...kun koiranpentua ei pääse katsomaan ennen sen luovuttamista? Meidän on todella vaikea päästä katsomaan tulevaa pentuamme kenneliin joka on noin 200 km:n päässä meistä pienellä paikkakunnalla. Sinne on erittäin huonot yhteydet, edes bussi ei kulje. Eikä meillä ole autoa, eikä ketään keltä sitä voisi lainata.
Kovasti haluttaisiin pentuja ja aikuisia koiria katsomaan että niihin tutustuisi paremmin, mutta olen miettinyt pääni puhki, enkä keksi millä sinne pääsisimme.
Kasvattaja onneksi oli halukas tuomaan pennun meille. Mitä olette siis mieltä jos ei pentua näe kertaakaan ennen sen ottamista? Onko muita jotka eivät ole käyneet katsomassa pentua ennen sen saamista?
Kovasti haluttaisiin pentuja ja aikuisia koiria katsomaan että niihin tutustuisi paremmin, mutta olen miettinyt pääni puhki, enkä keksi millä sinne pääsisimme.
Kasvattaja onneksi oli halukas tuomaan pennun meille. Mitä olette siis mieltä jos ei pentua näe kertaakaan ennen sen ottamista? Onko muita jotka eivät ole käyneet katsomassa pentua ennen sen saamista?
Vastaukset 25
Vanhimmat
keväällä hain pennun niin etten enemmin ollut käynyt,mutta oltiin varauslistalla sen verran kärjessä että päästiin silti vielä valitsemaan.
Hyvä pitää olla luottamus kasvattajaan jos antaa sen valkata pennun.Jos se on tunnettu kasvattaja,ja rotuyhdistyksellä ei oo mitään negatiivista tietoa,niin miksipä ei se noinkin hoituisi.Onhan siinä sekin puoli asiassa että kasvattaja pääsee näkemään millaiseen paikkaan pentu menee.
...mut millä perusteella pentu sitten valitaan? Siellä on kolme narttupentua joista yksi on meille. Minkä ominaisuuksien (pennut ulkonäöltään samanlaisia) perusteella valitaan itselle "paras" pentu? Onko kyse vain siitä, mikä pennuista "tuntuu" parhaimmalta/omimmalta?
Koira tulisi meille kaveriksi ja perheenjäseneksi, jonka kanssa voisi harrastaa kaikkea arkista mukavaa ja vain oleskella ja lenkkeillä, näyttelytähteä emme hae.
Kuinka "huono" pentu voi olla jos emme itse sitä valitse vaan kasvattaja valitsee?
Nyt alkoi tuntumaan että pakko päästä vaikka kävellen sinne katsomaan niitä pentuja!
mietin minkä rotuisesta mahtaa olla kyse? Ja onko teidän rotunne kasvattaja pitkään toiminut rotunsa parissa? Mitä kautta löysitte kasvattajan?
Nämä ovat todella tärkeitä juttuja nykypäivänä. Toisaalta jos kasvattaja osaa asiansa, niin hän ehkä parhaiten pystyy valitsemaan juuri sen luonteisen pennun jonka kanssa pärjäätte. Itse kyllä luotin kasvattajan rotusilmään kun ensimmäistä itse maksamani koiran ostin. Hän näki heti, että meidät saa näyttelyihin ja haistoi innostuksemme rotuun. siitä koirasta tuli ensimmäinen kanta narttuni kasvattajan pitkälle kiviselle polulle. Kertaakaan en ole katunut.
et näyttelyihin aio,niin pennun valinnassa on silti asioita mitkä kannattaa ottaa huomioon.Kun pentuja on monta,on hyvä tarkkailla niitä yhdessä,joku on pomona enemmän toisille,joku taas arka hissukka.Jos pääset itse niitä katsomaan niin sellainen on seuralaiseksi hyvä pentu,joka tulee rohkeasti katsomaan,ei säiky ihmisiä.Lisäksi pitäis katsoa hampaat,onko liikkeet normaalit kun pentu juoksentelee ympäriinsä.Yleensäkin pennun kunto.Meillä oli keväällä lisäksi ulkomuodon "arvaaminen",on meinaan vaikea 8-viikkoisesta sanoa,kiertyykö se häntä esim.niin kuin pitää.Nyt on saanut huokaista,että oli oikein valittu,väri hyvä,häntä hyvä,ja tärkeimpänä luonne hyvä.
näet niistä hampaista 7-8 viikkoisella pennulla. Purentaa et ainakaan pysty siitä vielä päättelemään. Ja entä ne liikkeet. Ei niitäkään voi vielä luovutusikäisestä pennusta arvioida. Pennulla on pennun liikkeet. Eivätkä ne kaikki todellakaan nuku samanaikaisesti. Kun tulee katsomaan pentuja toinen on virkeämpi juuri herättyään.
Ainoan minkä voi nähdä on pennun kunto päällisin puolin. Turkin kiilto, silmien kirkkaus. Usein se rohkea pentu on hyvin dominoiva aikuisenakin.
Ja se mikä ehkä on tärkeintä on se oma tunne ..tuo on se minun pentuni, tuon valitsen.
hulluja puhu,ettei muka pennusta näe 8-viikkoisena purentavikoja.Et oo sitten tainut paljon pentuja nähdä.
Kun katsot sen pennun liikkumista,niin on se nyt kumma jos et näe mahdollisia nilkutuksia ja sitä liikkuuko pentu esimerkiksi yhtä varmasti kuin toiset porukassa.
Kuinka lyhyen ajan oletat että pentuja tarkkaillaan?
Ei todellakaan viidessä minuutissa voi nähdä millaisia pennut on.Jos kasvattaja mistään mitään ymmärtää,niin tajuaa että niitä seurataan sen aikaa että näkee kaikkien käytöksen.
Jos sinä valitset pennun niin ettet malta odottaa heräämistä,niin älä yleistä,kaikki eivät tee niin.
Tuossa edellistä pentua hakiessani istuskelin tarhan ulkopuolella pitkät tovit seuraamassa pentuja,ja kyllä kannatti,ei ole tarvinnut miettiä oliko oikea valinta.Jos sinä et näe pennussa mitään niin kyllä toiset voivat nähdä!
lopullisen purennan näe vasta hampaiden vaihduttua? Itselläni kun on tuo alapurentainen rotu, niin en oikein tiedä. Olen vain kuullut toisten kasvattajien kertovan näin.
Ja niistä liikkeistä, isolla rodulla ehkä näkeekin, mutta kääpiöt painavat jo pienestä asti tuhat lasissa. Ja arvaa meneekö ne kintut nopeaan.
Ja kyllä kuule meillä nukutaan eri aikaan ja ollaan pirteimmillään eri aikaan. En kyllä ole koskaan isoa enkä edes keskisuurta koiraa varannut.
Silloin kun kerran nuoruudessa kanssani piti tulla kokenut ihminen tekemään valintaa, ja jouduinkin lähtemään yksin. Saattaessaan minua junalle, tämä asiantuntija kertoi varmaan jo hyvinkin hermostuneena minuun, että valkkaa sellainen, jolla on kaikkein suurin pää.
Perille päästyäni valkkasin sen suuripäisemmän ja hullulla on hullun tuuri, onnistuin.
...ja meidän tapauksessahan on kyseessä pieni rotu (säkä korkeimmillaan 30 cm).
Kasvattaja löytyi rotuyhdistyksen pentuvälityksen kautta ja olen kyseisen kennelin nettisivuilla käynyt aiemminkin. Tästä rodusta kasvattajalla tämä oli neljäs pentue (tarkkaa vuosimäärää en muista kauanko oli kokemusta kyseisestä rodusta, ehkä n. 10 v.), mutta toista rotua ollut sitten kauemmin, varmaan parikymmentä vuotta tai kauemminkin.
Kiitoksia kaikille vastanneille, vastailkaa vieläkin jos vain jotain ihan pientäkin tulee mieleen. Olisin erittäin kiitollinen!
Kyllähän niistä hampaista voi tietenkin jotain päätellä, jos ne ovat aivan vinksallaan suussa, mutta pientä purentavikaa niistä ei kyllä näe. Purentavika syntyy yleensä vasta hampaiden vaihtuessa, joskus jopa sen vuoksi, että 'maitohampaat' poistetaan liian myöhään. ja liikkeistä kyllä näkee jos pentu ontuu jotain jalkaa tai vastaavaa, mutta ei niistä kyllä pieniä virheliikkeitä näe.
nähnyt itse edellistä koiraani hakiessa just tuossa vaiheessa kun pennut juoksivat pitkin pihaa yhdellä pennuista selvästi näkyvän oudon juoksutyylin,ja se on koiralla takalonkasta johtuvana vieläkin.Kysymys on siitä just että seuraa pentuetta tarpeeksi yhteen menoon.Näillä mun koirillani ainakin näkee jonkunverran jo purennan muodostumista tuossa iässä,tietty on pitempikuonoinenkin jo kun noi kääpiörodut.Kyllähän sekin vaikuttaa että oon jo 30 vuotta noita kyylännyt.Aloittajalle sen verran että tunnut ottaneen ihan hyvin selvää kasvattajasta,joten uskoisin että saat varmaan oivan pennun.
että kasiviikkoiselta ei todellakaan voi nähdä mahdollista ehkä tulevaa purentavikaa! Kai nyt sinäkin tajuat, että sen ikäisellä pennulla on vasta ne maitohampaat olemassa, joista ei tosiaankaan voi tulevia määritellä mitenkään!? Varsin usein saattaa käydä niin, että esim. omistajat eivät välttämättä ymmärrä ohjeista huolimatta poistattaa mahdollisesti lujassa olevia maitohampaita uuden tieltä, jolloin purennasta saattaa tulla aikamoinen sekamelska.
Omassa rodussani kun on leikkaava purenta, niin en ota kantaa ylä- ja alapurentaan, koska en niihin ole perehtynyt!
että ne hampaat kasvaa niihin IKENIIN,älä katso niitä pelkkiä hampaita,kysymyshän on siitä missä ne hampaat on kiinni.Ja kyllä ne pysyvät tulee sitäpaitsi melkolailla samaan kohtaan.Ainakin minä viimeksi helmikuulla yhdessä kasvattajan kanssa katsoin että purenta on menossa oikeaan suuntaan.Ehkä tosiaan noi mopsit ym.on eri asia,mulla on aina ollut noita isompia rotuja.Mulla on ollut bordercollieta,ajokoiraa,noutajaa,hirvikoiria ja muutama pelastettu seropi.
Nyt ei ookkaan kysymys niistä vioista sitäpaitsi,mitkä aiheutuu noista hampaiden vaihto-ongelmista,vaan nimenomaan siitä miten ne leukaluut siinä kuonossa istuu.
valkannut pentua viidessä minuutissa. Katsellessa oppii. Ja todella harvinaista kyllä on kasi viikkoisen pennun liikunta vaikeudet mikäli perinnöllisiä ovat. Kyllä siinä täytyy olla todellistakin asiantuntijaa huomattavasti parempi, sillä eläinlääkäritkin tarvitsevat röntgenin (paitsi polvissa) havaitakseen pennun mahdolliset liikunnalliset viat. Vaikka kököttäisit siellä aitauksen vierellä miten kauan tahansa, ei se asia siitä muutu. Selvästi ontuva tuon ikäinen pentu on mitä ilmeisemmin satuttanut itsensä. Ja vielä tuossa vaiheessa ei ymmärtääkseni kasvukipujakaan vielä ole. Synnynnäiset epämuodostumat on kyllä kasvattaja havainnut aikoja sitten. Toki sinä varmaan konkarina näet pennun liikkeistä ja touhuista pitkälle sen tulevan luonteen. Onko ensimmäisten joukossa juoksemassa uutta kohti uteliaisuuttaan, tai onko ehkä varovaisempi, ja viitsiikö juosta aina muiden mukana täysillä.
Ja niitä purenta vikoja elleivät ole tosi pahoja ei todellakaan pysty varmuudella näkemään luovutusikäisestä pennusta. Pentu joka näyttää purennaltaan olevan ihan ok, niin sitten jonkin ajan kuluttua ei enää olekkaan. Näistä purennoista on väännetty kättä vuosikausia. Toki sellainen pentu jolla näyttäisi purenta olevan mallillaan kannattaa valita mutta mikään mittari se ei ole.
olikin siitä,että mitä pennussa kannattaa katsoa,kun sitä valitsee.ootko todella sitä mieltä,että suuhun on turha katsoa?Se on ehkä sun tapasi,mutta minä en pentua ottaisi katsomatta suuhun.Kyllä se määrätynlainen outo takapotku näkyy aika aikaisin,onneksi ei oo tullut vastaan kun kahdessa pentuessa,toisessa oli sisäsiitoskerroin liian suuri,joten en ottanut pentua siitä.
En oo tietääkseni väittänyt juoksutyylistä näkeväni pennun luonnetta.Kyllä se näkyy muista asioista.
Tuntuu taas mopo karkaavan käsistä eräillä tässä asiassa.Ottaisitko muuten itse vaikkapa just sen ontuvan pennun?Jospa se onkin tosiaan satuttanut,tai sitten ei.
Kerran olen ottanut ontuvan pennun kun oli pudonnut alaspäin matalalta rapulta. Jalka operoitiin Turussa ja tuli täysin kuntoon.
Kirjoittaja tarkoitti varmasti sitä, jos on ekakertalainen valitsemassa ei todellakaan osaa katsoa itse niitä rodunomaisia liikkeitä, ja sitä etteivät luusto viat vielä tuossa vaiheessa näy. Ja tottakai pennun purukalustoon kannattaa tutustua, mutta ei siitä sentään avainkysymystä kannata tehdä. Kasvattaja jos on kokenut kyllä yleensä osaa auttaa valinnassa. Kannattaisi luottaa itseensä sekä kasvattajaan, jolta sitä pentua ollaan ostamassa, sillä se on niin pitkäaaikainen hankinta.
Onnea ketjun aloittajalle.
Itse hankin koiran, jolla täydellinen leikkaava purenta kahdeksanviikkoisena ja vielä hampaiden vaihdon aikanakin, kunnes alkoi sitten loppuaikana alahampaat tulemaan ylähampaiden päälle. Nyt koiralla on sitten lievä alapurenta. Ei siitä ole kerrassa mitään haittaa ollut, mutta ei moista olisi voinut arvatakaan pennusta. SE, ETTÄ KOIRALLA ON VÄÄRÄNLAINEN PURENTA EI USEINKAAN VAIKUTA MILLÄÄN LAILLA KOIRAN TERVEYTEEN! Hyvin äärimmäisissä tapauksissa ovat hampaat niin vinksallaan että korjaus on ollut tarpeen. Näyttelyihin on toki turha mennä.
minä en edes enää suostuisi myymään perheeseen tässä Suomen maassa, josta ei ainoatakaan kertaa käytäisi katsomassa! Tämän yli kymmenen vuoden kasvattajataipaleen aikana onnistui yksi perhe aikaansaamaan luottamuspulan kaikkia muita vastaavia kohtaan ja sen luottamuksen palauttaminen ei onnistu todellakaan heti!
...vähän ihmettelin, kun kasvattaja on valmis puhelimessa lupaamaan koiran, näkemättä meitä. Toki juttelimme melko pitkään kaikesta yleisestä, minä kerroin minkälainen koti meillä on ym. ja hän kertoi rodusta yleensä, millainen se on ym.
Tokihan minä itse sen tiedän että olemme hyvä koti :), mutta mistä kasvattaja sen voisi tosiaan tietää...
Mutta toisaalta, kyllähän hänellä on vielä mahdollisuus jättää meille myymättä jos hänestä siltä tuntuu.
Täytyy jatkaa miettimistä, miten pääsisimme koiria katsomaan. Onhan koira kuitenkin tulossa 10-15 vuodeksi meille perheenjäseneksi ja ystäväksi, eikä se ihan halpakaan ole, joten olisi hyvä jos kaikki nämä "taustat" olisivat kunnossa ja voisi olla 100% varma ettei kukaan "huijaa".
sulla mahdollisuus ottaa selvää kasvattajasta vielä joltain sellaiselta joka on pennun joskus hakenut k.o.paikasta?
Toki voi olla että oot antanut itsestäsi niin hyvän kuvan että siksi kasvattaja on valmis ajamaan sen 200 kilsaa tuodakseen pennun.Ja antaahan se mahdollisuuden nähdä mihin on pennun luovuttamassa.
Tämän uusimman pentuni kasvattaja kävi tuomassa paperit jälkeenpäin niin sai nähdä kuinka pentu oli kotiutunut.Pidetään peukkua,että saat sieltä mukavan seuralaisen!
Ollaan tuota hommaa pitkin kevättä valmisteltu ja tehtykin. Luettiin kaikista kirjoista että, seuraa pentuja, ja tutki takapuolet korvat hampaat jne.... Asiantuntijoiden sähköpostit on tukittu ja keskustelupalstat täytetty.....
Ja pari kertaa on 5 viikkoisia pentuja käyty katsomassakin. No aina sen verran pitkän matkan takaa, että pentue nukkui kun paikanpäällä oltiin... Kyllähän siellä liikeettäkin tuli.
Eipä tullut mieleen enää kun pallerot vilisti sylistä syliin, paljoakaan takapuolia tutkiskella.. Te tarkemmat sen varmaa muistatte tehdä? On kyseenalaista, mitä olisin osannut takapuolesta "tulkita", tarkkaan luetuista ohjeista huolimatta?
Ei nuo 5 viikkoiset niin kauaa edes aktiivisina olleet, varsinkin kun olivat kesken unien heränneet, että tuntematta olisin osannut mitään käytös ja luonne eroja huomata. Joku jo mainitsikin, että siihen tarvitaa kymmenien vuosien kokemus, ja silti ei voi olla varma?
Jos on mahdollisuus videokameraan, kannattaa kuvata koko juttu. Kotona on kiva katsella pentujen keskinäistä "painimista" Siitä sitten voi ajalla yrittää pohtia käytöstä, jos siihen on kykeneväinen? Ja onhan katseltavaa, kun pentua odottaa.
Uma oli valinnut koiransa ison pään mukaan , ja me valkattiin turkinlaadun mukaan. Aika näyttää miten hyvin kasvetaan laumana yhteen. Koirakirjat allekirjoittaa sen väitteen, että koirasta "kasvaa" laumansa kaltainen, perustuen muutamiin tutkimuksiin. Kodeissa se lopullinen "kasvaminen" siis tapahtuu.
Kasvattajasi on sinusta mielikuvansa jo puhelimessa muodostanut, ja sen suhteen sinulle ei ole huolta siitä vierailusta. Ei kannata sitä kasvattajaakaan tuomita, siis minusta! Ei ainakaan meidän noita teidän keskusteluja tuntemattomien.
Tee kaikkesi että pääset näkemään nuo leikkisät veijarit, ainakin minä suosittelen. On se lystikkään näköistä. Hirveä kiire, kuitenkin vielä vähän hitaanoloiset kömpelöt liikkeet... Yritä päästä itse katsomaan. Siis kokemuksena itsellesi. Suosittelen.
Ei maailma kuitenkaan ollenkaa kaadu, vaikka sen pennun näkisit vasta silloin luovutettaessa.
Niin ne edelleen valtaosa kaupoista tehtäneen. joskus jopa ihan hetken mielijohteesta otetaan pentu, (ja taas tulee melu palstalla?), mutta useimmat näistä hoidetaan silti ihan hienosti.
Minä haluan, ja vaadin, että rotuyhdistys pitää huolen siitä, että suosittelemansa kasvattajat ovat parhaansa mukaan kertoneet havaitsemiaan seikkoja, myös negatiiviset, eikä minulla tällä haavaa ole mitään syytä uskoa etteikö näin olisi käynyt. Rotuyhdistykset ja Kennelliitto ovat mielestäni ne jotka vaativat kasvattajia kertomaan tietämänsä pentueen laatuasiat, sekä hyvät, että huonot. Siksi ne hyvät pennut on kalliita! Huomautan vielä että rotuyhdistykset ja kennelliitto eivät ole muuta kuin kasvattajien järjestöjä, eli ne "oikeanlaiset" kasvattajat ovat vastuussa siitä että mahdolliset "väärintoimijat" oikaistaan ladulle, tai "savustetaan" ulos. Eläinlääkärin tarkistuksesssa tuskin otetaan kantaa yhteenkään rotumääritelmän vaatimukseen, ellei siitä ole suoranaista terveydellistä vaikutusta. Minkä arvoinen se eläinlääkärin tarkistus sitten on, jää ainakin minulle kysymyksenä ilmaan?
Onhan näissä kasvattajissakin niitä iltalehtien palstoilla esiintyvien kennelien omistajia, mutta rotuyhdistys hoitanee tällaisista informoinnin?
No, pari viikkoa vielä, ja me haetaan meidän pentu kotiin. Pennusta sitten pienen ajan päästä nähnee, millaisia ihmisiä me olemme???????
Pekka sulle koiran kanssa!Tuntuu sulta ainakin tuo maalaisjärki löytyvän.Onhan nämä sellasia kavereita meille,että 10-15 vuotta on varma ystävä vierellä.
Jos itse haluan koiran joltain ulkopuoliselta, niin ehdottomasti aina haluan nähdä kasvattajan, paikan missä kasvattaja asuu ja pitää koiriaan ja pentuja. Itse myös AINA haluan nähdä emon. Uroksesta haluan kuvan ja yhteystiedot.Ainoa poikkeus on ,jos lähden ulkomailta tuomaan koiraa. Jos tuon kaukaa, niin se on rahallisesti niin iso pointti, etten pysty useita reissuja tai yhtäkään tekemään. Siinä otan pakosti ison riskin, kun otan pennun näkemättä ylläolevia pointteja.
Jos minulta joku haluaa pennun, niin EN koskaan ota varausta vastaan tai myy pentua, ellen ole nähnyt varaajaa ja koko perhettä. Jos joku ei halua tulla meille tutustumaan, niin sitten sopii ottaa koira muualta. Minä ainakin haluan aina nähdä ja jutella kunnolla perheen kanssa, joka pentua haluavat , ovatko he sellaisia , joille koira todella sopii ja ovat todella tietoisia koiran pitämisen vastuullisuudesta.Myöskin haluan perheen nähtyäni sanoa mielipiteeni, mikä pennuista ainakin sillä hetkellä vastaa heidän tarpeitaan ja sopisi heille luonteensa puolesta. Myöskin on tärkeää, varsinkin vaativissa roduissa valita tarkoin perheet, johon vaativan rodun antaa. Kasvattajan vastuu on suuri, ja niitä ongelmia on tässä vuosien aikana nähty, miten käy, kun sopimattomat rodut on valittu ja vielä joltain kasvattajalta saatu...
Ja kiinnostaisi tietää miten Kennelliitto tai rotujärjestö takaa niitä listoillaan olevia pentueita tai vaatii kasvattajia rehellisyyteen käytännössä...
Ainoa mikä käytännössä toimii, niin pevisan noudattaminen ym. asiat , jotka rekisteröintiin vaikuttavat.
Ja harvemmin rotujärjestöt " suosittelevat " pentueita, edes niitä jotka on penuvälityslistalla. Niihin löysemmissä tapauksissa riittää, että kasvattaja on rotuyhdistyksen jäsen ja pevisa ( rodussa, jotka on pevisassa ) täyttyy.
Joillain yhdistyksillä pentuelistalle vaaditaan jalostuksen ohjesäännön täyttyminen.
Eli kyllä ostajan kannattaa olla itse hyvin tarkkana ja luottaa viimekädessä vaan siihen, mitä itse näkee, kuulee ja haistaa... :)
Ja kaikkien rotujen pennuista tuota lopullista purentaa ei todella näy.Tietenkin jos pennulla on jo selkeästi väärä purenta, niin riski väärään purentaan aikuisena on melkoisen suuri.
Tuli tässä lopuksi mieleen vuosien varrella, kun tuonne yhden rotuni koulutukseen, jota vedän, tuli eräs rouva pentunsa kanssa ekakertaa, niin peljästyi, kun näki ekan aikuisen koiran koulutuspaikalla. Hän kun ei ollut rotuaan ikinä aikuisena livenä nähnyt, ei edes " kasvattajalla", ja nyt pelästyi, että tuleeko omasta pennustaankin NOIN iso... Että näin.
Onnea ketjun aloittajalle koirakaverin hankintaan!
kun sen pennun saatte. Ihan kelpo pakkaus sieltä tulee. Joku viisas joskus kertoi tämän alueen ihmisillä olevan kyky saada paras mahdollinen. Ja näinhän se on meillekin käynyt.
Ja Pöpö kerro sitten joskus mitä teille ja koirulille kuuluu.
Meillä Sissi on vähän sen oloinen kuin olisi kantava. Pentujen pitäisi putkahtaa maailmaan juhannusviikolla, ja meidän tuurilla tietty juhannusaatto yönä.
Ulkona aurinko paistaa kesäisen kirkkaasti ja lämpimästi, joskin merituuli tuntuu, joten nautitaan auringosta ja viikonlopusta täysin rinnoin.
Minäkin halusin nähdä. Meitä on pidetty hölmöinä, kun ajettiin 800 km yhtenä päivänä, pennun luona käynnin vuoksi. Ajaisitteko te bensan nykyhinnoilla? Toisaalta, on meiltä myös kysytty, kuinka tosissamme olemme pennun hankinnassa, tuon ajomatkan jälkeen!
Itsekin suosittelin vierailuja. Itse en osannut noita hienoja juttuja tarkistella, vaikka väitän hyvin opiskelleenikin.
Silti se tunne kun näkee niiden palleroiden painivan ja pyrkimään syliin. Ja meillä ne videofilmit ovat kuluneet melkein puhki odotellessa.... Se on enemmän kuin jokaisen ajetun kilometrin arvoinen.
Käymissämme paikoissa kasvattajat ovat kertoneet paljon sellaistakin, mitä itse emme ollenkaan olisi osanneet arvioida. Hyvässä ja pahassa.
Siihen perustuen, kasvattaja joka näyttämättä lähtisi viemään pentua ostajalle, on varmasti totuuden kertonut. Kyllä kaikki huijatuksi tulleet levittävät kasvattajanimet nettiin ja rotuyhdistyksiin, niin ei huijareilla liene tulevaisuutta? Ei ainakaan tällä palstalla? Tässäkin on vahvuutena se että "negatiiviset" uutiset leviavät vielä positiivisiakin tehokkaammin, eli nopeammin kuin kulovalkea.
Tänne minä ainakin tulisin ensimmäiseksi pettymystäni purkamaan, jos niin vastoin odotuksiani kuitenkin kävisi......
Ostaisiko tämän palstan lukija pennun tällä palstalla perustellusti petturiksi todetulta kasvattajalta? Mietitään sitä.
Me Suomalaiset ollaan maailmalla tunnettuja siitä, että pidämme kiinni sopimuksista. Kai me tässäkin asiassa voisimme vähän luottaa edes toisiimme. Kyllä, olen sinisilmäinen!
Jos vierailu on vaikea järjestää, uskon edelleen, että luottavaisin mielin voi kaupan tehdä. Ja jos pentueeseen menee tutustumaan tarkastusmielessä, kannattaa aloittelijoiden ottaa kymmenien vuosien kokemuksen omaava asiantuntija mukaan. Mutta näkemättä tehtyjä sopimuksia ei kannata tuomita.
Jos kennelliitto ja rotujärjestöt eivät pysty ja halua valvoa jäseniensä käyttäytymistä, kuten epäilit, niin mihin ne rahat sitten käytetään?
Me ei mitään tarkastusta osattu, eikä ihastelulta edes "huomattu" tehdä.
Fiksummat taas tekee paremmin. Ja saavat toki niin tehdä.
Seuraava juttu, missä "pekka" alkaa valkkaamaan omia teitä on tuo paljon puhuttu sosiaalistaminen.
Koiramme lehdessä viitattiin 8-12 vk olevan tärkeä ikä tuolle ja arvioitiin kevyesti olevan tärkeämpää alkaa tutustumaan paikkoihin jo tuossa iässä kuin jättää tutustumatta rokotuksen puutteen riskin vuoksi. Myös kirjallisuus mainitsee sosiaalistamisen tärkeäksi.
On myös muita asiantuntijoita, jotka ehdottomasti "käskevät" koiran pitämään kotona, kunnes rokotus on voimassa.
Mene ja tiedä, mikä siinäkin on oikein? Aika kalliilla pelimerkillä pelataan, mutta "elämä on",
kuten jossain sanotaan.... Varmasti terve, mutta kauhea arkajalkakaan ei hyvä lopputulos kyllä ole?
Ja Umalle, varmasti tullaan näyttämään. Heti kun kotinurkat alkaa olla hanskassa, ja on käyty "taloksi".
Tuota rokotusasiaa punniskellaan, mutta ollaan taipumassa siihen koiramme lehden linjalle vastoin kasvattajan selkeää pyyntöä. En tiedä?
Varmaan valikoidusti kuljemme paljon.... Perusteltuja neuvoja?
Vielä on kesää jäljellä, vaikka ruotsissa lauletaankin "sommaren är kort"! Siksi:
Valmistaudu huolella, mutta muista elää tunteella ja hetkessä!
En itse käynyt katsomassa pentuani ennen sen hakemista, syynä juuri mainitsemasi asiat. Kasvattaja tosin oli melko tiukka mutta ymmärsi, ettei visiitti olisi mahdollinen. Jos kasvattajasi on sekä kennelliiton, että rotujärjestön jäsen, kokenut ja asiantunteva (näyttöä kasvatustyöstä, positiivista palautetta muilta jne...), ei mielestäni ole ollenkaan paha asia antaa hänen valita juuri Sinulle sopiva pentu. Vaikka omalla kohdallanikin vapaita pentuja oli vielä viitisen kappaletta, annoin kasvattajan valita minulle sopivimman. Eikä ole kertaakaan sitä tarvinnut katua. Lykkyä tykö!!