pelkäämättä kaikkea. onko muilla mitään samanaisia tuntemuksia vai olenko ainut näiden tunteiden kanssa kamppailija? lapsi on esikoinen.
3335
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Kyllä sitä jokaisella äidillä on samanlaisia ajatuksia, varsinkin esikoisen ollessa kyseessä. Ajatuksesi ilmaisevat, että vauvasi on sinulle tärkeä ja haluat suojella häntä kaikelta pahalta. Älä turhaan murehdi asioita etukäteen! Kun äiti on onnellinen ja tyytyväinen, niin lapsikin on!

Äänestä

ajatuksia! Kuukauden verran ollaan oltu kotosalla ja tuntuu että päivät kuluu vauvaa tarkkaillessa ja aivan kaikkea murehtiessa! Tuntuu tosi hurjalta olla kotona yksikseen, kun pelkää ettei saa vauvaa rauhoittumaan, pelottaa ettei kitinä, ähistely ja itku lopu ja jokin on hätänä...ainakaan tilannetta ei helpota se, että univelkaa kertyi jo sairaalassa reilusti! Tsemppi, eiköhän me pärjätä paremmin kuin luullaankaan!

Äänestä
  • univelkaa on täälläkin kertynyt ja reilusti! pitäis nukkua sillon kun lapsi nukkuu, mutta ei sitä osaa.. ja kotitöitäkin pitäisi jossain välissä tehdä. mutta kai sitä sitten muistellaan myöhempään että olipas se niin ihanaa aikaa.. on vaan niin väsynyt ettei osaa/jaksa nauttia..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mutsi kirjoitti:

pelkään että vauva valvottaa yöllä ja olen aamulla niin väsynyt etten enää osaa nukkua kun kun sitten vauva nukahtaa. pelkään etten jaksa hoitaa lasta jos tulee jotain vaikeuksia esim. univaikeuksia koliikkia tai jotain sairautta. pelkään varmaan ihan kaikkea.. vaavi ei ole vielä kuukautta vanha.. tuntuu siltä että minua ei vaan ole luotu äidiksi. miten osaisin nauttia lapsestani koko ajan pelkäämättä kaikkea. onko muilla mitään samanaisia tuntemuksia vai olenko ainut näiden tunteiden kanssa kamppailija? lapsi on esikoinen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu