Nämä kaksi jukuripäätä ovat aikoinaan liittyneet vapaaehtoisesti Natoon turvallisuutensa takia.
Nyt heiltä voisi kysyä, miten he näkevät Naton tehtävän ja aseman?
Onko heidän oma turvallisuustilanteensa muuttunut niin, että uusia jäseniä ei tarvita?
Ymmärtävätkö he, että suurin osa Naton jäsenmaista (sekä Suomi ja Ruotsi) tuntevat olonsa uhatuksi Putinin Venäjän takia?
Miksi he eivät kiukuttele muille jäsenmaille niissä esiintyvien epämiellyttävyyksien takia?
Turha kysyäkään.
Turkki ja Unkari haluavat käydä pikku kauppaa Euroopan turvallisuudella.
Turkilta ja Unkarilta voisi kysyä
5
90
Vastaukset
- Anonyymi
Ei milloinkaan tule liittymistä Suomen 1% ei halua liittyä niin se määrää. Tämä on katsokaas demokratiaa.
- Anonyymi
Turkin virallinen kanta maan Nato jäsenyydelle:
Turkin tasavallan turvallisuutta on sen perustamisesta lähtien sanellut kaksi päätekijää: maantiede ja pitkäaikaiset siteet naapurimaihin. Tämän globaalin näkökulman mukaisesti Turkin ulkopolitiikka on rakennettu keskeisille elementeille, kuten yhteistyölle ja kumppanuudelle sekä suvereniteetin, itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittamiselle. Siksi luomaan ja ylläpitämään ystävällisiä suhteita muihin maihin; alueellisen ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen kahden- ja monenvälisten järjestelmien avulla; konfliktien ratkaiseminen rauhanomaisin keinoin sekä alueellisen ja kansainvälisen rauhan, vakauden ja vaurauden lisääminen ovat Turkin ulkopolitiikan ohjaavia periaatteita.
Toisen maailmansodan jälkimainingeissa Turkki teki historiallisen valinnan vapaan maailman ja länsiblokin puolelle. Tämä politiikka johti Turkin liittymiseen Natoon 18. helmikuuta 1952. Siitä lähtien Nato on ollut Turkin puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivi.
Pöytäkirja Turkin Nato-jäsenyydestä allekirjoitettiin 17. lokakuuta 1951. Laki Turkin liittymisestä Pohjois-Atlantin sopimukseen hyväksyttiin 18. helmikuuta 1952 ja Turkista tuli Naton jäsen yhdessä Kreikan kanssa.
Kun juhlimme Nato-jäsenyytemme 60-vuotispäivää, Turkki on ollut Naton vankka liittolainen ja pitää liittoa transatlanttisten siteiden ja euroatlanttisen turvallisuuden tukikohtana. Nato tunnetaan historian menestyneimpänä puolustusliittona. Naton perustamisasiakirjan, Washingtonin sopimuksen 5 artikla, jossa viitataan yhteiseen puolustukseen, on arvokas turvallisuustakuu Turkille ja muille liittolaisille. Toisaalta Turkki on Natolle arvokas voimavara. Turkki otti vastuun allianssin kaakkoisrajan suojelemisesta kylmän sodan aikana. Turkin proaktiivisen ulkopolitiikan sekä kriisinhallinta- ja rauhanturvatehtäviin antamansa panoksen ansiosta Turkin rooli Natossa kasvoi jatkuvasti kylmän sodan päättymisen jälkeen. - Anonyymi
Turkin ulkoasiainministeriön kanta Naton ja Ukrainan suhteisiin:
6. Naton ja Ukrainan suhteet:
Ukraina on ensimmäinen itsenäisten valtioiden yhteisöstä, joka liittyi rauhankumppanuuteen vuonna 1994. Vuoden 1997 peruskirjassa erottelevasta kumppanuudesta vahvistettiin periaatteet ja järjestelyt Naton ja Ukrainan välisten suhteiden kehittämiseksi edelleen ja perustettiin NATO-Ukraine Commission (NUC). NUC on keskeinen foorumi, joka tarjoaa mahdollisuuden suoraan näkemysten vaihtoon käytännön yhteistyöstä ja yhteistä etua koskevista kysymyksistä, kuten terrorismin torjunnasta, piratismin torjunnasta, kyberpuolustuksesta ja huumeiden vastaisesta toiminnasta.
Huhtikuussa 2005 liittolaiset ja Ukraina aloittivat tehostetun vuoropuhelun Ukrainan pyrkimyksistä Nato-jäsenyyteen ja sen uudistusprosessiin. Joulukuussa 2008 Naton ulkoministerit sopivat lisäävänsä mahdollisuuksia auttaa Ukrainaa sen pyrkimyksissä täyttää jäsenyysvaatimukset hyödyntäen olemassa olevia NUC:n puitteita ja vuosittaisen kansallisen ohjelman (ANP) kehittämistä. Tältä osin Nato on edelleen sitoutunut auttamaan Ukrainaa uudistusten toteuttamisessa vuosittaisen kansallisen suunnitelman (ANP) kautta. Ukraina on myös osoittautunut tärkeäksi euroatlanttisen turvallisuuden edistäjäksi Naton johtamien operaatioiden puitteissa.
Suhteet Natoon ovat Ukrainan asialistalla korkealla, mutta liittoon liittyminen on herkkä asia sekä yleiselle mielipiteelle että poliittisille piireille. Vuonna 2010 vasta valittu hallitus julkaisi sisä- ja ulkosuhteita koskevan lain, joka muodostaa perustan maan "ei-blokki"-statukselle. Uuden politiikan mukaisesti Ukrainan uusi hallitus päätti jatkaa nykyistä operaatiota Naton kanssa ANP:n puitteissa siinä määrin kuin se edistää maan omaa etua ja euroatlanttista turvallisuutta, mutta ottaa maan allianssin jäsenyyden pois asialistalta. .
Lissabonin huippukokouksessa marraskuussa 2010 kokoontuneet liittoutuneiden johtajat ilmaisivat kunnioittavansa Ukrainan "ei-blokki"-statuksen politiikkaa ja pitivät tervetulleina Ukrainan hallituksen sitoumusta jatkaa täysin Ukrainan erottavaa kumppanuutta Naton kanssa hyödyntäen NUC:n olemassa olevia puitteita. He muistuttivat myös, että Naton ovi on edelleen avoinna Ukrainalle, ja ilmaisivat tukensa meneillään olevalle uudistusprosessille.
Turkki uskoo, että Naton ja Ukrainan yhteistyön tehostaminen vahvistaa euroatlanttisen alueen turvallisuutta ja vakautta. Siksi Turkki tukee Ukrainan pyrkimyksiä integroitua euroatlanttisiin rakenteisiin ja kehittää suhteita Natoon. Tältä osin Turkki pitää erittäin tärkeänä Ukrainan meneillään olevia uudistuspyrkimyksiä erityisesti puolustus- ja turvallisuussektoreilla ja kunnioittaa Ukrainan hallituksen politiikkaa pysyä "ei-blokeerattavana" maana. - Anonyymi
Potkia pois eu, sta ja natosta...
- Anonyymi
Turkin Ulkoasiainministeriö ei kommentoi omalla sivustollaan Ruotsin ja Suomen Nato hakemusta lainkaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nasima löi Jussille luun kurkkuun
Nasima kertoi ettei Jussi sovi puhemieheksi, koska sallii rasismin. Mihin toimiin perussuomalaiset ryhtyvät? Kuka nouse3027193Razmyar on säälittävä - puhemiehellä ei ole mitään syytä ottaa kantaa tähän "silmäkohuun"
jonka toimittajat sai aikaan. Asia ei kuulu puhemiehelle millään lailla. Razmyar haluaa taas vaan huomiota. Mutta jos r635054Pitkän linjan yritysjohtaja: Suomen tapahtumat eivät ole Aasian kärkiuutinen
Viimeaikaista kohua on käytetty sisäpoliittisena lyömäaseena, Thomas Zilliacus sanoo. – Koska asiaa kuitenkin kommentoi1014524Siviilipalvelusmies Halla-aho normalisoi rasismin perussuomalaisissa
SMP:n tuhkille perustettu puolue ei ollut ihmisiä vastaan, vaan instituutiokriittinen. "Missä EU - siellä ongelma", oli154340Suomalaisilta vaaditaan valtavasti suvaitsevaisuutta - miksi sitä ei vaadita muslimeilta
Suomalaisilta vaaditaan kaikkea, pitää olla suvaitsevainen ja hyväksyä vieraiden tavat, rasisti ei saa olla jne. Miksi s463857Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun
ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta1513766Demarit ovat oikeasti törppöjä eli heikkoälyisiä
ja todistavat sitä päivittäin täällä lapsellisilla jutuillaan. Kauheasti on hehkuttaneet kuinka demarien kannatus vaan723671Perussuomalaiset eivät harrasta maalittamista kuten vasemmisto
Huomaa tässä keinotekoisessa "rasismi"-kohussakin kuinka vasemmistolaiset maalittavat Perussuomalaisia. Me emme vastaava293566SDP:n kansanedustaja Marko Asell: Suomen myönnettävä maahanmuuton ongelmat
Hänen mielestään Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan ja hän arvioi, että maaha753383Maataloustuet voi poistaa, naudan tuottajahinta pompsahtanut 25 %
Enää ei tarvitse veronmaksajien tukea, koska maajussi saa lihasta nyt hyvää hintaa. https://yle.fi/a/74-20198739592500