Onko tilanteita perinnönjaossa, jolloin voi vaatia vahingonkorvausvaatimusta?
Esim jos toimitus on vienyt luvattoman pitkän ajan, on ilmennyt vaikkapa petos tai muuta häikkää? Pesän omaisuutta on tärvelty ym.
Ja mistä johtuen on tullut paljon ylimääräistä työtä ja ongelmaa.
Esim jos toimitus on vienyt luvattoman pitkän ajan, on ilmennyt vaikkapa petos tai muuta häikkää? Pesän omaisuutta on tärvelty ym.
Ja mistä johtuen on tullut paljon ylimääräistä työtä ja ongelmaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Oikeudenkäynnin aloitus maksaa noin 500€. Siitä vaan vapaassa maassa.
Jos ei osaa itse laatia edes haastehakemusta, niin silloin 500 euroa on hyvin pieni summa.
Osaa sen laatia, mutta käräjät on arvaamaton.
On nähty. Siellä istuu sementoitunutta porukkaa.
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑
🔞 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#177931578
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Kyllä voi vaatia vahingonkorvausta. Mutta esim oma myötävaikutus viivästykseen tai passiivisuus valvoa asioita, joihin olisi ollut mahdollista voi vaikuttaa korvausvastuuseen.
Rikos tutkitaan poliisin toimesta, yleensä esitutkinta käynnistyy rikosilmoituksesta. Vahingonkorvauksen ja rikoksen syy-yhteys on yleensä kohtuullisen helppo osoittaa, mutta osoitetun rikoksen pitää olla tahallaan aiheutettu. On harvinaista että ao. ajaisi itse rikosasiaansa, jos syyttäjä siitä kieltäytyy.
Ellei rikosta ole tapahtunut, pitää käräjäoikeudessa käynnistää kanteella riita-asia. Jotta vahingonkorvaus tulisi kyseeseen, pitää kyetä osoittamaan syy-yhteys vahingon ja vastaajan toiminnan välillä. Jotta käräjöinti kannattaisi, näytön pitää olla vahva.
Rikosasian tutkiminen on usein ilmaista tai lähes ilmaista, jos asiaansa osaa hoitaa itse. Kuten jo edellä mainittua, riita-asian käynnistäminen maksaa noin 500€, johon kuluina tietenkin asianajokulut 250 - 350 €/h. Oikeusturvavakuutus saattaa kattaa osan kuluista.
"....paljon ylimääräistä työtä ja ongelmaa."
"Jotta vahingonkorvaus tulisi kyseeseen, pitää kyetä osoittamaan syy-yhteys vahingon ja vastaajan toiminnan välillä. Jotta käräjöinti kannattaisi, näytön pitää olla vahva."
Kuolinpesä on väliaikaiseksi tarkoitettu yhteenliittymä, jossa kukaan ei ole tai vain harva on vapaaehtoisesti. Laki ei aseta henkilöille suuria erityisvaatimuksia, joten moni vain yrittää parastaan. Ellei kukaan ole tehnyt asioita räikeän huonosti ja aiheuttanut ylimääräistä työtä ja ongelmaa tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, syy-yhteyttä ja näyttöä voi vain yrittää etsiä. Tahallisuutta ei ole vaikkapa näkemyserot asioiden hoidossa.
Mitä tulee maksettuihin ja ammattinsa puolesta toimiviin pesänhoitajiin, pesäselvittäjiin ja pesänjakajiin, asia on sekä helpompi että vaikeampi. Alan ammattilaisen pitää osata ja tietää, mutta vain harvoin oikeus tai alan liitto määrää asiassa mitään todellisia seurauksia. Helpoin tapaus on tilanne, jossa omat ja vieraat rahat ovat menneet sekaisin. Sen sijaan liika ajallinen kesto tai liian korkea hinta on vaikeaa osoittaa, koska kaikki pesät eivät ole samanlaisia. Mikään ei tietenkään ole mahdotonta, ja kyllä ammattilaiset ovat saaneet seuraamuksia.
Ilmennyt petos voi hidastaa tapahtumaa käsittelyn ensimmäisen viiden vuoden aikana kertoi ulosottomies.
Toimin lasteni edunvalvojan roolissa heidän pappansa kuolinpesässä.
Pesänselvittäjä/jakaja oli maksellut tuottoja hallintaoikeuden omaavalle leskelle ja pesä maksoi verot, myös muita rahasiirtoja teki joihin ei ollut laillisia perusteita.
Haastettiin pesänhoitaja käräjille mutta paripäivää ennen käsittelyä sopi ja maksoi kaikki vahingot osakkaille jotka olivat haasteen takana.
Eli ei kaikkea kannata hyväksyä. jos lailliset perusteet niin ei kuin käräjille.
Mutta kuolinpesässähän verot kuuluvat kuolinpesälle. Tuotto kuuluu jakamattoman kuolinpesän hallintaoikeuden omaavalle leskelle.
Eipä niitä ainakaan kuulu korvata muille. Väärinkäsityksen vuoksi pesänselvittäjä on voinut myöa tehdä lainvastaisen korjauksen.
Ei kaikkea kannata hyväksyä.
Perintöverot? Osakkaille. Kuolinpesän omat verot pesälle.
Siis järki peliin.
Esimerkiksi metsän myynti, leskellä oikeus tuottoon hallintaoikeuden nojalla.
Otetaan esimerkki, myydään puuta 10 000€ edestä ja pesänjakaja luovuttaa tuon koko summan leskelle hallintaoikeuden nojalla.
Sitten verottaja karhuaa veroja jotka pesänjakaja maksaa pesän varoista.
Menikö oikein?
Eli oikein tehtynä olisi pitänyt tuo tuotto ensin verottaa ja sitten tuo netto luovuttaa leskelle.
Ihan oikeasti, pitää olla tarkkana ja tajuta asiat.
Sama juttu sitten hallintaoikeuden (testamentilla) loukkaaminen lakiosia.
Meidän tapauksessa oli julmettu vääntö mutta lopulta sain lapsilleni heille lain mukaan kuuluvat lakiosat omistukseen ja hallintaan.
Periaate on että hallinta ei saa syödä pääomaa.
Metsänmyynnistä ostajat pidättävät ennakkoverosumman muutoinkin kuolinpesän lukuun eli ei kovin hyvä vertaus kyseessä. Toki istutukset ja työtkin harvennuksineen pitää tehdä.
Ikävä kylläkin alan kirjallisuus (perintö ja metsä) on kertonut, että noin tai pehemminkin voi käydä aivan laillisesti. Esimerkiksi kun omistajina ovat sekä leski ja kuolinpesä, niin leski on voinut hakkauttaa saaden tulot. On olettamus, että loppuosasta kuolinpesä pääsee sitten maksamaan verot suosiollisesti.
Jakamattomassahan myös leskikin on omistajana ja ei ole kyse pelkästä hallintaoikeudesta.
Testamennttia ei taas voi lisätä samaan kaavaan.