Uskomukset ovat tarpeellisia

Bidenin vappupallot. Demarien ufoja jolla upotettiin suomalaisia boomereita.

Aivomme käyttävät oikoteitä ympäristön mallintamiseen ja ennustamiseen. Me voimme kutsua niitä energiaa säästäviksi uskomuksiksi. Ne ovat aivojemme tapa ymmärtää ja navigoida monimutkaisessa maailmassamme. Ne ovat mentaalisia esityksiä tavoista, joilla aivomme odottavat ympäristössämme olevien asioiden käyttäytyvän ja kuinka asioiden pitäisi olla yhteydessä toisiinsa – malleja, joihin aivomme odottavat maailman mukautuvan. Uskomukset ovat tehokkaan oppimisen malleja ja ovat usein välttämättömiä selviytymiselle.

Aivot ovat paljon energiaa käyttävä elin, joten sen piti kehittää energiaa säästäviä toimintatapoja. Ennustuskoneena sen on käytettävä oikoteitä hahmontunnistusta varten, kun se käsittelee valtavia määriä informaatiota, jonka sen aistielimiensa saa ympäristöstä. Uskomukset antavat aivoille mahdollisuuden suodattaa monimutkaista tietoa, jolloin ne voivat nopeasti luokitella ja arvioida tietoa ja tehdä johtopäätöksiä.

Näihin oikopolkuihin maailmamme tulkitsemiseen ja ennustamiseen liittyy usein havaintojen ja tiedon aukkojen täyttäminen, ekstrapolaatioiden ja oletusten tekeminen, jotka perustuvat epätäydellisiin tietoihin ja samankaltaisuuteen aiemmin tunnistettujen kuvioiden kanssa. Nopeita johtopäätöksiä tehdessään aivomme suosivat tuttua tuntemattoman sijaan. Siten aivomme ovat alttiita virheille ja näkevät joskus olemattomia. Nämä voidaan myöhemmin tunnistaa ja korjata virheenhavaitsemismekanismeilla tai ei. Tälläinen toimintatapa on kompromissi tehokkuuden ja tarkkuuden välillä.

Energiankulutuksen alentamiseksi aivot sovittavat uutta tietoa olemassa oleviin puitteisiin maailman ymmärtämiseksi sen sijaan, että ne toistuvasti rekonstruoisivat puitteita tyhjästä.

Edelläkuvatulla aivojen toimintatavalla on ilmiselvä vaikutus ufohavaintoihin.

Mutta aivojen enrgiankulutusta optimoiva toimintatapa vaikuttaa myös abstrakteihin uskomuksiimme. Siitä myöhemmin lisää.

Uskomus : "Kuten totuuden, tiedon ja viisauden kohdalla, uskomukselle ei ole täsmällistä määritelmää, josta oltaisiin samaa mieltä."

"Uskomusten voidaan nähdä sijoittuvan ihmisen persoonallisuudessa joko:
a.) kognitiiviseen (tiedolliseen) osa-alueeseen, jolloin ne liittyvät läheisesti tietoon, tai
b.) affektiiviseen (tunnepitoiseen, mielialaan liittyvään) osa-alueeseen, jolloin ne liittyvät enemmän asenteisiin.[2]"

"Uskomukseen oikeuttavat syyt yksilö määrittää ja valikoi usein tiedostamattaan." Esimerkiksi yleisesti tiedetyistä tosiasioista tehdyt erilaiset jatko/johtopäätökset, tai että oletus/asenne/tunne/enemmistön- tai muiden mielipide, tai uskonnollisuus- / muu vakaumus ohjaa ajattelua.
"Uskomuksissa on näin vahva tunnepitoinen osatekijä."

Käsitys : "Viittaa korkeamman tason uskomukseen, joka on yksilön itsensä tiedostama ja pohjautuu yksilön suorittamaan tietoiseen ja tiedostetusti perusteltuun päättelyyn. Näin ne ovat uskomuksia kognitiivisempia."

Näkisin, että ufokeskustelussa, rajatiedossa yleensä kohtaa, keskusteluun vaikuttaa:
Tieto (tieteellinen puoli, ns. faktat), ilmoitukset (kanavoitu uusi tieto, lyhyet viestit), käsitykset (tietojen soveltaminen, loogisuus ja päättelykyky), erilaiset uskomukset (uskonnolliset tulkinnat, vanhahtavat käsitykset), sekä ateistiset / skeptiset, kielteiset asenteet ja vahvat olettamukset (esiintyy uskomuksia, asiaa ei tunneta, tiedon vajausta).
Nämä kun liikutaan tieteelle vielä todistamattoman alueella, rajatieto.

Meidän maailmassamme on täysin mahdotonta että kukaan ihminen olisi lapsena vastaanottanut täysin paikkansapitävän uskomusjärjestelmän eli selostetut oikopolut. Tämä tosiasia ei näyttäisi haittaavan ihmisten yritystä säilyttää lapsuudessa omaksuttu uskomusjärjestelmä läpi heidän elämänsä.

Todennäköisesti ihmisen uskomukset käyttävät samaa aivojen serviisiä, koskivatpa ne ulkoisen maailman ominaisuuksia tai abstraktisempia käsityksiä.

Ulkoista maailmaa koskevat uskomukset ovat hyvin vakaita oikopolkuja eivätkä aivot hevillä päivitä niitä uusiin. Sama koskisi siis myös abstraktisempia uskomuksia.

Olemassaolevien uskomusten muuttaminen vaatii paljon ajattelua ja energiaa. Uusien kokemusten ja tietojen sijoittaminen olemassaolevien uskomusten päälle vaatii vähemmän energiaa. Kaikkein vähiten energiaa kuluu kun uudet kokemukset ja tiedot suoraan hylätään.

Uskomusten muuttaminen käy ihmiselle erityisen vaikeaksi jos ne ovat linkittyneet ihmisen identiteettiin, minäkuvaan, yhteiskunnalliseen asemaan, työuraan, perhe- ja ystävyyssuhteisiin, yms asioihin.

Toisen ihmisen uskomusten muuttaminen on hyvin vaikeaa edellä mainituista syistä. Ylen helppoa se ole silloinkaan vaikka toisella olisi oma kiinnostus ja valmius omien uskomustensa tsekkaamiseen.

Aloitus ja jatkokirjoittelu minun osaltani (ketjussa on myös muiden kirjoituksia) perustuu nettiartikkeliin.

https://www.psychologytoday.com/us/blog/finding-purpose/201810/what-actually-is-belief-and-why-is-it-so-hard-change

Uskomuksilla on suuri merkitys yhteiskunnan vakauteen.Jos ajatellaan että jokainen kansallisuus, kulttuuri ja uskonto muodostaa oman uskomuspakettinsa, niin sanoisin että paljon siirtolais- ja pakolaisväestöä vastaanottava maa petaa levottomia tulevia aikoja. Ihmisten erilaisia ja tiedostamattomia ajattelun oikopolkuja ei tuosta vaan samanlaistettava.

En usko että ihmisillä, palstalaiset poislukien, olisi kovinkaan paljon ja kovinkaan voimakkaita ajattelun oikopolkuja - eli sellaisia oikopolkuja joihin liittyisi paljon henkilökohtaisia assosiaatioita - mitä ufoihin tulee.

Tuleva avoin massakontakti saa ihmiset etsimään tietoa muukalaisista ja koska tietoa ja voimakkaita uskomuksia asiasta on vähän niin joukkotiedotusvälineiden kertoma informaatio otettaneen hyvin vastaan.

Toinen voimakkaasti ihmisten käsityksiä luova tgekijä on muukalaisten antama ensivaikutelma.