Tilanne on tämä:
Minä ja puolisoni kärsimme lapsettomuudesta. Hoitoja on takana kasapäin, mutta ei onnistu.
Hyvä ystäväni (olemme olleet ystäviä yli 20 vuotta) on nyt villin sinkkuelämän vaiheen jälkeen raskaana yhden illan tuttavalle, jonka nimeä hän ei edes muista.
No, ystäväni päätyi ratkaisussaan aborttiin.
Ja minä suren...
Ystäväni tietää tilanteeni ja hän on minun puolestani pahoillaan päätöksestään.
Haluaisin tukea ystävääni, koska päätös oli hänelle vaikea. En vain tiedä miten pystyn!
Haluaisin olla se olkapää mitä vasten hän voi itkeä.... mutta kun minä itken sitä lasta, joka ei saanut syntyä...
Miten pystyn lohduttamaan ystävääni?
Miten voin olla vahva ja sanoa, että hän teki oikean päätöksen?
Kuitenkin mieltä kalvaa koko ajan ajatus, että hän saisi lapsen, muttei sitä ota, kun taas minä olisin valmis mihin tahansa, että olisin raskaana!
Minä ja puolisoni kärsimme lapsettomuudesta. Hoitoja on takana kasapäin, mutta ei onnistu.
Hyvä ystäväni (olemme olleet ystäviä yli 20 vuotta) on nyt villin sinkkuelämän vaiheen jälkeen raskaana yhden illan tuttavalle, jonka nimeä hän ei edes muista.
No, ystäväni päätyi ratkaisussaan aborttiin.
Ja minä suren...
Ystäväni tietää tilanteeni ja hän on minun puolestani pahoillaan päätöksestään.
Haluaisin tukea ystävääni, koska päätös oli hänelle vaikea. En vain tiedä miten pystyn!
Haluaisin olla se olkapää mitä vasten hän voi itkeä.... mutta kun minä itken sitä lasta, joka ei saanut syntyä...
Miten pystyn lohduttamaan ystävääni?
Miten voin olla vahva ja sanoa, että hän teki oikean päätöksen?
Kuitenkin mieltä kalvaa koko ajan ajatus, että hän saisi lapsen, muttei sitä ota, kun taas minä olisin valmis mihin tahansa, että olisin raskaana!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minäkin sain eilen tietää että mieheni sisko on taas raskaana. Vaikka hänen edellinen lapsensa, 5 vuotias poika asuu jo isovanhemmillaan kun mieheni sisko on kynemätön/haluton huolehtimaan hänestä. Hänellä on nyt uusi mies ja ilmeisesti tarkoitus perustaa uusi perhe. Hänen uusi miehensä on vielä uusnatsi, eli todella hyvä roolimalli tulevalle lapselle... Herää vain kysymys miksi tällaisiä ihmisiä siunataan lapsilla kun he eivät selvästi osaa niitä arvostaa... Vähemmästäkin vetää katkeraksi.
Sinulle en muuta lohdutusta osaa antaa kuin sen että yritä olla ystäväsi tukena. Tämä ei ole varmasti hänellekään helppoa. Olosi välttämättä ei olisi yhtään sen helpompi vaikka hän päättäisikin pitää lapsen. Sen jälkeen joutuisit seuraamaan vierestä hänen raskauttaan ja yh elämäänsä.
Minä en vastauksia näihin kysymyksiin kyllä keksi, miksi elämä näin meitä välillä kohtelee. Miksi kaikki tuntuu niin epäreilulta? Kun sinulla ja minulla varmasti olisi tarjota hyvä ja rakastava koti, emme sitä mahdollisuutta saa.
Voimia sinulle, usko siihen että ystävyys ja pitkä yhteinen historia kantaa sinut tämän läpi ja pystyt laittamaan oman surusi hetkeksi taka-alalle.
Todella paha tilanne. Itse en pystyisi kyllä mitenkään tukemaan aborttia tekevää ystävää, pahoin pelkään että koko ystävyys olisi vaarassa. Aina kun näkisin ko. ihmisen ajattelisin että tuo tappoi lapsen oman mukavuuden vuoksi...
Mieheni ystävän tyttöystävä teki myös abortin, ja en oikein kestä katsella häntä enää. Oksettaa kun näen hänet.
lasten saaminen ei olekaan helppo, niin en ymmärrä tuota "kukaan ei saa tehdä aborttia, kun minä en saa lapsia"-asennetta. Se, että minä tahtoisin mieheni kanssa lapsen, se ei tarkoita sitä, että muutkin tahtovat. Tuskin kukaan aborttia tekee oman mukavuutensa takia. Syyt aborttiin ovat moninaiset. Kukaan meistä ei ole oikeutettu syyllistämään ja tuomitsemaan ja päättämään syistä, jotka saavat ihmiset päätymään toisenlaiseen ratkaisuun kuin me lasta toivovat. Itse olen tukenut ystävääni, kun hän myös yhden illan seikkailun jälkeen joutui valinnan eteen. Hän kuitenkin päätyi lapsen pitämään, eikä sekään ollut helppoa minulle. Katsoa vierestä, kuinka toinen hehkuu onnellisuutta raskaudestaan.
Mutta ystävyys on sitä, että tuetaan toista, vaikka hän päätyisikin tekemään erilaisia asioita ja ratkaisuja kuin itse tekisimme.
Minä olen yrittänyt mieheni kanssa lasta jo kohta 2 vuotta, mutta muiden raskaudet tai abortit eivät ole minulta pois. Toivon vain, että meidänkin vuoromme tulisi kohta.