Tämä ei nyt varsinaisesti kummitusjuttu ole mutta kauhistuttava kuitenkin (ainakin minulle)
Helsingissä muutamia vuosia sitte sattui niin että kävellessäni Manskua pitkin, tuli tunne että joku tuijottaa, tiedättehän semmoiset vilunväreet. Katselin ympärilleni ja kuinka ollakaan joku tuijotti minua. Kadun toisella puolen seisoi mies, kalpea, mustatukkainen, lommoposkinen, täysin ilmeetön. Kädet roikkuivat sivuilla pitkä harmaa takki päällä pää hiukan vinossa tuijotti vaan täysin ilmeettömin kasvoin. Jatkoin matkaani, katsahdin kuitenkin uudestaan kadun toiselle puolen, miestä ei enää näkynyt ihmisvilinässä. Asia unohtui.
Viime kesänä olin Kilpisjärvellä vaeltamassa ja valokuvaamassa upeaa maisemaa ja rauhaa ristinsielua en ollut nähnyt yli viikkoon.
Eräänä aamupäivänä huomasin kuitenkin tunturissa n. 1 km päässä ihmishahmon. Kaivoin kiikarit rinkasta ja katsoin... varmaan jokaikinen ihokarva nousi pystyyn, sama kalvakka mies, samat vaatteet, kädet roikkuen pää hiukan vinossa katsoi suoraan minuun, nyt kasvoilla oli vino hymy mutta silmät täysin ilmeettömät kuin karhunpennulla. Sinne jäi tunturiin rinkka, teltta, makuupussi, kamera ja eväät kun tätä poikaa vietiin pää kolmantena jalkana ihmisten ilmoille. Juoksin, kyllä, juoksin 17 kilometriä Kilpparin leirintäkeskukseen. Pelko ja kauhu antoi voimia, perillä olin puolikuollut rasituksesta ja pelosta.
Asia vaivasi pitkään, mutta pääsin sen yli.
2 viikkoa sitten tuli nimetön kirje (postileima Quebeq, Canada)
kuoressa oli valokuva viimeisestä leiripaikastani (siitä jossa em. tapahtui) Leiri oli sotkettu ja tavarat raastettu riekaleiksi.
Teltan kepissä roikkui harmaa pitkä takki jonka hihoihin oli työnnetty risuja ikään kuin sormiksi.
Nyt pelottaa oikeesti aikuista miestä
Helsingissä muutamia vuosia sitte sattui niin että kävellessäni Manskua pitkin, tuli tunne että joku tuijottaa, tiedättehän semmoiset vilunväreet. Katselin ympärilleni ja kuinka ollakaan joku tuijotti minua. Kadun toisella puolen seisoi mies, kalpea, mustatukkainen, lommoposkinen, täysin ilmeetön. Kädet roikkuivat sivuilla pitkä harmaa takki päällä pää hiukan vinossa tuijotti vaan täysin ilmeettömin kasvoin. Jatkoin matkaani, katsahdin kuitenkin uudestaan kadun toiselle puolen, miestä ei enää näkynyt ihmisvilinässä. Asia unohtui.
Viime kesänä olin Kilpisjärvellä vaeltamassa ja valokuvaamassa upeaa maisemaa ja rauhaa ristinsielua en ollut nähnyt yli viikkoon.
Eräänä aamupäivänä huomasin kuitenkin tunturissa n. 1 km päässä ihmishahmon. Kaivoin kiikarit rinkasta ja katsoin... varmaan jokaikinen ihokarva nousi pystyyn, sama kalvakka mies, samat vaatteet, kädet roikkuen pää hiukan vinossa katsoi suoraan minuun, nyt kasvoilla oli vino hymy mutta silmät täysin ilmeettömät kuin karhunpennulla. Sinne jäi tunturiin rinkka, teltta, makuupussi, kamera ja eväät kun tätä poikaa vietiin pää kolmantena jalkana ihmisten ilmoille. Juoksin, kyllä, juoksin 17 kilometriä Kilpparin leirintäkeskukseen. Pelko ja kauhu antoi voimia, perillä olin puolikuollut rasituksesta ja pelosta.
Asia vaivasi pitkään, mutta pääsin sen yli.
2 viikkoa sitten tuli nimetön kirje (postileima Quebeq, Canada)
kuoressa oli valokuva viimeisestä leiripaikastani (siitä jossa em. tapahtui) Leiri oli sotkettu ja tavarat raastettu riekaleiksi.
Teltan kepissä roikkui harmaa pitkä takki jonka hihoihin oli työnnetty risuja ikään kuin sormiksi.
Nyt pelottaa oikeesti aikuista miestä
Vastaukset 13
Vanhimmat
Huijjaat
Olen nähnyt semmoisen harmaan iholtaan olevan "miehen", sillä myös roikkui pää vinossa. Musta tukka, vaatteet mustaa ja harmaata, melko lyhyt, ehkä noin 170 m. Luin sun juttus lisäksi myös toisenkin jutun, että joku on nähnyt samantapaisen olennon. Silloin jo mietinkin, että ehkä tää tyyppi on joku reissari. En ole nähnyt sen kuin kerran. Jos se yritti pelotella mutta ei saanut mitä haki, mene ja tiedä..
Tai sitten innostuit nähtyäsi juuri ensi-iltaan tulleen elokuvan Boogeyman. Kuvailit meinaan täysin sen elokuvan "mörön" tai sinnepäin ainakin... hyi hyi ei saa huijata! Paitsi todista itsesi skannaamalla kuva nettiin siis siitä leiripaikasta...
Kuva ja kuori on tällä hetkellä tutkittavana mahdolliset sormenjäljet yms. (vaikkei tässä kuulemma ole rikosta tapahtunut) "katotaan nyt kuitenkin" sanottiin, kun olin kertonut kuvaan liittyvän tarinan. Boogeyman elokuvaa ei oo tullu nähtyä.
Skannaan sen jahka saan takaisin.
niinpäniin.
Erehdyt tuosta koosta. Se oli Hartsa reenamassa!
Uskon kyseessä olleen Ramandhesh Herran. Nuo tuntomerkit sopivat täysin häneen. Hän tulee kaukaa linnunradan takaa kauniista vihreästä maasta. Ramandhesh Herra on universaalisen rakkauden lähettiläs ja hän on ilmeisesti valinnut sinut lapsekseen.Kunhan näet hänet seuravan kerran, toivota hänet lämpimästi tervetulleeksi ja kuuntele mikä viesti hänellä on sinulle!
Minua on kävellyt kadulla vastaan samantapainen mies. Hänen kasvoillaan oli ilme ikäänkuin olisi tiennyt minusta jotain. Hän on kävellyt usein minua vastaan. En ole nähnyt häntä nyt moneen vuoteen. Hänessä oli jotain pelottavaa.
kyllä kaikenlaiet muutkin oudot jutut kiinnostaa, eikä niille välttämättä ole aina "sopivaa" palstaa.
Aikanaan TV:stä tuli ihan lyhkäsiä pätkiä Hitchcockilta, olisko ollu 70-80-luvun vaihteesa, 90-luvulla tuli samantyyppinen muistaakseni yöjutun nimellä (korjatkoon, kuka paremmin muistaa), siinä oli kerran kertomus kaverista, täysin kuvauksesi kaltainen.
Tämä kaveri muistaakseni liftasi ja aiheutti "hämmennystä" matkoillaan. Mistä lie Alfred ideansa saanut?
Näyttikö ilmestys mahdollisesti tällaiselta (mustien, velttoina roikkuvien hiusten kera)?:
http://www.numbmonkey.com/gallery/data/500/23aave-med.jpg
No joko kuva ja kirjekuori ovat palanneet takaisin poliisilta?
Minuakin vainosi aikoinaan roikkuvapäinen mies.
Mutta sitten keksin karkoituskeinon:
Käänsin persukseni miestä kohti, pyllistin ja päästin raikuvan pierun.
Johan äijä katosi, eikä sen jälkeen ole näyttäytynyt !
Kokeile sinäkin !
Terveisin : Pieru-Pertti
>>Eräänä aamupäivänä huomasin kuitenkin tunturissa n. 1 km päässä ihmishahmon. Kaivoin kiikarit rinkasta ja katsoin... varmaan jokaikinen ihokarva nousi pystyyn, sama kalvakka mies, samat vaatteet, kädet roikkuen pää hiukan vinossa katsoi suoraan minuun, nyt kasvoilla oli vino hymy mutta silmät täysin ilmeettömät kuin karhunpennulla.<<
Tästä narahdit. Tavallisella n. 10x kiikarilla ei erota 1 km päässä olevan ihmisen kasvonilmeitä eikä kasvojakaan.