Bolsevikkivallankumouksen jälkeen pakeni itärajan takaa Suomen puolelle satoja, tuhansia? Venäjän puolen suomalaisia. Suomen kansalaisuutta he eivät saaneet kuin avioliiton kautta(?).
Tuttuja termejä olivat pakolaiset, pakolaiskoulut,
ei minkään maan kansalaiset. Pelko palautuksesta oli todellisuutta vuosikymmeniä jäkeenpäin.
Heidän jäkeläisiään lienee monia tuhansia.
Onkohan näistä kohtaloista tutkimuksia, kertomuksia, kokemuksia?
Tuttuja termejä olivat pakolaiset, pakolaiskoulut,
ei minkään maan kansalaiset. Pelko palautuksesta oli todellisuutta vuosikymmeniä jäkeenpäin.
Heidän jäkeläisiään lienee monia tuhansia.
Onkohan näistä kohtaloista tutkimuksia, kertomuksia, kokemuksia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mikäli haluatte venäläisistä sukulaisista sukututkimustietoa on nykyisellä venäjällä eritoten tähän erikoistuneita " sukunne juurien löytäjiä."
Heidän ensimmäinen viestinsä aloitettiin silloin siten, että lähettäkää 100 US$ ensitilassa, sillä tietyt tahot on "voideltava" ensimmäiseksi, että he suostuvat antamaan yleensä mitään tietoja ennen vallankumousta olevalta ajalta.
Sitten tulee kirje, että kertokaa tarkemmin nimet ja syntymäajat jos ovat tiedossa, sillä näyttää muodostuvan mutkikkaaksi tuo juttu, koska liittyy tsaaria lähellä oleviin piireihin?
Lähettäkää 500 US$, sillä kaikkien asiakirjojen tutkiminen moskovassa vaatii ainakin viikon työn arkistossa. Alku on näyttänyt lupaavalta joten suosittelemme jatkamista aloittamassanne juurien tutkimisessa.
Nyt olemme päässeet jo niin lähelle sukunne esi-isiä, että dokumenttien rekistörointi vie ainakin 1000,00 US$ ja voitte olla varma siitä että suhteenne hovin lähipiireihin on mitä ilmeisin ja kenties yksi esi-isänne on suoraan syntyperältään huomattavassa asemassa olevan upseerin jälkeläinen.
Odotamme siitä muodollista maksua, joten tuo 1000,00 US$ on pieni maksu suorittamaamme sukulaisianne koskevaan tutkimukseen.
Kiitollisin terveisin
asianajotoimisto/sukututkijat
Nikolai Nikolajevits
Leningrad
( täysiä huijareita )
"ei minkään maan kansalaiset" - ingermanland - inkeri. Eli inkeriläisistäkö tässä keskustelussa on puhe? Suomalaista alkuperäähän he olivat. "Alkuperäisiä" inkerin asuttajia, inkerikkoja oli vain pieni osa. Suomesta tulleita suurin osa.
Nyt kyllä näyttää siltä, että nämä tsaaria lähinnä olevien pakolaisvirta lasketaan v 1918 luvulle. Nämä senjälkeen tulleet 1941 luvun pakolaiset olivat sanoakseni heimopakolaisia eli inkerikkoja ja taisi siinä mukana ollut ja tullut muutama venäjän karjalaiseksi luokiteltu karjalan heili, joka synnytti suomalaiselle sotilaalle jopa 6 lasta eläessään. Eivät suinkaan kaikki olleet niitä todellisia pakolaisia, vaan ns elintasopakolaisia, joita meillä on jo yllinkyllin somaliasta kotoisin.
Eräitä juutalaista syntyperää olevia naisia tuotiin ennen vallankumousta, juutalaisille venäläisille upseereille vaimoiksi junalasteittain.
Onpa heidän keskuudessaan levinnyt sanonta, että minä en ainakaan ole junalla tuotu juutalainen vaan, rakkaudesta venäläiseen upseeriin minä tänne suomeen tulin???
Onko totta vai tarua, silti tuo juutalaisperinne elää edelleen suomeen muuttaneiden naisten keskuudessa vaikka äitinsä oli siivoajia tai narikka kauppiaita menneellä ajalla.
Ennen itsenäistymistämme on muuttoliikettä itära-
jamme yli ollut satojen vuosien ajan molempiin suuntiin. Vuoden 1917 jälkeen tuli ratkaiseva muutos. Senkin jälkeen oli joitakin halukkaita
itään muuttamaan, mutta Suomen puolelle paluumuut-
tajia olisi ollut paljon enemmän kuin oli mahdol-lista. Osa tuli laillisesti, osa salaa. Osa oli kirjoilla Venäjän puolella, osalla oli suomalainen
passi, tai ainakin oli ollut.
Vienan Karjalan tapahtumia itsenäistymisemme aikoina kuvaa Laila Hietamies kirjassaan Vienan
punainen kuu. Siltä alueelta ja sen kaltaisista
oloista paenneita puheenvuorossani tarkoitin.
Useimmat olivat varmaankin ortodoksisen kirkon
jäseniä. Täällä heidät merkittiin kirkon kirjoihin
"ei minkään maan kansalainen".
Laajemmin itärajan muuttoliikkeistä kerrotaan
Pekka Nevalaisen kirjassa Punaisen myrskyn
suomalaiset.
Minulla on lähes kaikkien neuvostoliitossa teloitettujen Suomalaisten nimet, että päivämäärät milloin heidän tuomionsa pantiin täytäntöön.
Eila Lahti-Argutina, Petroskoin Yliopistolta on tehnyt tämä lähes voittamattoman urakan, joissa selvitellään näiden suomalaisten kohtaloa kaikinpuolin.
Kirjaa oli saatavilla joitakin vuosia sitten kirjakaupoista ja hinta oli sellainen, että hirvitti ostaa tuo teos - " Olimme joukko vieras vaan "...