Näin keväisin varsinkin tulee minulle ikävä ihmistä - sellaista sielunveljeä tai -sisarta. Ystäviä ja tuttavia on paljonkin mutta jotain puuttuu ja silloin kaikki.
Onko kellään muulla samanlaista tunnetta?
Tiedän, että arkitouhuissa se tunne menee ohi ja taas porskutellaan niin kuin ennen - siis ei paniikkia mutta kuitenkin...
Onko kellään muulla samanlaista tunnetta?
Tiedän, että arkitouhuissa se tunne menee ohi ja taas porskutellaan niin kuin ennen - siis ei paniikkia mutta kuitenkin...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos yksinäisnä kulkenet
onnettomana olet
niin onnen,valon,säteetkin
kirkkautena koet.
Voin vain lohdutta sinua Ilona,et ole ainoa. Kyllä se tunne joskus meinaa putkahdella esiin, mutta on hukutettu tekemisiin ja touhuihin ja ehkä olemme myös laiskoja, samalla malttamattomia
ei ole aikaa tutustua paremmin. Maltti on valttia.
Seuran etsiminen on helppoa, mutta olemme kovin kriittisiä vastaantuleviin ihmisiin. Odotamme sitä oikeaa...
"Toi on liian sitä,toi liian tätä. "Millähän lailla muut meistä ajattelevat. Ei onni etsien tule vaan eläen. Huumoria silmään. Mutta voithan aina palata tälle palstalle. Odotan. Nalle-fax
olen minäkin. Kirjoitit, että seuran etsiminen on helppoa. Minä en tiedä mistä - miten - milloin.
Kerrothan minulle.
PS. Olen nainen, rakkaani kuoli jonkin aikaa sitten. Siitä olen melkein selvinnyt.
Kerroit että Rakkaasi kuoli jokin aika sitten. Muistot onneksi säilyvät ja elämä on helpompaa päivä päivältä.
Ajan myötä Rakkaasi tulee mieleen harvemmin.
Unohtaa ei pidäkään.
Katso eteenpäin,hymy huulilla. Elä. Koe. Nauti.
Sinä, et ole kuollut. Tämä on elämää.
Uusia ihmissuhteita saa mm.harrastuksista.
Muista olla vertaamatta muita ihmisiä rakkaaseesi.
Olemme kaikki erillaisia. Luojan kiitos.
kuin olisit kokenut saman menetyksen. Minulle hän oli se pari jonka sanotaan kaikilla olevan. Vertailuvaroitus on paikallaan, sitä tein tahtomattani suhteemme alkuaikoina ex-mieheeni.
Ihmetellen, voiko elämä olla tällaistakin.
Yritän olla kiitollinen, että saimme olla yhdessä nämäkin vähät vuodet.
Kiitos vastauksestasi Nalle-fax
En ole itse kokenut kuin eron. Mutta olen empaattinen ja kirjoituksesi koskettava. Voisiko eroa rinnastaakkaan poismenoon? Katsokaamme siis tulevaisuuteen avoimin silmin, kesä on tulossa...
Ilonalle!
On hyvin vaikea löytää ystävää johon voi luottaa.
Mutta jotkut löytävät, jotkut eivät löydä.
Olisi kiva puhua tästä enemmänkin mutta miten ???
Uolevi
Olet aivan oikeassa, on erittäin vaikeaa löytää oikea .. se oma ihminen, jolle voisi kertoa kaikki ilot ja surut.
Minä yritän mietttiä miten keskusteltaisiin asiasta enemmän (myös sinä - jookos). Nyt olen lomalla ja täytyy hoitaa sen tuhat asiaa. Palataan asiaan Vapun jälkeen.
On tärkeätä löytää ystävä johon voi luottaa, ns
sydän ystävä,
Kaikki hyvin mutta ei sittenkään joku tai jotain puuttuu tunne keskustelu hyvä olo siitä kun voi "kuunnella" toista ja kertoa toiselle mitä sisimmässä on ja mitä tuntee...
Jo vain. On leffaseuraa, mutta ei sellaista, koka keskustelisi leffan lälkeen. On lenkkikaveri, mutta ei pitkälle eikä reippaalle lenkille eikä varsinkaan puolen päivän ulkoiluun vaikkapa marjaretkelle. On aviomieskin, joka ei lue samoja kirjoja, vaan tekee ristikoita. Että semmoista ikävää.