Onko kenelläkään antaa statistiikkaa laman aiheuttamasta romahdusksesta? Se voisi helpottaa silloisen taloudellisen tilanteen vertaamista nykytilaan. Pystyykö joku todistamaan paljonko asuntojen hinnat laman aikana laskivat?
Kiinnostavia asioita olisivat esimerkiksi: Kotitalousten nettovelkaantumisaste, asuntolainonen hoitokulujen osuus tuloista, asuntolainonen koron suhde inflaatioon, Suomen bruttokansantuotteen muodostuminen suhteessa kotimarkkinoihin/vientiin, Helsingin pörssin yleisindeksin muutos.
Veikkauksenin on että näitä muuttujia vertaamalla 70% romahdus ei ole perusteltavissa, mutta saatan tietenkin olla väärässäkin.
Kiinnostavia asioita olisivat esimerkiksi: Kotitalousten nettovelkaantumisaste, asuntolainonen hoitokulujen osuus tuloista, asuntolainonen koron suhde inflaatioon, Suomen bruttokansantuotteen muodostuminen suhteessa kotimarkkinoihin/vientiin, Helsingin pörssin yleisindeksin muutos.
Veikkauksenin on että näitä muuttujia vertaamalla 70% romahdus ei ole perusteltavissa, mutta saatan tietenkin olla väärässäkin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
etsi täältä
www.stat.fi
tuossa selailtuani vuodelta 1991 peräisin olevaa aamulehteä iski silmääni artikkeli jossa luki kissankokoisin kirjaimin "asuntojen hinnat romahtivat 30%".
Oman arvioni mukaan ilmassa on nyt vahvasti samoja merkkejä. Kiinteistönvälittäjät väittävät kyllä kivenkovaa ja sinisin silmin että kyllä asuntojen hinnat tulevat jatkamaan vakaasti ylöspäin. Mutta, kas kummaa, niinhän he väittivät myös vuonna 1990. Kummallista miten ihmismieli toimii joskus täysin epäloogisesti ja luottaa joukkohysterian vallitessa täysin vakaasti niin kutsuttuihin expertteihin. Eivätkö ihmiset osaa lukea rivien välistä. Pieni vinkki vain kaikille jotka harkitsevat asunnonostoa. Vähän malttia kiitos, oman itsenne vuoksi lähinnä. Ei kaikkea tarvitse omistaa tässä ja nyt, kyllä sitä myöhemminkin vielä kerkiää.
Pohjaan oman arvioni siihen että kansakunnan vahva usko perustuu siihen että kaikki vakuuttelevat toisilleen että hyvin menee ja kyllä ne hinnat vain jatkavat nousuaan. Jossain vaiheessa markkinapsykologia kuitenkin kääntyy päälaelleen ja alkaa palauttava liike. Se hetki on nyt kosketeltavan lähellä. Miettikää esim. autokauppiaiden selityksiä vuosi sitten: "automarkkinat tulevat kasvamaan räjähdysmäisesti veropäätösten vuoksi" ja kasvua odoteltiin useaksi vuodeksi eteenpäin, tuhatkunta uutta henkilöä palkattiin autoalalle. Vaan, kuinkas kävikään, myynti tyssäsi vajaan vuoden hullunmyllyn jälkeen. Niin sanottujen experttien selittelyä ei ole enää pahemmin kuultu. Uskon että tilanteen muutti yksinkertaisesti se että markkina oli tyydyttynyt eikä Suomen kaltaiseen pieneen maahan uppoa määräänsä enempää autoja.
Nyt sama tilanne on käsillä asuntomarkkinoilla, kaikki jotka ovat edes voineet kuvitella ostavansa asunnon ovat sen jo pitkälti varmasti tehneet. Kysyntä tulee laantumaan. Samaan aikaan viestit yritys- ja kansantaloudesta eivät kerro mitenkään suhdanteiden paranevan. Suhdanteet eivät parane itsestään ja nousukautta seuraa vääjäämättä kunnon lama. Tätä lamaa ei toden teolla olla vielä nähty sitten vuoden 2000 nousupiikin. Lamaa on pitkitetty politiikan keinoin ja uskottelemalla kansalaisille että kotimaan markkinat ja kulutus ovat ainoat asiat jotka voivat viedä suomen uuteen nousuun. Ei, markkinoiden palautusliike on välttämätön. Ennenkuin ollaan oltu aivan kuralla eivät yritykset lähde investoimaan ja uskomaan parempaan tulevaisuuteen. Nykyisenkaltaiseen epävarmaan aikaan ei yksikään yritys lähde investoimaan.
Kun nousukausi aikanaan tulee (laman jälkeen) niin korot nousevat ja nyt ylivelkaantuneet ihmiset tulevat katumaan aikaisemmin ylimitoitettuja lainapäätöksiään ja asuntoloukkujaan. Nyt järki käteen ihmiset, vielä jotkut voivat pelastua kurjuudelta.
kirjoita lyhyemmin ens kerralla
tuo teksti on minun käsialaani ja olenkin tuon artikkelin julkaissut n. 2-3 kk sitten? Mistä ihmeestä olet tuon esiin kaivanut?
Kaikki artikkelinsa sinällään pitää paikkansa..
Korkeimmillaan markkinahintaindeksi oli elo - lokakuussa 1989, jolloin indeksi oli 237,7. Asuntojen hinnat laskivat voimakkaasti 1990-luvun alkupuolella taloudellisen matalasuhdanteen seurauksena. Alimmillaan markkinahintaindeksi oli helmi-huhtikuussa 1993, jolloin indeksiluku oli 118,0. Yhtä korkean indeksiluvun kuin vuoden 1989 elo - lokakuussa markkinahintaindeksi saavutti uudelleen vasta toukokuussa 2000 (237,9).
http://www.hel.fi/helakanslia/Kaupunginhallitus/Esityslistat/050760048.htm