Valtuutettu Leo Straniuksen aloite liputuksesta viittomakielen päivänä
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Leo Straniuksen aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
Valtuutettu Leo Stranius ja 47 muuta valtuutettua esittävät, että Helsinki liputtaisi jatkossa viittomakielen päivänä (12.2.) kuurojenopetuksen isän Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä.
Kuurojen Liitto ry:n liittokokous päätti vuonna 2009, että vuosittain vietetään erityistä viittomakielen päivää. Päivä on tarkoitettu Suomen kuurojen oman äidinkielen, suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen, juhlapäiväksi. Viittomakielen päivää on vietetty vuodesta 2010 alkaen.
Kaupunginhallitus toteaa, että viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. Muita vakiintuneita liputuspäiviä on vuosittain kolmetoista ja ne on merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin. Lisäksi Valtiokalenterin luettelossa mainitaan myös saamelaisten viralliset liputuspäivät erikseen.
Kaupunginhallituksen vahvistaman liputusohjeen (12.1.2015, 41 §) mukaan Kaupungintalolla järjestetään em. liputuspäivien lisäksi liputus muiden Pohjoismaiden kansallispäivinä, Ahvenanmaan itsehallintopäivänä sekä saamelaisten ja romanien kansallispäivänä.
Suomen liputuskäytäntö on salliva. Myös muina kuin virallisina, vakiintuneina tai sisäasiainministeriön suosittelemina liputuspäivinä voi liputtaa, kun siihen katsotaan olevan aihetta.
Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on hyväksynyt saamelaisten kansallispäivän mukaan Suomen kalenterin juhlapäivien luetteloon vuodesta 2004 alkaen ja romanien kansallispäivän 8.4. vuosikerrasta 2014 alkaen. Viittomakielen päivää ei mainita. Toisaalta saamelaisten, romanien ja viittomakielisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on mainittu perustuslain 17 §:ssä.
Kaupunginhallitus toteaa, että viittomakielen päivänä liputtamiselle Helsingin kaupungintalon edustalla ei ole estettä, mutta että aloite ei anna aihetta muuttaa kaupungin liputusohjetta, jossa käsitellään kansallispäivään rinnastettavia liputusperiaatteita.
Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Leo Straniuksen aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
Valtuutettu Leo Stranius ja 47 muuta valtuutettua esittävät, että Helsinki liputtaisi jatkossa viittomakielen päivänä (12.2.) kuurojenopetuksen isän Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä.
Kuurojen Liitto ry:n liittokokous päätti vuonna 2009, että vuosittain vietetään erityistä viittomakielen päivää. Päivä on tarkoitettu Suomen kuurojen oman äidinkielen, suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen, juhlapäiväksi. Viittomakielen päivää on vietetty vuodesta 2010 alkaen.
Kaupunginhallitus toteaa, että viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. Muita vakiintuneita liputuspäiviä on vuosittain kolmetoista ja ne on merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin. Lisäksi Valtiokalenterin luettelossa mainitaan myös saamelaisten viralliset liputuspäivät erikseen.
Kaupunginhallituksen vahvistaman liputusohjeen (12.1.2015, 41 §) mukaan Kaupungintalolla järjestetään em. liputuspäivien lisäksi liputus muiden Pohjoismaiden kansallispäivinä, Ahvenanmaan itsehallintopäivänä sekä saamelaisten ja romanien kansallispäivänä.
Suomen liputuskäytäntö on salliva. Myös muina kuin virallisina, vakiintuneina tai sisäasiainministeriön suosittelemina liputuspäivinä voi liputtaa, kun siihen katsotaan olevan aihetta.
Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on hyväksynyt saamelaisten kansallispäivän mukaan Suomen kalenterin juhlapäivien luetteloon vuodesta 2004 alkaen ja romanien kansallispäivän 8.4. vuosikerrasta 2014 alkaen. Viittomakielen päivää ei mainita. Toisaalta saamelaisten, romanien ja viittomakielisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on mainittu perustuslain 17 §:ssä.
Kaupunginhallitus toteaa, että viittomakielen päivänä liputtamiselle Helsingin kaupungintalon edustalla ei ole estettä, mutta että aloite ei anna aihetta muuttaa kaupungin liputusohjetta, jossa käsitellään kansallispäivään rinnastettavia liputusperiaatteita.
Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Näitä lukemalla ja seuraamalla Kivelä tekee omia "aloitteita" kuten tämä lappalaisten liputuspäivä.
Transuille ja lepsoille omat liputuspäivät. Ressu ehdotti tätä jo vuosia sitten, hah hah haaa!!!...
Juu, juu ja joka teemapäivälle oma liputuspäivä.
Kuka enää viitsii liputtaa edes oikein perinteisinä arvokkaina liputuspäivinä, kun niitä liputuspäiviä tehtaillaan joka ryhmälle tms., Onko edes lipputankoa sellaisilla jotka niitä aloituksia tekee?
Näitä toisten suunnitelmia Ressu lukee ja toistelee ominaan kuten tuo tekojärvi suunnitelma.
Sellaista on vain lausuttu ilmoille joskus 60 vuotta sitten ja silloinkin jo kaatui omaan mahdottomuuteensa. Nykyiset ympäristösäädokset lukuisilta osin vesittää moiset hourailut täysin pöpilästä karanneeksi.
Vielä, kun keksitään pari liputuspäivää lisää, voimme siirtyä kestoliputukseen.
Hitsataan peltinen kestolippu salkoon ja se on siinä.