Lopetin tupakanpolton yli 4 v. sitten. Yhtäkään en ole sytyttänyt, mutta unissani poltan vieläkin.
Sitkeässä tapa on.
Miten muilla?
Sitkeässä tapa on.
Miten muilla?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
olen ollut nyt pari kk.ilman saanähdä pitääkö tämä päätös.olen niin monta kertaa repsahtanut.Onneksi on kesä tulos pääsee mökille siellä ei ole kiusaukset niin lähellä kuin täällä kaupungissa.Tsemppiä meille lopettaneille.
LOPETIN, en ryhtynyt lakkoon vuosikymmeniä kestäneen polttamisen jälkeen, vaan lopetin todella siihen paikkaan, kerrasta poikki! Ei se koskaan mitään ketjupolttamista ollut, mutta kyllä se keuhkoissa alkoi tuntumaan.
Lopetin, en käytä laastareita enkä purkkaa, ja voin hyvällä mielellä sanoa ettei tupakkaa tee mieli kuin hyvin harvoin, joissain tilanteissa vain, mutta muuten se on jo unohtunut mielestäkin.
Hajuaisti pelaa hyvin ja maut tuntuvat kielellä...
Hyvä minä ja kaikki joille tupakointi on mennyttä elämää.
kun viimeisen askini viimeisen savukkeen vetäisin. Sen jälkeen päätin, että enää en osta ja sillä siisti. En ole minäkään laastarin laastaria tarvinnut enkä muitakaan poppakonsteja. Eikä oikeastaan ole mielikään tehnyt. Jos sen oikein vakaumuksella päättää, niin kyllä se onnistuu.
Unta minäkin olen nähnyt ja vielä salapolttaja olen unissani ollut. Tarkoitan, että nurkan taakse piiloon vetäydyn unissani sauhuttelemaan.
Iloinen olen siitä, ettei minun tarvitse juosta ulos tyydyttämään tupakantuskaani enää.
Tsemppiä vaan kaikille tupakkalakkolaisille. Älkää antako periksi!
Toivottavasti tupakkalakkosi on kestänyt, olet tehnyt todella hyvän päätöksen, joten jatka, jatka! Olen hengessä mukana sinun ja muidenkin lopettaneiden kanssa.
toivon kestämistä, eli todella epäterveellisen tavan jättämistä.
Olen entinen 'tuppakkamies' ja kauhulla ajattelen miltä keuhkoni mahtaisivatkaan nyt näyttää, jos olisin jatkanut polttamista.
Helpoa ei ollut, mutta katselin aina tupakkahimon iskiessä erästä keuhkoleikkausvideota. Poilaan keuhkot olivat niinkuin tervatut elimet vaan voivat olla.
Onnistuin lopettamaan, mutta näin usein unta polttamisesta ja mikä helpotus herättyä....sehän olikin vain ikävä uni, missä surin sitä kun taas poltan....enpäs poltakaan, en edes unessa enää.
Lopetin tupakanpolton. Ajattelin, etten enää ikinä polta, siihen ei ollut mitään tarvetta. Sitä kesti lähes 9 vuotta. En kaivannut tupakaa millään tavalla, en nähnyt siitä unta, en muistanut koko asiaa. Muitten tupakointi ei häirinnyt tippaakaan.
Sitten kerran seurassa, jossa kaikki polttivat, minäkin pyysin tupakan. Ja siitä se sitten alkoi: poltan nykyisin enemmän kuin ennen.
Onnistuit silloin, onnistut uudelleen. Et ole ainoa, jolle on näin käynyt. Otathan sen nyt opiksi. Ajattele asia puhki ja muista sitä 9 vuotta. Kyllä Sinä onnistut nyt.