Meidän tarinamme on ikuinen,
niin kuin kauneimpien satujen.
Sitä ei tuhoa edes huominen.
Se kulkee mukana ihmisten,
särkyneitä lohduttaen
ja tuo valoa maailmaan pimeyden.
Hekin voivat löytää rakkauden,
niin hellän ja läheisen,
että se täyttää pienen sydämen.
Kerron teille totuuden.
Kyyneleitäni pyyhkien,
vajoan mereen muistojen.
Oletko ollut niin onnellinen,
että unohdat huomisen
ja maailman pahuuden?
Oletko tuntenut kosketuksen,
joka todistaa rakkauden
olevan todellinen?
Oletko jo tavannut ihmisen,
jolle voit näyttää heikkouden
ja vuodattaa virtaa kyynelten?
Hän vierelläsi seisoen
läpi elämän synkkyyden
auttaa sinut yli esteiden.
Muistan sen kuin eilisen;
suudelma täydellinen
opetti mitä on lentäminen.
Hän silmänsä sulkien
ja hellästi suudellen
teki minusta kokonaisen.
Tahdoin vain varmuuden,
tietää tunteiden aitouden.
Tekikö hän kaiken näytellen?
Liian nopeaa saapuen
ja samalla meidät erottaen
tuli kesä lämpöinen.
Syksyllä hän hymyillen
lupasi minulle ikuisen
toivomani rakkauden.
Sanoi antavansa kaiken
ja olin onnellinen.
Uskoin voimaan sanojen.
Kunnes katkerasti pettyen
menetin elämästäni onnen,
joka oli tuonut merkityksen.
Olen kestänyt kaipauksen,
illat tuhansien kyynelten,
elin vain tuskaa tuntien.
Vihdoin hän palasi katuen,
anteeksi pyytäen,
myönsi tehneensä virheen.
Silmiin katsoen
hän lupasi sormuksen
merkiksi sitoutumisen.
Läpi kaikkien myrskyjen
selvisimme leikiten,
toisinaan hieman riidellen.
Suojassa niiden käsien
ei pelottanut huominen
tai mielipiteet muiden.
Olisipa loppu kuin satujen,
tiedättehän, onnellinen,
mutta lupasin kertoa totuuden.
Nyt olen surullinen
ja häntä kaivaten
vietän iltani itkien.
Tiedän että ansaitsen
oikean vastauksen,
mutten saa sitä kysyen.
Palaako hän uudelleen?
Sitä tiedä en.
Elän varassa muistojen.
niin kuin kauneimpien satujen.
Sitä ei tuhoa edes huominen.
Se kulkee mukana ihmisten,
särkyneitä lohduttaen
ja tuo valoa maailmaan pimeyden.
Hekin voivat löytää rakkauden,
niin hellän ja läheisen,
että se täyttää pienen sydämen.
Kerron teille totuuden.
Kyyneleitäni pyyhkien,
vajoan mereen muistojen.
Oletko ollut niin onnellinen,
että unohdat huomisen
ja maailman pahuuden?
Oletko tuntenut kosketuksen,
joka todistaa rakkauden
olevan todellinen?
Oletko jo tavannut ihmisen,
jolle voit näyttää heikkouden
ja vuodattaa virtaa kyynelten?
Hän vierelläsi seisoen
läpi elämän synkkyyden
auttaa sinut yli esteiden.
Muistan sen kuin eilisen;
suudelma täydellinen
opetti mitä on lentäminen.
Hän silmänsä sulkien
ja hellästi suudellen
teki minusta kokonaisen.
Tahdoin vain varmuuden,
tietää tunteiden aitouden.
Tekikö hän kaiken näytellen?
Liian nopeaa saapuen
ja samalla meidät erottaen
tuli kesä lämpöinen.
Syksyllä hän hymyillen
lupasi minulle ikuisen
toivomani rakkauden.
Sanoi antavansa kaiken
ja olin onnellinen.
Uskoin voimaan sanojen.
Kunnes katkerasti pettyen
menetin elämästäni onnen,
joka oli tuonut merkityksen.
Olen kestänyt kaipauksen,
illat tuhansien kyynelten,
elin vain tuskaa tuntien.
Vihdoin hän palasi katuen,
anteeksi pyytäen,
myönsi tehneensä virheen.
Silmiin katsoen
hän lupasi sormuksen
merkiksi sitoutumisen.
Läpi kaikkien myrskyjen
selvisimme leikiten,
toisinaan hieman riidellen.
Suojassa niiden käsien
ei pelottanut huominen
tai mielipiteet muiden.
Olisipa loppu kuin satujen,
tiedättehän, onnellinen,
mutta lupasin kertoa totuuden.
Nyt olen surullinen
ja häntä kaivaten
vietän iltani itkien.
Tiedän että ansaitsen
oikean vastauksen,
mutten saa sitä kysyen.
Palaako hän uudelleen?
Sitä tiedä en.
Elän varassa muistojen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tää on vaan mun mielipide,mut jos tää ois ollu jossain kisassa mukana,niin voitto ois voinu olla aika varma...oli meinaan HIENO!!
pystyispä ite samaan...
No mutta kiitoksia kovasti!! =) On sitä ajan kanssa tehtykin.. Harjoitus tekee mestarin, you know. Onhan tässä tullut vuosia kirjoiteltuakin, että olisin kyllä aika luuseri, jos en vielä saisi minkäänlaisia kehuja.. ;)
Ihan tajuttoman kaunis... sulla on taitoo...
tässähän rupee ihan itkemään kun jotenkin muistuttaa ihan omasta elämästä.. ;)
Toi sun runo oli aivan ekstraihana:)!!Tooosi ihana,en oo pitkään aikaan lukenut mitään noi hienoa.Surullinen tarina,mutta tosi kaunis.