Nuoret ovat yksinäisiä, sama ongelma kuin vanhuksilla

Ei ole missä kohdata.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole missä kohdata.

Kaikilla ei enää ole, mutta jos on, ainakin isovanhemmat voivat tehdä aloitteen.

Muistan kun olin nuori niin aina joku piipahti vanhempien luona kylässä, eihän silloin ollut näitä digi juttuja , radio ja joillakin jopa mustavalkoinen televisio jota koko kylän väki sai käydä katsomassa jos oli jotain erikoista ohjelmaa.
Nykyään ei piipahdetaan toisten luona ilman että soitetaan ensin ja ne TV ohjelmat katsellaan yksin.
Silloin oli lapset aina ulkona leikkimässä ja keksivät omasta päästään tekemistä ei ollut kännyköitä joita katsellaan ylen aikaa.
Kyllä entinen elämän tyyli oli jotenkin vapaampaa , ja ihmisystävällistä. Ja jos lapset riiteli niin ei siellä vanhemmat olleet heti häsyiissä saivat hoitaa riitanasa itse, ja kanteluni auttanut ketään
Ja sana stressi ei ollut silloin myöskään ajankohtainen , niin että ajat ovat muuttuneet ja ihmiset sen mukana .

Anonyymi kirjoitti:

Muistan kun olin nuori niin aina joku piipahti vanhempien luona kylässä, eihän silloin ollut näitä digi juttuja , radio ja joillakin jopa mustavalkoinen televisio jota koko kylän väki sai käydä katsomassa jos oli jotain erikoista ohjelmaa.
Nykyään ei piipahdetaan toisten luona ilman että soitetaan ensin ja ne TV ohjelmat katsellaan yksin.
Silloin oli lapset aina ulkona leikkimässä ja keksivät omasta päästään tekemistä ei ollut kännyköitä joita katsellaan ylen aikaa.
Kyllä entinen elämän tyyli oli jotenkin vapaampaa , ja ihmisystävällistä. Ja jos lapset riiteli niin ei siellä vanhemmat olleet heti häsyiissä saivat hoitaa riitanasa itse, ja kanteluni auttanut ketään
Ja sana stressi ei ollut silloin myöskään ajankohtainen , niin että ajat ovat muuttuneet ja ihmiset sen mukana .

Lue lisää

Mä muistan lapsuudesta, että vastoinkäymisiä, ristiriitoja oli. toisinaan vanhemmat oli hyvinkin hiljaisia, kun keinot meinas loppua. Muistan lapsuudesta myös koko perheen, suvun kokoontumisia, tapaamisia, naapureiden yhteistyötä. JOKIN on muuttunut. Ihmiset vaan yksinäistyy, jo lapsena, nuorena, ja sitten se vaan lisääntyy, korostuu ja vanhemmiten ootkin ihan hylkiönä, yksin kotihoidon varassa, niin kauan kuin pärjäät yksin kotona.

Näin se on. Satunnaisia kavereita saattaa löytyä, mutta ei varsinaisia ystäviä enää näillä kymmenillä. Itse kyllä viihdyn hyvin yksinkin ja jos alkaa tuntumaan että pelkästään oma seura on nyt jo liikaa niin lähden vaikka pikku reissulle. Nykyisillä bussimatkojen hinnoilla ei tule kalliiksi lähteä vaikka vaan päiväreissulle johonkin katselemaan muita maisemia. Kummasti se piristää ja taas jaksaa pitkän aikaa tallustaa lähimaisemissa.

Anonyymi kirjoitti:

Näin se on. Satunnaisia kavereita saattaa löytyä, mutta ei varsinaisia ystäviä enää näillä kymmenillä. Itse kyllä viihdyn hyvin yksinkin ja jos alkaa tuntumaan että pelkästään oma seura on nyt jo liikaa niin lähden vaikka pikku reissulle. Nykyisillä bussimatkojen hinnoilla ei tule kalliiksi lähteä vaikka vaan päiväreissulle johonkin katselemaan muita maisemia. Kummasti se piristää ja taas jaksaa pitkän aikaa tallustaa lähimaisemissa.

Lue lisää

Totta että on , että vaikea solmia uusia ystävyys suhteita kun vanhenee. Itselläni ei olisi mitään sitä vastaan että olisi uusia ystäviä, työlästä tuo korona aika kun otti hengen niin monelta ystävältä.
Ja ei sitä edes tiedä miten niitä ystäviä vanhempana hankitaan, näyttää ettei toimi samalla lailla kun nuorena, silloin se oli itsestään selvää ilman mitään ongelmia ja ne ystävyys suhteet kestivät vuosi kymmeniä. Nyt he ovat kaikki haudassa muutama jopa oli alle 60 vuotias.
Mutta kun kerroit noista bussi retkistä niin saattaa olla varmaan kivaa vaihtelua arkeen , että pääsee välillä muuttamaan ympäristöä. Pitää ehkä katsella että onko minun kaupungissakin tälläisiä tarjouksia .

Anonyymi kirjoitti:

Totta että on , että vaikea solmia uusia ystävyys suhteita kun vanhenee. Itselläni ei olisi mitään sitä vastaan että olisi uusia ystäviä, työlästä tuo korona aika kun otti hengen niin monelta ystävältä.
Ja ei sitä edes tiedä miten niitä ystäviä vanhempana hankitaan, näyttää ettei toimi samalla lailla kun nuorena, silloin se oli itsestään selvää ilman mitään ongelmia ja ne ystävyys suhteet kestivät vuosi kymmeniä. Nyt he ovat kaikki haudassa muutama jopa oli alle 60 vuotias.
Mutta kun kerroit noista bussi retkistä niin saattaa olla varmaan kivaa vaihtelua arkeen , että pääsee välillä muuttamaan ympäristöä. Pitää ehkä katsella että onko minun kaupungissakin tälläisiä tarjouksia .

Lue lisää

Minulla nämä bussiretket on ihan omatoimisia retkiä. Saatan extempore päättää että lähdenpä käymään vaikka Mikkelissä ja katson Onnibussin tai Matkahuollon sivulta aikataulut ja ostan liput. Pari tuntia matkaan/sivu ja muutaman tunnin kiertelen perillä ihmettelemässä ja käyn syömässä jossain ja illansuussa lähtevällä bussilla takas kotiin.

Aivot! Siksi on hyvä että saap tänne edes vähän jotain virkata! =D

Ihmisten kyky huomioida kanssaihmisiään voi olla aika alhaisella tasolla.
jJos kaveruus on "toispuolista" se kyllä väljähtyy ja loppuu.

Kaveruus tai ystävyys perustuu vuorovaikutukseen ja vastavuoroisuuteen,
kaikki sitä eivät tajua.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisten kyky huomioida kanssaihmisiään voi olla aika alhaisella tasolla.
jJos kaveruus on "toispuolista" se kyllä väljähtyy ja loppuu.

Kaveruus tai ystävyys perustuu vuorovaikutukseen ja vastavuoroisuuteen,
kaikki sitä eivät tajua.

Lue lisää

Ihan niin , itse pidän uusista ihmisistä ja mielenkiinnolla kuuntelen heidä kertomuksia elämästä ja harrastuksista. Mutta kun on ujo niin ei uskalla edes toivoa kaveruutta .

Voi olla pelkokin syynä ettei uskalleta ottaa yhteyttä, pelko että siitä ettei ehkä kelpaakaan , sillä yksinäisyys tekee ihmiset usein epävarmoiksi ä itse pelkään aina että häiritsen toisia jos vaikka vaan soitan , niin että ei se aina ole siitä viitsimisestäkään kiinni, varmaan paljon muita syitä..

Anonyymi kirjoitti:

Ihan niin , itse pidän uusista ihmisistä ja mielenkiinnolla kuuntelen heidä kertomuksia elämästä ja harrastuksista. Mutta kun on ujo niin ei uskalla edes toivoa kaveruutta .

Lue lisää

Kuunteleminen on ehkä paras tapa saada ystävä.

Anonyymi kirjoitti:

Voi olla pelkokin syynä ettei uskalleta ottaa yhteyttä, pelko että siitä ettei ehkä kelpaakaan , sillä yksinäisyys tekee ihmiset usein epävarmoiksi ä itse pelkään aina että häiritsen toisia jos vaikka vaan soitan , niin että ei se aina ole siitä viitsimisestäkään kiinni, varmaan paljon muita syitä..

Lue lisää

Minulla on samoja tuntemuksia ja kun nuoremmat ottavat harvoin yhteyttä
tulee tunne, etteivät he niin kiinnostuneita ole minun soitoistani.
Alkaa kehittää ajatuskulkua, että ei tohdi soittaa, jos häiritsee vaan.

Kun oli korona, tapahtui sydäntälämmittävä lähentyminen alakoululaisen kanssa etäkouluaikana.
Hän (sukuani) asuu toisella puolella Suomea. Ilahduin, kun tämä lapsi alkoi soittaa
silloin tällöin ja vähän yllättyneenä ihmettelin mielessäni asiaa,
kunnes tajusin hienovaraisesti utskia häneltä onko hän yksinäinen.
No, siitähän juuri oli kysymys

Isä ja äiti olivat töissä ja lapsukainen oli kuukausia pitkät päivät yksin
"etäkoulua" suorittamassa.
Hän ei ollut nähnyt kavereita pitkään aikaan,
ei ollut kouluruokailua, itse pakersi voileipiä tehdä
ja lämmitteli mikrossa ruokaa.
Juteltiin tilanteesta pitkään ja sanoin, että soita milloin vaan minulle,
aina sopii ! Niin me tutustuimme lähemmin ja soitteleminen jatkuu.
Ei voi koskaan tietää kuka kaipaa soittoa tai yhteydenottoa.
Aktiivinen kannattaa olla ja pitää yhteyksiä yllä.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisten kyky huomioida kanssaihmisiään voi olla aika alhaisella tasolla.
jJos kaveruus on "toispuolista" se kyllä väljähtyy ja loppuu.

Kaveruus tai ystävyys perustuu vuorovaikutukseen ja vastavuoroisuuteen,
kaikki sitä eivät tajua.

Lue lisää

Ketään ei voi kannustaa vuorovaikutukseen, ellei se maistu.
Toivoa soppiii, mutt toteutus on aina omissa käsissä.

Se on lohdutonta. Jos jaksaa niin kannattaisi osallistua johonkin vapaaehtoistoimintaan,
niissä tapaa ihmisiä.