Mitkä sulle on anteeksi antamatonta?
Mitä et ikinä antaisi anteeksi kumppanille?
Anonyymi-ap
141344
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ainakin pettäminen olis semmonen asia, mitä en vois antaa anteeksi.
Samoilla mennään
Se jos jää kiinni pettämisestä ja edelleen kieltää kaiken. Se valehtelu vaikka jo itse tietää kaiken. Jos myöntää, niin asia on mahdollisesti korjattavissa
Luottamus vaan menetetään kerran ja sitä ei saa takaisin koskaan . Joten vaikka antaisikin anteeksi niin unohtaa ei voi koskaan Silloin on parempi jättää ja olla jonkun asteen tuttuja ainoastaan
En ole samaa mieltä. Pystyn antamaan anteeksi ja olemaan suhteessa jossa minua on petetty, kunhan ollaan rehellisiä siitä ja asia käsitellään. Toki, riippuu monesta asiasta haluaako edes yrittää jatkaa suhdetta.
Vaikea ymmärtää miten voi tulla niin hillitsemätön halu harrastaa seksiä jonkun ulkopuolisen kanssa, että joutuu ikään kuin syyntakeettomaan tilaan ja pettää.
Niinpä! Ja mä en ymmärrä miten vaikeaa on laittaa suhde poikki jo ENNEN sitä seksin harrastamista toisen kanssa, kun useimmiten se on kuitenkin lopputulemana siitä, kun toinen saa tietää. Voisi mahdollisesti edes erota tulevasta exästä sovussa, jos niin tekisi.
Tämä on jännä, aina löytyy näitä "ymmärtäjiä"... mietin onko nämä ymmärtäjät itse olleet pettäjän roolissa aiemmin, ja siksi niin kovin ymmärtävät?
Mä en ole ollut pettäjänä, mut petetyn roolissa olen, ja mun ymmärrys ei kyllä riitä yhtään suhteen jatkamiseen sen jälkeen.
Voin kuunnella "syitä" ja mitä nyt ikinä toisella on sanottavaa, mutta mua ei ole vakuuttanut mitkään selitykset, että pettäminen olisi ollut mitenkään sen arvoista...jos itkettää ja kaduttaa teon jälkeen, voi aikuinen ja kypsä ihminen miettiä myös ennen tekoaan asiaa.
Nuo pettämiskokeilut pitää olla hoidettu pois alta ekoissa suhteissa joskus viim. parinkympin tienoilla, ja lähemmäs 30v. pitää olla jo enemmän kykyä etukäteen pohtia ja vaikka sitten päättää suhde, jos niin huonosti menee että on edes mahis pettää.
Etukäteen voi myös toisen kanssa jutella ja kertoa, että mahdollinen uhka syrjähypylle on okemassa syystä x ja y, että voiko asialle tehdä jotain? Silloin munkin ymmärrys riittää.
En tahdo edes ajatella pettämisen jälkeen miten ikinä pystyin olla niin väärässä toisesta ihmisestä, kun toinen sen on JO tehnyt.
Kyllähän se pettäminen ja valehtelu olisi. Ja pettämisellä tarkoitan ihan sekstailua ja seläntakana toisen tapailua. Keskustelu, tanssiminen yms ei sinällään sellaista olisi.
Toki myös jatkuva tai toistuva epämiellyttävä käytös minulle tärkeitä ihmisiä kohtaan, siis sukulaisia ja ystäviäni.
Kaikki väkivallan lajit, kontrollointi, kriisitilanteessa pulaan jättäminen ja luottamuksen pettäminen.
No tämähän se on, että jos pahassa paikassa jättää pärjäämään yksin, niin eipä sitten tarvi nauttia seurasta hyvinäkään hetkinä
Tänä päivänä en enää antaisi kohdella itseäni samalla tavalla kuin aikaisemmassa suhteessa.
Eli pettäminen,valehtelu, salailu, selän takana toiminen exän kanssa olisi anteeksi antamatonta.
Kaikki luottamuksen pettäminen, eli kuten edellä muutkin maininneet: valehtelu, pettäminen toisen kanssa, epäturvallinen käytös, minkäänlainen väkivalta, manipulointi jne...
Anteeksi ehkä voisin mahdollisesti KERRAN antaa jonkinlaisen valehtelun (riippuu mistä ollut kyse) mutta todennäköisesti se parisuhde olisi kyllä ohi, jos kyse olisi jostain _välittömästi minua koskevasta_ asiasta.
Jossain tilanteessa ehkä voisin antaa uuden mahdollisuuden korjata, nyt mieleen tulee esim. että jos on vaikka valehdellut/antanut ymmärtää alkuvaiheessa suhdetta että talous on ok, mutta jonkin aikaa myöhemmin paljastuukin että ei ole, jos esim häpeän takia ei ole pystynyt kertomaan esim että luottotiedot ei ole kunnossa tms...ymmärrän tämän kyllä.
Mutta siinäkin tapauksessa asia pitää olla jo jollain tasolla hoidossa (tehty jokin toimintasuunnitelma asian korjaamiseksi ja alettu järjestelemään itse asioitansa), eikä jääty vain peittelemään tilannetta ja ihmettelemään tumput suorina kun se pahenee.
Sillä tavalla vastuullinen pitää olla kyllä. En ala kenenkään vanhemmaksi tai ohjaamaan aikuista ihmistä mitä pitää tehdä, kuuntelu eri asia ja tuen tarjoaminen (ei rahallisen!) muuten ok.
Aikuinen on aina vastuussa itsestään, sekä käytöksestään että toiminnastaan/toimimattomuudestaan.
Parisuhde loppuu jos petetään. Itsekunnioitus säilyy enkä kynnysmatoksi rupea. Oon nähnyt aivan tarpeeksi alistuvia ja huonokohtelua sallivia.