Järkkäriä tekis mieli ja tuo Canon 350D vaikuttas mielenkiintoselta. Sama käytännössä kuin 300D mutta 8 Mpix kennolla? Ja joku hieno Digic II prosessori. Ominaisuudet on hienot, mutta tuleeko turhaan maksettua käyttämättömistä pikseleistä?
Mitä ton kokosella kuvalla on tekoa, jollei juurikaan A3:n kokosia kuvia tule teetettyä. Onko mitään muuta hyvää syytä ottaa 8 Mpix kuvia kuin muistikortin ja tietokoneen levyn täyttäminen äkkiä?
Kertokaa te joilla pikseleitä riittää, onko niille ollut käyttöä?
Mitä ton kokosella kuvalla on tekoa, jollei juurikaan A3:n kokosia kuvia tule teetettyä. Onko mitään muuta hyvää syytä ottaa 8 Mpix kuvia kuin muistikortin ja tietokoneen levyn täyttäminen äkkiä?
Kertokaa te joilla pikseleitä riittää, onko niille ollut käyttöä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kunnollisen kinofilmikameran tasolle digikameralla päästään sitten, kun kuva-alkioiden määrä on luokkaa 20 miljoonaa. Koko kuva-alalta voidaan tällöin tulostaa hyvä kuva suunnilleen kokoon 40cm*60cm ja itse asiassa paljon isompikin, sillä eihän tämän kokoisen kuvan pikseleitä ihan läheltä katsota.
Ihmissilmän erotustarkkuus on luokkaa 1 kulmaminuutti. Siitä voi laskea katseluetäisyyden funktiona vaadittava pikselitiheys, ettei silmä niitä erikseen näkisi.
Postikorttikokoiseen paperikuvaan riittää 2-3 miljoonaa kuvaelementtiä, kun kuva tehdään koko kuva-alasta. 4 miljoonaa pikseliä riittää vastaavasti hyvin n. 15cm*20cm kuvaan ja 8 miljoonaa n. 20cm*30cm kuvaan. Kohtuullisen hyvä taso 8 miljoonalla pikselillä saadaan vielä n. 30cm*40cm kokoiselle paperille vedostettaessa (n. 200 dpi).
Jos tulostusta ei tehdäkään koko kuva-alalta, vaan esim. suunnilleen kuvan neljäsosasta, tarvitaan hyvän 10cm*15cm kuvan tulostamiseen suunnilleen 6-8 miljoonaa pikseliä.
Siis vastaus kysymykseesi: pikseleitä tarvitaan suuriin suurennoksiin - isoihin koko kuva-alalta tehtäviin kuviin tai pienemmällekin paperille tulostettaviin osasuurennoksiin.
kameran asetuksista voidaan valita käyttöön se toiseksi huonoin resoluutio ja silti saadaan "ihan hyviä kuvia". Se paras reso on piilotettu sinne kameran syövereihin tai sitä pidetään "pahan päivän varalla" ikinä kuitenkaan sitä käyttämättä.
Sitä paitsi tuntemistani digikameran omistavista ihmisistä suunnilleen puolet ei teetä kuvistaan koskaan paperivedoksia, 1/4 teettää korkeintaan niitä 10x13 tai 10x15 kokoisia "kymppikuvia" ja se viimeinen 1/4 printtaa itse huonolla tulostimella tavalliselle kopiopaperille. Mihinkään näistä em. vaihtoehdoista ei tarvita yli 3 Mpix kameraa.
Siltähän se vaikuttaa. Sinänsä on varmaan totta, että loistolaukaus hyvälaatuiselle hitaalle 35mm:n kinofilmille saattaa sisältää jopa 20 miljoonaa pikseliä, mutta eipä noilla pikselimäärillä ole mitään käyttöä kymppikuvissa.
Ehkä yksi "järkevä" käyttöalue voisi olla neljänneksen rajaaminen 8 Megan kuvasta ja silti saada hyvälaatuisia kymppivedoksia. Isolla alkuperäisellä kuvakoolla voisi siten hieman kompensoida optiikan puutetta nelikertaisen zoomauksen optiikan maksimin päälle kymppikuvan siitä juurikaan kärsimättä. Menikö päättely oikein? Kuvattava kohdekin osuu helpommin kuvaan kunhan sattuu sojottomaan kameralla edes oikeaan ilmansuuntaan.
Valokuvaamisen tärkeät vaiheet eivät ole muuttuneet miksikään. Filmin tilalle on tullut kuvakenno ja muistikortti. Edelleenkin tarkkojen kuvien ottamiseen tarvitaan hyväpiirtoinen objektiivi, erottelukykyinen vähäkohinainen filmi tai kenno.
Kuvan laukaisuvaiheessa kuva sommittellaan kuten ennenkin ja lopullisen kuvan tekeminen vaatii mahdollisesti kuvan käsittelyä, lisärajausta jne aivan samoin kuin ennenkin. Kuvankäsittelytekniikka on muuttunut pimiöstä tietokoneelle.
Isoja kuvia kuten julisteita tai mainoskuvia ei ennenkään tehty kinofilmistä vaan isommista negoista tai dioista.
Pelkästään kymppikuvien tekijä ei tarvitse yli 4 Mpix kameraa, jos kuvia ei rajata mitenkään. Järjestelmäkameran tyyppistä kameraa voi tarvita, jos kamerassa ei saa olla laukaisuviivettä (urheilukuvaus) tai kuvaa vaativissa valaistusolosuhteissa (herkkyyden lisääminen ilman kohinan lisääntymistä) tai tarvitsee lisälaitteita (erilaisia polttovälejä, lisäsalamia jne.).
Optiikan puutteita (ainakaan piirtokyvyn suhteen) ei voi korvata oikein millään.
Mainitsemasi kuvan neljäsosan (pinta-ala) osasuurennos vastaa karkeasti polttovälin tuplaamista eikä 4-kertaistamista.
Millään kameralla ei pidä kuvata suunnilleen oikeaan ilmansuuntaan sojottamalla ja laukomalla-ei edes niillä , joissa on tarkimmat filmit tai kennot.
Käytännössä optiikka rajoitaa merkittävästi todellista megapikselimäärää. Canonin L-sarjan linsseillä tulee merkittävästi kirkaampia kuvia, mutta hinnat alkaen 600 euroa/linssi. Tossa Kamera -lehdessä vertailtiin kinofilmin ja 8 mpix digien erottelukykyä 30*40 suurennoksissa. Sama linssi, digi voitti erottelukyvyssä. Lehti luettavissa kirjastoissa.
Jos on kamera A, jossa on 5 megapikseliä mutta heikohko optiikka, ja kamera B, jossa on 3 megapikseliä mutta korkealaatuinen optiikka, kannattaa luultavasti ostaa B. Tämä siksi, että heikko optiikka syö suuremman pikselimäärän hyödyn.
Lisäksi ne 5 miljoonaa pistettä on todennäköisesti ahdettu yhtä suureen tilaan kuin toisen kameran kolme miljonaa. Ne 5 miljoonaa ovat niin pieniä, että niiden signaalia on vahvistettava sähköisesti, jotta saataisiin jossain määrin kelvollinen kuva. Vahvistettaessa kuvaan tulee kuitenkin kohinaa (epäterävyyttä), ellei kamerassa ole huippuluokan prosessori. Halvalla tehdyssä 5 megapikselin kamerassa ei luultavasti ole.
EOS350D:ssä ja sen isoveljessä 20D:ssä on huippuluokan prosessori - käytän kumpaakin. Edellisen ISO-herkkyydellä 1600 otetut kuvat ovat vielä varsin hyviä!
Pikselimäärä ei siis ole mitenkään yksiselitteinen asia. Ei itsestäänselvästi hyvä eikä huono. Kyseessä on monien muuttujien summa, tulo tai osamäärä - riippuu siitä, mistä yhdistelmästä on kyse.
Pikselit ovat kuva-alkioita, joista kuva muodostuu. Kuta enemmän pikseleitä sitä tarkempi kuva. Optiikan piirto asettaa myös rajan sille, kuinka tarkka kuva voi olla joten pekseleiden lisääntyessä myös kennokoon tulisi kasvaa. On jotensakin älytöntä, että tolkuttoman tarkka kuva pitäisi saada peukalon kynnen kokoiselle kennolle. Jos kennokoko olisi vaikkapa 6x6cm voidaan helposti käyttää yli 20Mpix kuvakokoja siten, että tarkkuus välittyy paperille saakka. Tällaisia ratkaisuja studiokameroista löytyykin, ovat vain kalliita ja kömpelöitä normaalikäyttöön. kymppikuviin riittää hyvin 2,1mpix ja useimmissa kameroissa on sitäkin enemmän joten jokainen joutuu tekemään oman kompromissinsa pikseleiden määrän kanssa huomioiden, että tarkempi kuva vaatii optiikalta enemmän joten se rungon hinta oikeastaan edustaa aika vähän kokonaiskustannuksista, kun optiikkaan pitää sijoittaa 1-2 rungon hintaa saatikka jos niitä kakkuloita haluaa useamman.
Tuuossahan tuli hyvää tietoa aloittelijelle! Ihan vahingossa tänne eksyin, jotakin jo tiesinkin, mutta asianne selvensi lisää.
Nyt kysyisin varkain.. -kun kerta asiantuntioita liikkuu kulmilla.
Kuvia pitäsi saada luonnosta ja vähän kaikesta, hyvää Zoomia siis kaivataan, ja tietysti aina hyviä kuvia.(kuvaaja oppii kyllä)-otettua esineistä yms. kokonaisuutena ja yhdestä osa-alueeseen zoomattuna. Olen harkinnut käytettyä Canon G5:ttä, pienihkö optinen zoomi, mutta linssi lienee hyvä? Canon S1 IS, vähän pixeleitä, entä millainen objekti? uutena: Canon A520, A95.
Vielä mielessä, Nikon coolpix 5500 tai 5000.
Suomenkieliset manuaalit hyvä olla, Nämä löytyy ainakin Canoneista, suomenkilisine valikoineen.
Kertokaa oi kuurut! Hyvä kamera, jossa siis hyvät ominaisuudet automaattisäädöt sekä käsisäätömahdollisuutta ja edellämainitut ominaisuudet. Hyvä hintalaatusuhde tietystti.
Rahaa on laitaa otsikonmukainen 300euroa. Enempää ei opiskelijalta liikene, enempää en haluakaan sijoittaa, kyseessä ensimmäinen kunnon digi, joten noviiseina lähdetään. Luovuutta on roppakaupalla, joten kamerassa syytä olla myös sille hieman otollista maaperää.. -harjoittaa taitoja. Automatiikkaa hätäiselle ja levottomalle luonteelle myös aika-ajoin kaivataan. Kuvanvakain on plussaa. Mutta siihen taitaa loppuu rahat kesken jostain siis tingittävä.
Kiitos ja kumarrus! Toveriz
Menee n. 40 euroa yli budjettisi ( tietenkin muistikortti ja suojus) mutta siinä on kamera joka kulkee aina mukana eikä sitä tarvitse erikseen "ottaa mukaan" kuten jotain G5:ttä.
Zoomit on lähes kaikissa kameroissa aika hanurista. Adidas-zoom toimii yleensä paljon paremmin. Digivideokamerassani on 20x optinen zoom, eikä silläkään pärjää kovin pitkälle.
Suomenkieliset manuaalit ja valikot löytyy edellyttäen että ostat kameran FI-version.
Olen myös hieman, mutta näissä ei taida olla kovinkaan suurta liikkumavaraa käsisäädöissä, Lisävarustuksista puhumattakaan, Kameraan olisi saatava siis hyvin lisäzoomia ja lajakuvalinssiä lähilinssiä yms.