Linux-jakelujen tarkkaa määrää on vaikea antaa, sillä uusia luodaan ja olemassa olevia muokataan koko ajan. On kuitenkin arvioitu, että tällä hetkellä saatavilla on yli 600 erilaista Linux-jakelua. Näitä ovat suositut jakelut, kuten Ubuntu, Debian, Fedora, CentOS ja Arch Linux, sekä vähemmän tunnetut jakelut, jotka on räätälöity tiettyihin tarkoituksiin, kuten tietoturvaan, koulutukseen, multimediatuotantoon ja pelaamiseen.
Mitkä sitten ovat suosituimpia? Suosiota voi olla vaikea mitata, ja eri lähteet voivat raportoida hieman erilaiset sijoitukset riippuen siitä, kuinka he keräävät ja tulkitsevat tietojaan. Suosituimmat Linux-jakelut käyttäjämäärien suhteen ovat:
Ubuntu: Debian-pohjainen jakelu, joka tunnetaan helppokäyttöisyydestään, säännöllisistä julkaisuistaan ja vahvasta yhteisön tuesta. Joka kolmas Linux-tietokone pyörii Ubuntulla.
Linux Mint: Ubuntu-pohjainen jakelu, joka on suunniteltu käyttäjäystävälliseksi ja mukana tulee useita työpöytäympäristöjä.
Debian: yksi vanhimmista Linux-jakeluista, joka tunnetaan vakaudestaan ja turvallisuudestaan.
Fedora: Red Hatin sponsoroima yhteisölähtöinen jakelu, joka tunnetaan huipputeknologiastaan ja keskittyy avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin.
CentOS: yhteisövetoinen jakelu, joka perustuu Red Hat Enterprise Linux -lähdekoodiin ja tunnetaan vakaudestaan ja luotettavuudestaan.
Arch Linux: kevyt ja joustava jakelu, joka on suunniteltu kokeneille käyttäjille, jotka pitävät tee-se-itse-lähestymistavasta.
openSUSE: yhteisölähtöinen jakelu, joka tunnetaan helppokäyttöisyydestään ja laajasta ohjelmistopakettien valikoimastaan.
Manjaro: Arch Linuxiin perustuva käyttäjäystävällinen jakelu, joka on suunniteltu helposti asennettavaksi ja käytettäväksi.
Kali Linux: Debian-pohjainen jakelu, joka on suunniteltu penetraatiotestaukseen ja digitaaliseen rikostekniseen tutkimukseen.
Mitkä sitten ovat suosituimpia? Suosiota voi olla vaikea mitata, ja eri lähteet voivat raportoida hieman erilaiset sijoitukset riippuen siitä, kuinka he keräävät ja tulkitsevat tietojaan. Suosituimmat Linux-jakelut käyttäjämäärien suhteen ovat:
Ubuntu: Debian-pohjainen jakelu, joka tunnetaan helppokäyttöisyydestään, säännöllisistä julkaisuistaan ja vahvasta yhteisön tuesta. Joka kolmas Linux-tietokone pyörii Ubuntulla.
Linux Mint: Ubuntu-pohjainen jakelu, joka on suunniteltu käyttäjäystävälliseksi ja mukana tulee useita työpöytäympäristöjä.
Debian: yksi vanhimmista Linux-jakeluista, joka tunnetaan vakaudestaan ja turvallisuudestaan.
Fedora: Red Hatin sponsoroima yhteisölähtöinen jakelu, joka tunnetaan huipputeknologiastaan ja keskittyy avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin.
CentOS: yhteisövetoinen jakelu, joka perustuu Red Hat Enterprise Linux -lähdekoodiin ja tunnetaan vakaudestaan ja luotettavuudestaan.
Arch Linux: kevyt ja joustava jakelu, joka on suunniteltu kokeneille käyttäjille, jotka pitävät tee-se-itse-lähestymistavasta.
openSUSE: yhteisölähtöinen jakelu, joka tunnetaan helppokäyttöisyydestään ja laajasta ohjelmistopakettien valikoimastaan.
Manjaro: Arch Linuxiin perustuva käyttäjäystävällinen jakelu, joka on suunniteltu helposti asennettavaksi ja käytettäväksi.
Kali Linux: Debian-pohjainen jakelu, joka on suunniteltu penetraatiotestaukseen ja digitaaliseen rikostekniseen tutkimukseen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ubuntu on erinomainen OS.
Aivan loistava Ubuntu on.
Itsellä Ubuntu 23.04 GNOME työpöydällä ja Fedora 38 sekin taitaa olla GNOME:lla :) Nyt on käytössä Ubuntu vaihteeksi :)
Aktiivisia distroja taitaa olla 270.
Mikä on aktiivinen distro? Hankala noita on mennä laskemaan, mutta jos pidetään "aktiivisena" vaikka viimeisintä versiota, joka on julkaistu ja loput ei ole säteileviä? Entäpä sulautetuille tehdyt distrot? Lasketaanko ne miten, jos laitteita yhä käytetään (useita tuhansia käytössä) vaan ei enää kehitetä?
Aktiivinen on tietysti aktiivisesti ylläpidettävä.
Aktiivinen distro on sellainen, jolla on käyttäjiä - ei tarvitse olla lainkaan ylläpitoa, koska kaikki on saatu toimimaan. Koneilla ei tietenkään pysty käyttämään nykyisiä nettipalveluita - mutta koneethan on jo muutenkin sen ikäisiä, ettei ole tarkoitus näin tehdä: Sen sijaan ylläpidetään vpn-putkia laitteiden välillä ja pelataan vaikka retro-pelejä. Viruksista ei ole pelkoa, koska laite ei ole tavallisessa mielessä kytkettynä internettiin. Mikä sen edes saastuttaisi? Pitäisi olla kohdennettu isku melko pientä joukkoa kohtaan, jos käyttäjiä on jäljellä tuhatkunta? Tällaisia distroja on käytössä huomattavasti isompi joukko kuin luulisi.
Taitaa olla taas höpöhöpö juttua.