Maailman tila, myös Kuhmossa

Lehtitietojen mukaan susille suunnitellaan oman metsäalueen hankkimista. Tuntuu käsittämättömältä, että sudet pysyttelisivät vain niille osoitetulla alueella, kun ne nykyisinkin hakeutuvat uusille alueille.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan sudet ovat yhä enemmän taajamasusia eli viihtyvät liian lähellä ihmisiä. Maaseudun ihmiseltä vaaditaan susien hyväksymistä lähiympäristöön, vaikka sudet tuottavat turvattomuutta lapsiperheille, ongelmia koirille ja ulkona oleville kotieläimille.

Karjankasvattajilta susien puolustajat vaativat susiaitojen rakentamista sekä vartiointia paimenten ja koirien avulla. Maatalous on taloudellisesti niin heikoissa kantimissa, että tällaisiin suojeluinvestointeihin ei ole mitään mahdollisuutta.

Suden kohtaaminen luonnossa tuottaa enemmän pelkoa kuin elämyksiä. Oman pihani viereisellä pellolla kävi neljän suden lauma. Jos tällainen lauma tulisi vastaan metsäretkellä, tulisi siinä mieleen ennemmin selviytyminen hengissä kuin elämyksestä nauttiminen.

Susiasia koskee muitakin kuin meitä maaseudun vakituisasukkaita. Lounais-Suomenkin alueella on paljon kesämökkejä, mihin kevään tullen kaupunkilaiset saapuvat. Sudet ovat yhtä lähellä heitä kuin vakituisasukkaita.

Myös poliisin ote on lipsunut. Poliisihallinto oli aikanaan järjestetty seutukunnittain. Esimerkiksi suden lähennellessä lukiopoikaa metsätiellä, tuli sudelle tappotuomio heti. Nyt koulun oppilaita kehotetaan olemaan sisällä, kun susi liikkuu piha-alueella.

Poliisihallinto on siirtynyt maakuntakeskuksiin, joissa on suurimmat ongelmat. Näin unohtuvat maaseudun murheet kuten petoasiat.

Tiedotusvälineissä susien puolustajilla on yliote. Ylen radion ajankohtaisohjelmassa keskusteltiin susista. Keskustelussa oli mukana susien puolustaja sekä metsästäjä, joka kannatti häirikkösusien metsästämistä.

Taustatoimittaja, joka oli laatinut kysymykset juontajille, oli unohtanut kokonaan tasapuolisuuden. Minusta tuntui epäreilulta, että kysymykset oli laadittu vain susien suojelua ajatellen eikä kritiikille suojelua kohtaan annettu mahdollisuutta. Toinen juontajista yritti lopussa pelastaa keskustelua siinä kuitenkaan onnistumatta.

Lehtien ympäristötoimittajien soisi myös ymmärtävän, että ampuma-asetta pitäisi joskus voida käyttää susille, merimetsoille ja valkoposkihanhille.

Mika Munkki

Vehmaa

tottakai sudet vaeltaa eivätkä pysy tietyllä alueella jos siellä ei ole heille ruokaa- siksi tämä Luonnonperintösäätiön susimetsähanke aiotaankin toteuttaa alueella, mikä sopiva suden elää mahdollisimman täysipainoisesti ilman että lauman tarvitsee kovin paljoa reviiriltään pois liikkua- kyse täysin tieteellisesti tutkitusta asiasta

jos ruokaa ja saalista on tarpeeksi, niin vain nuoret urokset lähtevät liikkeelle perustamaan uutta laumaa ja voivat vaeltaa pitkällekin

muistutan että susipopulaatio ei hyvällä monimuotoisella alueella koskaan kasva liian suureksi, koska luonnollista poistumaa on heilläkin yllin kyllin - luonto hoita aitse itsensä jos sen vain annetaan

esimerkkjä tästä on Euroopassa jo useita

https://rewildingeurope.com/

Kumpi on pelottavampi susi vai karhu?

Mitä Sitra sanoo Dasgupta-raportista?

https://www.sitra.fi/uutiset/uraauurtava-talousraportti-julki-tassa-101-asiaa-jotka-siita-on-hyva-tietaa/

Luonto oli tasapainossa silloin, kun susia ei ollut Kuhmossa . Tasapaino on häiriintynyt susien ja etelän hippiäisten ilmaannuttua Kuhmoon. Rauha palautuisi, kun molemmat eliöt poistettaisiin häiritsemästä ihmisten rauhaa.

Muistan kun 80-luvun puolivälissä suuntasin eräänä lauantaina Iso-Robertin kadulla sijainneeseen jeenoravintola Gambriniin. Kapakan eteen oli pysäköity uuttuuttaan kimalteleva Turbo Saab josta tiesin että paikalla oli kaalojen valtias Seppo Taigina. Menin sisään ja totta tosiaan, parhaassa pöydässä istuikin Seppo tavaramerkikseen mudostuneessa nappanahka-asussa, julmettoman kokoinen peelo sepaluksen aukosta ulkona.

Tanssilattialla jeenot hytkyivät hikisenä lihamerenä Sepon seuratessa silmä ja peelo kovana tanssijoita. Jeenot pistivät parhaita tanssiliikeitään koska tiesivät että silloin oli mahdollista tulla kutsutuksi Sepon pöytään. Lattialla nähtiin jos jonkinmoista koreografiaa, osa heitti jopa kärrynpyörää tai kuperkeikkaa ja kaikkein eniten näytti Sepon pöytään hinkuavan Puujalka-Tenho joka siitä huolimatta että oli hävittänyt tanssin pyörteissä puujalkansa antoi mennä yhdellä jalalla kuuluisan amerikan jeenolaulajan keksimää moonwalkia.

Sepon tiikerinkatse haravoi tanssikansaa ja välillä tuikeissa silmissä välähti. Se oli signaali josta jeeno tiesi saaneensa armon saapua Sepon pöytään. Pöydässä Seppo näytti joko peukalon ylös tai alas ja jeeno nousi oitis Sepon syliin tai meni polvilleen pöydän alle ja otti peelon mui sormimerkin määräämänä. Välistä Seppo suuntasi timanttisen katseensa baarimikkoon joka kuljetti pöytään viipymättä Hennessyyn XO konjakkia jota Sepolla oli tapana juoda janoonsa kultaisesta nimikkopikaristaan paksun havannalais sikaarin kärytessä suupielessä.

Aikansa kun Seppo oli kunniapöydässään istunut hän nousi yllättäen pystyyn ja suuntasi kulkunsa wc-tiloihin. Musiikki pysähtyi, jeenot jähmettyivät sijoilleen ja hiljaisuus laskeutui Gambriiniin. Jopa äsken villisti pyörinyt diskopallo pysyi nyt paikallaan. Vessasta alkoi kuulumaan miten Seppo päästi oikein juhlamutrat pönttöön. Ilmassa oli sähköä ja mutran käryä. Yllättäen miestenhuoneesta alkoi kuulumaan uikutusta joka koveni kovenemistaan. Useimmat paikalla olleet hoksasivat että Seppo oli osunut toilettiin samaan aikaan jonkun jeenon kanssa joka nyt saisi tuta Sepon mahtipeelon voiman. Itkun sekaista ulinaa kesti tunnin. Sitten Sepon miehekäs karjaisu täytti tärykalvot ja melkein samalla ovi aukeni ja huussista nilkutti jeeno röijy väärinpäin ja pahvihousut kintuissa. Myös Seppo palasi juhlatilaan ja sillä hetkellä tiskijukka päästi levyn pyörimään ja El Bimbon keskeytynyt rytmi valtasi jeenobaarin saaden jeenot jatkamaan villejä tanssejaan. Otin vielä tuopin ja katosin yöhön. Olin saanut kohdata Sepon ja se ei unohtuisi koskaan

Olen niemiskylän Ridge. Paneskelen veljeni muijaa silloin tällöin jos sattuu tojimaan.

Kuhmossa ei ole tuulimyllyjä ja metsiä hakataan niiltä alueilta, jotka kuolevat pystyyn hakkaamatta. Susia on ja peurat ovat lähes kokonaan hävinneet. Susien salametsästystä ei ole; kukapahan viitsisi tuuleen ja tuiskuun mennä umpihankeen hiihtelemään, varsinkin, kun suot ovat täynnä metsäojia. Mikäli joku henkilö haluaa ihan oikeasti vaikuttaa kuhmon luonnon tilaan positiivisesti niin,,talkoilla kaivamaan altaat vesistöihin laskevien metsäojaien päihin, että humus jäisi sinne. Kumma vain, että siitä ei ole kukaan huolestunut luonnossa. Nämä ns. suden salametsästäjät ovat niitä punaisen pallon heittäjiä, ketkä haluavat tahallaan ärsyttää toisella tavoin ajattelevia. Oikeasti eivät toimi salametsästäjinä. Maatkaamme yöt rauhassa susien salametsästyksen suhteen. suurempia ja oikeita huoliakin on olemassa. Monenlaisuus on mukavata.