Kuhmossa susi lähenteli ihmistä, aurausviitta pelasti: http://www.kuhmolainenlehti.fi/a/2005/05/17/1215155.shtml .
Siinäpä taas ristiriitaa sudesta luotuun kuvaan, tutkijatkin ovat vaitonaisia. Historian ja nykypäivän taphtumat muualla huomioiden asia ei oudolta tunnu. Saattoi olla nuori susi, joka törmäsi uusiin saaliseläimiin. Outoa piti varovasti kokeilla. Pakoonjuoksu olisi todennäköisesti laukaissut hyökkäyksen. Miehen uhkailu ja naapurin paikalletulo ratkaisi tilanteen. Näitä tapahtumia tullee susikannan kasvun myötä lisää.
Siinäpä taas ristiriitaa sudesta luotuun kuvaan, tutkijatkin ovat vaitonaisia. Historian ja nykypäivän taphtumat muualla huomioiden asia ei oudolta tunnu. Saattoi olla nuori susi, joka törmäsi uusiin saaliseläimiin. Outoa piti varovasti kokeilla. Pakoonjuoksu olisi todennäköisesti laukaissut hyökkäyksen. Miehen uhkailu ja naapurin paikalletulo ratkaisi tilanteen. Näitä tapahtumia tullee susikannan kasvun myötä lisää.
Vastaukset 15
Vanhimmat
että pääsee katsomaan. Tietysti voit kopioida jutun ja liittää tähän ruutuun niin me luemme sen mielellämme.
uutisen,tonne pääsee samoilla ilmaistunnuksilla kuin iltalehteen.Siinä oli muutaman sanan juttu siitä kuinka susi oli tullut tielle miehan ja lapsen lähelle,mies oli aurauskepillä huitonut sutta säikyttääkseen.En saanut kopioitua,jos aloittaja onnistuis paremmin.
Tässä lainaus Kuhmolainenlehdestä, kuvan jätin pois:
Mies huitoi aurausviitalla kohti tiellä hiipinyttä sutta
Antero Komulainen
Metsästä yllättäen tielle juossut susi hiiviskeli 10 metrin päähän miehestä ja pienestä lapsesta, jotka olivat kävelyllä Katermassa Heinälahden perällä Sahinsillan lähellä.
Kuhmolainen Jouko Klemetti kertoi, että hänellä sunnuntaiaamuna oli 2,5 vuotiaan tyttärensä lisäksi mukana koira, joka normaalisti liikkuu vilkkaasti. Nyt 14-vuotias koira pyöri aivan jaloissa.
Susi tuli tielle noin 50 metrin päässä Joukosta ja hänen tyttärestään. Koira oli juossut jonnekin. Jouko arveli, että susi ottaa heti jalat alleen, mutta toisin kävi. Susi lähestyi hiipimällä, selkä kyyryssä, häntä koipien välissä ja välillä pysähdellen ja tuli kohti. Susi oli hyvin varuillaan, mutta ei kääntynyt pakoon. Jouko huolestui itsensä ja lapsen vuoksi tilanteesta ja tempaisi tien varresta aurausviitan, huitoi sillä ja karjui sudelle. Siitä huolimatta se tuli 10 metrin päähän.
– Tilanne oli uhkaava, kun susi käyttäytyi omituisesti. Se pälyili välillä meihin, välillä sivulle. Susi oli täysikokoinen, mutta hyvin hoikka. Se ei näyttänyt pelkäävän meitä, vaikka huidoin aurausviitalla ja huusin, kertoi kaksi sutta aikaisemmin nähnyt Jouko Klemetti.
Läheltä Myllyvaarasta oli tulossa kesäasukas sattumalta paikalle. Hän näki tilanteen ja kuuli huudot. Jouko Klemetti huusi apua naapurilta, joka kiirehti edelleen toiseen naapuriin Kukkulaan, missä talon isäntä käynnisti auton tullakseen apuun. Susi otti jalat alleen kuultuaan auton äänen.
Klemetin koira löytyi kotoa rapaisena kopin periltä, eikä se millään halunnut tulla sieltä pois.
Myöhemmin Jouko Klemetin veli kävi vielä tunnistamassa suden jäljet kuraiselta tieltä. Veljen vaimo kuvasi kookkaat jäljet.
Jouko Klemetti sanoo, että hän ei ole pelännyt liikkua metsässä ja lähisukulaisille hän on nauranut heidän peloistaan.
RKTL suhtautui vaisusti
Jouko Klemetti soitti poliisille ja Riista- ja kalatalouslaitoksen kenttämiehille. RKTL ei kuitenkaan käynyt tarkastamassa jälkiä, vaan sieltä kehotettiin soittamaan uudelleen jos susi tulee pihaan. Vastaukseksi Jouko sai arveluja, että he eivät ole koskaan kuulleet, että susi olisi käyttäytynyt noin lähestymällä ihmistä kohti. RKTL:ssä sutta pidettiin joko nälkäisenä tai laumasta erotettuna.
– En olisi uskonut kerrottuna tätä tapausta, mutta kun se sattui itselle, mietti Jouko
Jouko Klemetti kertoi, että hänen pikku tyttärensä ei puhunut sunnuntain tapauksesta, mutta halusi heti nukkumaan kotona. Jouko ei aio pitää lastaan pihalla yksinään varsinkaan koiran kanssa samaan aikaan. Joukon arvion mukaan poikkeuksellisesti käyttäytynyt susi ei ollut normaalissa kunnossa.
– Jotain omituista siinä oli. Se oli aika hoikka ja jos se näin käyttäytyy, niin eihän se normaali ole, pohti Jouko.
RKTL:n Kuhmossakin työskentelevää tutkimusmestaria ei eilen tavoitettu puhelimitse tapauksen kommentointia varten.
siirtoistutettu,joka on tottunut jonkunverran ihmisiin eikä pelkää vaan olettaa saavansa ruokaa.
Virallinen väitehän on ettei niitä istutella,mutta miksi ihmeessä sitten muutamassa vuodessa on lisääntynyt noiden "puolikesyjen" susien määrä.Rappusilta haetaan kissat ja koirat.ihmisen haju ei ole uhka sellaselle jota ihminen on ruokkinut.
Meillä oli susia ehkä vähän enempi kuin nyt. Välissä on kanta pidetty alhaalla. Nyt rauhoituksen ansiosta sudet lisivät ja elkeet ovat samat kuin ennenkin. 1880 sudet metsästettiin vähiin juuri kestämättömien ihmis- ja kotieläinvahinkojen takia. Silloin sudet todella saalistivat ihmisiä.
Susista syötetään jokseenkin vääränlaista kuvaa julkisuuteen. Tämänkaltaisia tapahtumia sattuu vähän väliä ja selitykseksi yritetään vääntää jotain poikkeavuutta, sekarotuisuutta, sairautta ..., jotta selvitäään vanhoilla opeilla synnynnäisestä ihmiskammosta ynnä muusta.
Ja vielä on tapauksia joissa susi on tullut pihalle, ja sen ampuja on joutunut vankilaan. Pitäisi köyttää tällaisista asioista päättävät puuhun ja laittaa nälkäinen susilauma ympärille.
mitenkä olis käyny karkuu juoksevalle lapselle?on kumma et suden kuvaa vääristetää ihmisille.vielä koittaa valitettava päivä jolloi susi iskee,silloin ei tarte puolustella hukkaa.kuulaa kylkee.
Kuhmoon ei siirretä susia. Ne tulee sinne Venäjältä. Kuhmo on juuri tästä Lieksasta seurava pitäjä ylöspäin, rajanaapuri. Olen ollut siellä Venäjän-Karjalan metsäkylissä Tsalnassa, Pajunkylässä ja joissain muissa. Niitten ympäristössä liikkuu melkoisia laumoja jotka ei tosiaankaan pelkää yksinäistä ihmistä eikä väliin kahtakaan. Suomestahan järjestetään sinne metsästysmatkoja juuri susien ammuntaan. Olen reissunnut niin Suomen- kuin Venäjän Karjalassa hyvin paljon. Olenkin ihmetellyt kun ei vielä ole mitään vakavampaa tapahtunut. Ei varmaan mene monta vuotta kun ensimäinen ihminen kuolee suden tappamana. Ei ne vaarattomia ole.
Suomessa on oma ja varsinkin itärajan tuntuvassa terhakkaasti lisääntyvä kanta. Toki sudet vaeltaa rajan ja tätä tapahtunee kumpaankin suuntaan.
Voisko joku kertoa faktaa koska susi on tappanut ihmisen viimeksi Suomessa tai venäjällä tai jossain muualla kun nyt ei yhtäkkiä tule mieleen.
Tänä vuonna on raportoitu ainakin turkkilaisesta pojasta ja Afganistani syrjäkylien lapsista. Näistä löytyy viitteitä ruotsaliselta sivustolta: http://www.jakt-fritid.nu/nyheter.htm. Myös Times-onlinesta kuin tuosta turkkilaispojasta. Intiassa kuoli viime vuosikymmemellä satoja lapsia.
Suomessa ihmisuhrit loppuivat 1880, kun sudet metsästettiin vähiin. 1800-luvulta löytyy jo digitalisoiduista kirkonkirjoista satakunta uhria. Baltian maat olivat 1800-luvulla erityisen surullista seutua.
Näistä asioista ei puhuta eikä joittenkin mielestä saisi puhua ollenkaan. 1800-luvulla susia oli n. 500 kun uhrit kävivät sietämättömiksi. Nyt meillä voi ensi syksynä olla reilut 200 sutta paljon taajempaan asutussa maassa.
Tuskin mitään entisaikojen surmajaksoja enää tulee. Aseet ovat parempia ja metsästäjät järjestäytyneet koko maan kattavasti.
Niitä Suomen kirkonkirjoja selattaessa pitää muistaa, että osa sen ajan kirkonkirjoista on tuhoutunut esim. vuonna 1918. Todellinen uhrien määrä on ollut selvästi suurempi kuin rekisteröity.
Yleensä ihmisuhreja on tapahtunut paikoissa, joissa susia ei ole metsästetty, eli suden ei ole tarvinnut enää varoa ihmistä. Läheltäpiti tilanteita on sattunut USA:ssa erityisesti matkailijoiden ruokkimien susien kanssa. Ihmisuhreilta on vältytty, kun on ollut ampuma-ase mukana ja hyökkäyksen uhri on vielä onnistunut käyttämään asettaan.
Ihan jännityksen vuoksi voisi tehdä äänestyksen siitä, miten monta kuukautta menee, ennenkuin susi tappaa ihmisen suomessa. Tätä menoa susikanta ilmeisesti saavuttaa 1800 luvun alun tason parissa kolmessa vuodessa...
Tähän mennessä tallennetuista löytyi pikahaula 83 tapausta. Mutta määrästä puuttuu kokonaan surulliset 1860-1880 vuodet. Joten yli sadan menee määrä.
Kirkonkirjojen mukaan havainnot keskittyvät Etelä-Suomen rintamaille. Enemmän pyynti- ja metsästyskulttuurissa elänyt pohjoinen ei ihmisvahingoista ole juuri kärsinyt.
kerran tässä veikkauksia aletaan rakentelemaan, niin laitetaan samalla toinenkin veikkaus. Kuinka kauan kestää ennen kuin metsästysonnettomuudessa kuolee sivullinen?
Todettakoon että kannatan säädeltyä, ongelmayksilöihin kohdistettua suden metsästystä
onnettomuuden ja petoeläimen odotettavissa olevan hyökkäyksen.
Samoin on käyty karhun kanssa mutta ei ole näkynyt petojen suojelijoita lohduttamassa isättömiä lapsia.
Miten käy suden suojelijan, kun ensimmäinen lapsi joutuu teidän alttarille ja meette lohduttamaan menetyksen kohdanneita vanhempia?