Ennenvanhaan kun tuli isohko avohaava eikä ollut mitään mahdollisuutta noin vain mennä lekuriin, oli ensimmäisenä hoitona se, että kustiin haavaan, sitten repäistiin paidasta side ja jatkettiin töitä. Näin kerran kun uitossa mies iski keksillä jalkaterään. Hän teki juuri noin, mutta minulla ei ole tietoa miten asia jatkui. Päivän loppuun hän kuitenkin töissä oli.
Onko tuolla haavaan kusemisella mitään parantavaa paikutusta nykytiedon valossa?
Onko tuolla haavaan kusemisella mitään parantavaa paikutusta nykytiedon valossa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuulostaa aika ihmeelliseltä... Kyllähän virtsa tietysti on hiukan happaman puolella, että ehkä se saattaisi tappaa joitain bakteereja. Mutta toisaalta virtsan mukana tulee aina muitakin bakteereja, virtsateistä tai iholta, mikä voisi aiheuttaa vakavankin tulehduksen haavaan.
Löysinpä netistä kuitenkin juttua, jossa todettiin, että "Ensimmäinen desinfiointiaine oli virtsa, jota oli aina nopeasti saatavilla. Niinpä ihmisiä kehotettiinkin haavan saatuaan “ kusaisemaan reilusti sen päälle.”". Joten ilmeisestikin epäilyni virtsan kyvystä tappaa bakteereja pitivät paikkansa. En tiedä sitten, mahtaako virtsalla olla jotain muutakin ominaisuuksia haavan hoidossa :)
Ainakin virtsa on infektiottomalla aika sinänsä puhdasta nestettä, tuskinpa siitä haittaakaan oli.
Ennen pohjolassa haavoja hoidettiin piharatmolla (plantago major) ja siankärsämöllä (achillea millefolium) hauduttamalla. Kannattaa tuota ratamoa kokeilla vaikkapa silppuna laastarin alle! Kuulemma rauhoittaisi akneakin, ja siemenillä on hoidettu ainakin kanarialintujen ummetusta, liekö sitten ihmistenkin.