Päätin olla
vaikka
yksin eilen
yksin tänään
yksin huomenna
hymm,
vaikka
yksin eilen
yksin tänään
yksin huomenna
hymm,
OLLAKKO VAI EIKÖ OLLA ?
Anonyymi-ap
1431256
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 143
Vanhimmat
Päätin
olen
aurinkoinen kevät aamu ,
kuuntelen Jumalanpalvelusta radiosta,
myöhemmin ulos
keväisen luonnon keskelle
tukka hulmuten
hentoisen tuulen kuiskiessa rakkaudesta elämään,
on kevät
aurinko hyväilee raihnaista ruumistani,
Oletpa runollisella tuulella !
Anna tukan hulmuta ja nauti auringosta !
Mukavaa päivää sinulle !
Kuoleman odotus saa ihmisen tuntemaan joskus tai toisinaan sen yksinäisyyden joka tosia asiana yllättää meidät jokaisen.
NIIN,, vaikka on ollu perhe lapsineen,
lopulta me vanhukset olemme lähtöportilla yksin,,,,
luojaan luottaena kaikesta kiitäen
monelle vanhukselle lähtö on jo toivottu,
hyvä niin
" Yksin oot sinä ihminen
yksin keskellä kaiken
yksin tänne sä syntyvä oot
yksin lähtevä oot "
Minä täytän 90 ensi kerralla, mutta odottelen ihan muunlaisia asioita kuin kuolemaa.
Se tulee omalla ajallaan, ei se vaadi että odottaisit valmiudessa koko ajan!
Suututtaa nämä marttyyrien kommentit kuoleman odotuksineen. Kun juuri on käynyt tapaamassa omaista, jonka elinpäivät ovat loppusuoralla, ei jaksaisi näitä kommentteja lukea. Osuvat kuitenkin silmiin, kun pikipäin selailee palstaa.
On nimittäin niitäkin, joilla lähtö on jo niin lähellä, että siitä ei enää täällä pysty raportteeraamaan.
Älä viitsi kutsua marttyyriksi ihmisiä. Jokaisella on omia ajatuksia asioista, ja saa toki niitä kertoa .
Älä lue sellaista mikä on työlästä, itse en mitenkään ylikatso toisen kirjoituksia asiassa ,
Minulla myös on omainen jolla on viime päivät menossa nyt, mutta silti voin tuntea miten tämä ihminen tuntee ja näkee tilanteensa . Annetaan vaan pelikenttää kaikille, ei kai sitä voi niinkään tehdä että kiellettäisiin jonkun ajatukset elämästä ja kuolemasta. Joten älä lue sitä mikä suututtaa siinä kaikki ,
Ei auta muu,
olin yksin eilen,
olen yksin tänään
ja huomenna yksin,
vaikka harrastuksiin menenkin.
Tänään voisi vielä käydä kaupassa,
joku sokerihiiri on syönyt jo kaikki suklaamunat.
Samoin on tulevaisuuteni . Yksin on helponta niin kauan kuin ylläpidosta selviää
Istuin laiturilla,
aurinko paahtoi kuumasti,
meri kaunis silminkantamattomiin
lunta lunta lunta
hukeeta, häiksisevää,
ihmisiä istui pilkillä,
toiset käveli moottorikelkalla tehtyjä valmiita polkuja pitkin,
siinä istuin ja ihmettelin
verellä istuskeli ulkoilijoita,
joku sanoi jotain
vastasin
pientä pinnallista juttua siinä
aika vierähti rattoisasti
huomenna ehkä uudeleen,, jos luoja suo,,,
Omissa oloissa on hyvä olla. Kun on jäänyt porukan viimeiseksi, ei vaihtoehtoja juuri ole.
Ikävuodet ovat opettamaan elämään tilanteen mukaan.
Siitä mielessä vanhhus on hyvä,
on oppinu elämään yksin
ITSENSÄ kanssa sovussa,
nyt ei välttämättä haluakaa enään suurenpaa häiriötä omaan elämäänsä,
lähden ulsos jos vielä jaksan
anna asioitten olla jos en jaksa tehdä niille enään mitään,
hyvä olla on mun
ja
levollisin mielin suljen silmäni sitten kun aikani on tullu täyteen,,
maailmaa katselen hiljaa
suren suurta tyhmyyttä
jotka puuhaa jatkuvasti sotia naapurimaittensa tuhoamiseen,
sota-hullujen touhuissa ei ole mitään järkeä,
ehkä saavat tuhottua ihmiskuntaa liialiselta kansojen kasvulta
muuta en ymmärrä,
kirjoitelaan taas kuulumisia,
usein kaipaa tietoa mitä meille sananikäsille kuuluu,
onko vielä kaikki hyvin
olemmeko hengissä,,
Yksinäistä on - viimeisenä harmaana suokurppana kuikuilla ikkunasta ulos.
Kukaan ei tule.
Hyödytöntähän se kuikuilu on, jos tietää, ettei kukaan ole tulossa.
Elämä nyt on tällaista.
Turha haikailla.
Niin ,,, tiedoksi kuitenki juuri sinulle ,,
täällä toinen k u r p p a yksin,,
mä vielä tungen silloin tällöin tuosta ovesta itteni ulos ,
kuvittelen olevani vielä elossa, heh,
ei ku menoksi, vaikka etanan vauhtia,,,
muistahan kirjoittaa taas,
muuten en jaksa tätä vanhuutta yksin,,
ter. yks kurppa,
Miunusta yksin on hyvä olla,
en kaipaa enään muuta
kuin että jaksasi päivä kerrallaan oman ittensä kanssa,
rakastan vain itseä, heh,
kun muita en enään jaksa
jaksan vain rukoilla heille kaikille hyvää ja parempaa elämää,,
Tääll yksinäni laulelen,'
kun ilta tullut on.
Kun päivän työ on päättyneet
ja pääsen lepohon.
Yksinkö me kaikki elämämme ehtoon vietämme?
Emmekö osaa hakeutua ikäistemme seuraan vai olemmeko kranttuja?
Mieluummin katselee maisemaa, joka elää kuin seiniä.
Yksin ooon
yksin lähden ulos ovesta
ehkä lenkille, ehkä soppailemaan,
ehkä vaan uimaan
jokapaikassa on muita ihmisiä,
jotkut saataa jutellakki niitä näitä niillä reissuill,
viihdyn oikein yksin kotona
tv: kattelen,
kuuntelen radiota,
teen ehkä käsitöitä,
ja pientä pakollista puuhastelua,
isompia hommia ei jaksa enään tehdä,
näin se vaan meneee tämä vanhuus kohti hautaa vääjäämättä,
periaatteessa toinen jalka jo haudassa, mutta vauhtia riittää silti,
jälkeläiset ja muute vielä elossa olevat sukulaiset ovat kyllä kaikki rakkaita,
mutta puhelimen päässä,
eipä juurikaa kukaan enää tuu kattomaan,
enkä enään kaipaakkkaaa
hyvä näin on,
muistakaa kirjoittaa muuten suutun,,,
ku teitäki silti ikävöin,,,
juuu, sama on rahikaiselle, lähden ulos, suuntaan askeleeni rantaan
meri ja maisema on kaunis katseltava,
samalla saa raitista ilmaa homehtuneeseen vanhaan päähänsä aivojen iloksi,, heh,
On se
selkä kipee,
mitä nyt teen,,
mistä apu vanhan selkävaivoihin,,, ?
Ollako vai eikö, siinä pulma:
jalompaa onko kärsiä ja sietää
kaikk' iskut, nuolet julman kohtalon,
vai asein käydä tuskain merta vastaan,
lopettain kaikki? - Kuolla - nukkua,
ei muuta; - tietää, uness' että päättyy
sydämen kipu, tuhannet nuo tuskat,
nuo lihan perinnöt - se täyttymys
ois pyyntö hartain. Kuolla, nukkua;
niin, nukkua! ja kenties uneksia?
Kas siinä vastus. Sillä minkälaiset
unemme lienevätkään kuolemassa,
nuo kahleet maan kun riisuttu on meiltä, -
se arveluttaa. Ja se pohdiskelu,
se kurjuutt' elämän niin pitkittää.
Ken kärsis ajan ilkkua ja raippaa,
tylyyttä sortajan tai korskan pilkkaa,
lain viivytystä, ylenkatsett' armaan,
virastoröyhkeyttä, potkaisuja,
joit' ansiokkaat epatoilta saavat, -
terällä tikarin jos niistä itse
vois selvän tehdä? Ken nuo vaivat kantais,
hikoillen voihkis elon taakan alla,
jos pelko jostain jälkeen kuoleman, -
majoilta tuntemattomilta, mistä
ei palaa yksikään, - niin mielt' ei hämäis,
ett' ennen siedämme nää vanhat vaivat
kuin uusiin syöksymme, joit' emme tunne?
Tuo tunto tekee pelkureita meistä;
ja päätöksemme luonnonraikkaan punan
noin surkastuttaa valju epäröinti,
ja merkittävät, ponnekkaatkin hankkeet
pois soluvat uomastaan sen huolen tähden,
kadottain teon nimen. - Vaiti, hiljaa!
Oi ihana Ofelia. - Sulje, neito,
rukouksiis mun syntini jok'ainut.
Lähteenä käytetty William Shakespearen suuret draamat. 2 (Otava, 1955)
ilmaisu oli ihmisen tuskaa ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
niin vähän ihminen tietää mitä tuleman pitää ,,,,,,,,,,,
kaiken ehtii tuskaa tuntea ja kärsiä ,,,,,,,,,,,,
Ullakko vai ei?
Sepä se, meillä ei ole, ja kauheasti olisi tavaraa, joka kertyy nurkkiin.
Seuraan telsusta hamstraajista kertovaa sarjaa. alan kohta muistuttaa heitä.
LUOJA mua auttakoon etten enään sortuis hampstraajaksi,
kävi niin, myin aikoinaan asunnona ja hävitin koko huushollin kerrätykseen ja kirpputoreille, ja loput jotka ei kevannu kierrätykseen nii kaatopaikalle,
sitten ostin tuliterä uuden asunnon
aattelin nyt en kerää romua huusholliin
kuinkas kävikää olen asunu noitten SILLOIN ostettujen uusien tavaroitten kanssa kaksikymmentä vuotta ja TAAS huusholli on kuin kaatopaikka,
taaaaaassss olisi kirpputoreille kierätykseen ja kaatopaikalle vietävää,
mutt ku vanhuus ehti tulla
voimatki katos saman tien
pakko ne on jättää tähän jälkeläisten hommaksi,
ku joudun lähtemään ikuisuukien yöhön nukkumaan,,,
maalista roinaa ei kannataisi hampstrata ollenkaan
omaisuudella ei ole mitään arvo,,
sen kaiken ruoste raiskaa ja varkaat varastaa,
on vain suurta voimiensa ja rahan tuhlausta
koko maallinen omaisuus,
onnellisia ne jotka ovat köyhiä eikä ole omaisutta riesana,,
Ei kai ne mööpelit huushollista kaatopaikkaa tee ? Tee pieni kevyt "järjestelysiivous",
niin ei näytä kaatopaikalta !
se oli ennen ,,,, ennen jaksoi joka viikko tehdä suursiivouksen, se on muisto vain,
nyt ei jaksa
annan olla
haaveilen
jos jaksaisin kutsua siivoojan,
mutt ku sitäkää ei jaksa,
toistaiseksi ei ainakaa
annan olla,
kylläpä ne siitä katoaa kun kuolen,
Minä kanssa olen tavaroiden keskellä, ja niitä on paljon ulkovarastossa, autotallissa, kellarissa ja vinyåtillä , ei oikein tiedä mistä päin aloittaisi ja miten kaikki sais kaatopaikalle .äitse en ole keräillyt mitään , mutta miesvainajan ” hyvä olla olemassa tavaroita ” joka paikka täynnä . Kaikkista tavaroista en edes tiedä mitä ne ovat, kuten sähköllä käyvistä tavaroista .
Joten jossainpäin pitäis alkaa tyhjentämiset.
No ei kun puhelin vaan käteen ja håsoitat siivoojan
Ollaan vaan ,vaikka ollaan yksin. Aurinko on tänäänkin taivaalla ollut ja ensimmäiset leskenlehdet näin Myllypuro Itä- Helsinki 92.Ojan pientarella!
Ihana päivä,,,,
Minä en ole vielä nähnyt leskenlehtiä, mutta sitruunaperhosen näin sunnuntaina ekana pääsiäispäivänä, sekös ilahdutti mieltä! Täällä etelärannikolla siis, lunta ei juurikaan enää ole, mikä vain hyvä asia.
Yksin kasvavasta puusta tulee vahva ja sitkeä.
Myös yksin kasvaneesta ihmisestä tulee muita kestävämpi
ja sitkeämpi.
Anteeksi vain, mutta jos sallitaan,
en ole ihan samaa mieltä.
Yksinkasvaneesta voi tulla epävarma ihminenkin,
joka ei luota itseensä, koska ei ole saanut itseään
vahvistavaa tukea keneltäkään.
Ihminen voi jopa sairastua "ylivahvuuteen",
kun yksin on pakko olla vahva.
On aina onnistuttava, on aina ylettävä parhaaseen
ja ylikin, ei saa koskaan epäonnistua.
On pärjättävä hinnalla millä hyvänsä.
Se on henkisesti rankkaa.
Täysin samaa mieltä,
ennen vanhaan oli suuret sisarrusparvet
suuret suvut ympärillä
niissä oloissa lapset sai kaiken tuen
kaikenlaisen kasvatuksen aikuisuuteen
yksinäisyttä ei ollu olemassakaan,
siinä o p p i ottamaan toisetki huomioon,
on surullista nyky elämä,
nyky perheet ovat pieniä,
monella on vain 1 lapsi
nykyisin puuttuu yhteisöllisyys, jossa kaikki auttoi toisiaan
ei jaksa enempää aiheesta kirjoittaa,
vanhuus vaivaa
ulosanti tökkii
ajatuksia olisi
jos olisi jaksamista
nyt ei ole,
koitetaan silti jaksaa,,
Ainoalla lapsella on monellaki eritavoin elämä vaikeampaa ,
kuin niillä lapsilla ja nuorilla joilla on useampia sisaruksia perheessä,
Totta kirjoitat, sisarusparvi "kouluttaa" ja on tuki. Sisarusparvessa oppii
huomaamattaan ns. sosiaalisia taitoja ja usein kantapään kauttakin,
mikä ei pahaksi ole. Juuri koettu kokemus opettaa välittömästi ihmistä.
Mukavaa iltaa ja hyviä unia !
Ainoalla lapsella on vaikeaa, kun vanhemmat vanhenevat ja kaipaavat apua. Ainokaisen on otettava yksin vastuulleen iäkkäiden vanhempiensa asiat, jos he kaipaavat apua ja hoivapalveluita, lääkäriin saattamista, viikkokäyntejä.
Ja kun heistä aika jättää, ei ole enää ketään, jonka kanssa muistelisi lapsuutta ja nuoruutta, "vanhoja hyviä aikoja".
Vanhuksillakin on vaikeaa pyytää apua aina siltä ainokaiselta, jolla on omakin elämänsä, perheensä ja harrastuksensa.
Voi käydä niinkin, että vaikka lapsia on 2-3 yhdelle jätetään vastuu vanhemmista
heidän kuolemaansa asti ja sen jälkeenkin, perukirjat ja asunnon tyhjennys jne.
Siinä menee omakin eläkeikä, jonka piti olla aikaa, jolloin on vapaa
tekemään kaikenlaisia mukavia asioita, joista oli haaveillut,
mutta josta tulikin jokapäiväistä puurtamista
huonokuntoisten vanhempien hyväksi, kun toiset sisarukset nauttivat
matkustellen omasta eläkeajastaan.
Oma puoliso voi olla myös jonkun verran huonokuntoinen eikä puolison kanssa jää
paljoakaan yhteistä aikaa.
Yksin muita hoitava uupuu ja sairastuu itsekin,
kun viisitoistakin vuotta ei yhtään päivää ole ilman vastuuta.
Ei yhtään "vapaapäivää".
Yölläkin pitää olla valmiina, jos vaikka ambulanssia tarvitaan.
Ne toiset sisarukset pakenevat vastuuta.
"Hoida sinä nyt vaan, se on. sinulle kätevää, kun asut lähempänä,
me matkustetaan nyt kolmeksi kuukaudeksi Espanjaan ja talvi vietetään
Lapissa!"
Ei millään mene perille, että samojen vanhempien lapsia ollaan
ja heilläkin on vastuu, mutta ei kertaakaan ole otettu sitä.
Sitten kun ne vanhukset poistuvat tuonpuoleisiin se yksi hoitaja on itsekin
sairas ja ennenaikojaan vanhentunut.
Itsekin eläkeläisenä yhden, kahden tai kolmenkin eri lailla sairaan vanhuksen
hoivaaminen on "tappavan" raskasta.
Omakin puoliso voi olla paremminkin hoidettava.
Kun sitten jää yksin on vanha, fyysisesti ja psyykkisesti lopussa, kaputt, slut, finito,
kun ei yhden ainutta päivää ole ollut vapaa tekemään mitä haluaa.
Jokainen päivä on mennyt muitten tarpeitten mukaan,
aika ei aina ole riittänyt mihinkää muuhun.
Ainoa voimia palauttava olisi yöuni, mutta unetkin menee, hermot, ruokahalu.
Mutta ku on vanhuksia jotka EI halua jälkipolven jälkeläiseten
paimentamista,
vanhuksetki HALUAA ihan itsenäisen elämän,
ei haluaisi asua saman katon alla,,,
kuinkas tämä ongelma ratkaistaan,
Itse olen ainoa lapsi, ja aina toivoin sisaruksia itselleni mutta niitä vaan ei tullut .
Tänään olen tyytyväinen siihen että minulla ei ole sisaruksia, kun iäkkäänä olen nähnyt niin monien sisaruksen perintö riidat ja aitten lopettavat kanssa käymisen, jos joku on saanut vanhemmiltaan jotain niin niitä kovasti lasketaan ja riitely alkaa. Minun ei olemtarbinnut riidellä koskaan kenenkään kanssa ja olen aina ollut se ainoa kuten perintö asioissakin ei ole tarvinnut riidellä minkä esineen joku toinen oli saanut ja olla kateellinen .yksinäinen lapsi ei tule kateelliseksi, siksi ihmetyttää kun sitä näkee kateutta netissäkin tämän tästä,
Miksi pitäisi kadehtia jos jollain menee hyvin ? Eikö voisimolla mielissään toisen onnesta .
Joten joskus ystäväkin voi olla parempi ihmiselle se kun oavat sisarukset.
Ihan niin yksin on hoidettava vanhukset hautaan. Toisaalta kun on sisarparvi, niin olen huomannut että ainoastaan juuri se yksi lapsi tekee kaiken vanhempiensa puolesta ja muut ei, mutta auta armias kun on perinnön jako niin sillon; on kaikki sisarukset mukana selittämässä että miksi se hoitava sisar on saanut sitä tai tätä, joten ei anneta edes arvoa siihen että juuri se yksi on hoitanut heitä vaikka itsekkin on ollut töissä, ja omannut perheen m silti on auttanut .
Joten eikös se ole ihan sitä että sisar parvessakin on se hoitava aika yksin tehtävänsä kanssa
Ollaanhan me,,
aurinko t a a s paistaa, iloksemme,,,
tänään on puuhastelu päivä,
mennä ja tulla merkeissä,
nahoissaan ei taho pysyä ku menojalka jo vipattaa,,
tulkaa perässä,,,
Aurinkoista huomenta !
minulla ei ole mitään sanottavaa,,,
pakko lähteä asioille,
oletan
jossainvaiheessa ulkoilen tänään,,
jospa myöhemmin on jotain kerrottavaaki,,
siihen asti mukavaa päivää kaikille kamut,
uupuneille rakkaille palstan käyttäjille,,,
Oikein mukavaa päivää sinullekin !
Täällä on kahvit juotu, aamupuurot syöty ja lehdenluku jatkuu vielä vähän aikaa.
Moi vaan,,,
tulin reissuiltani,
vaikka on kaunis aurinkoinen päivä
tuuli oli kylmä,
kätin auton taas pesulassa,
kauheeta sain ilmasen pesun,
pesun avustaja sanoi ,, joku on jo maksanu pesun aja vaan pesuradalle , uuuuh kiitos jollekki ken lieneekää
kai siihen on jokin selitys, en nyt vaan keksi mikä,
muuten kunto on sitä sun tätä,
pikkusen päässä on jotain outoa,
söin ruisleipää , piimää, ja appelsiinin, jos veren sokeri hieman oli pois raiteiltaan
kirjoitellaan taas kun on jotain sanottavaa tai halutaan kertoa jotain,
Ehkä joku ei ollut päässyt tulemaan varaamalleen ajalle, jonka oli maksanut
etukäteen, sinä sait ilmaisen pesun.
Se oli muuten harvinaisen reilu teko, koska olisihan sinuakin voitu velottaa.
Toivottavasti pään olo paranee, kun söit.
Lepo voi myös tehdä hyvää. Älä rasita itseäsi. Ota lungisti !
Sinähän olet jo "päivän työt" tehnyt, kun reissulla kävit !
Heh, juu, just heräsin pikku päikkäreiltä,
kummasti olin kovin väsyny,
päätä kyllä vieläki hiukan kivistää,
jokin siellä on nyt vialla,
muutenkaa ei tunnu hyvältä, siis päässä,
niskaki jotenki omituinen,
nooooh
se siitä,
pistin puuron mikroon, syön kohta, jospa sitten tulee parempi olo,
Se on totta, että vaikka lapsia olisi 2-3, niin hoito ja huolenpito jää usein yhdelle.
Aina on jokin este, ei nyt ehdi, sama aina.
Kun on monta lasta oppivat lapset kyllä pitämään puolensa. Aina kilpajuoksu hyvän perään, siinä kouliintuu ehkä liiankin itsekkääksi.
Minulle vain, minulle kaikki! Sen huomaa jo koululuokissakin, jotkut ovat pelottavan
hyökkäviä.
Tuolla muualla muistutin, että on sanonta "yksi äiti hoitaa 10 lasta, mutta 10 lasta ei hoida yhtä äitiä".
Sain vastaukseksi terävän huomautuksen, että miten voisin kuvitella, että 10 lasta kierrättäisi äitiä kotonaan vuoronperään, mitä siitäkin tulisi. Osoitus taas, kuinka typerä voinkaan olla.
Niin että ehkä on vain parempi tämä yhjden lapsen politiikka.
Tuo on tuttu sanonta.
Sehän on vertauskuvallinen.
Ei kai nyt kukaan sellaista kuvittelekaan, että 10 lasta kierrättäisi äitiä,
Vertauskuvien tarkoitushan on selventää jotain asiaa, mutta on totta, että ajattelutavasta riippuen, ne saatetaan ottaa kirjaimellisesti.
Joten et ole typerä ollenkaan.
Sitä varten veroja maksetaan, ettei vanhukset joudu lastensa armoille kuin huutolaiset, usein pieniin kaupunkiasuntoihin. Vanhusten oma tahto on pärjätä omillaan ka kun se ei ole enää mahdollista, päästä hoitokotiin..
Vanha totuus on, että vanhuudessa ei kannata luottaa omiin lapsiinsa.
hymmm,,, niin kai se on tai sitten ei,
mutta
luojaan voi aina luotaa,
vaikka oli hauska ja hyvä päivä,
silti vanha haluais jo pois,
mikä ihmeen väsymys vanhaa ihmistä vaivaa,
ei ole minulle selvinny,
eilenki askel oli niin raskaalta
kukaan ei osaa varmasti edes kuvitella,
olihan se raska kauppareissu,
kuolema tuli jo mieleen
pääsenköhän kunnolla kotiini ,
no luojan armosta pääsin elävänä kotiin eilenki,
tänään oli parempi päivä,
sain kaikki asiani toimitettua ja elävänä pääsin kotiiki,
mutta tuota päätä joku vaivaa,
menneeköhän se ihan sekasi, ,, ku kivistää,
Kuinkahan kauan täällä pitää vielä elää näitten vanhuuden vaivojensa kanssa,
häpeän itteäni,
en koe olevani enään ihminen,
hävettää käydä asioilaanki,
tuntuu että apteekissaki ne jo nauraa vanhuksille kun nitroja ostaa,
on tullu kompelsi , häpeän ostaa nitroja,
kuinka tästä kompleksistä pääsis eroon, ono hyviä neuvoja,
Sinusta on jo tullut marttyyri, ja sehän on enemmän kuin ihminen.
Kyllä sun kelpaa.
TÄH ! ?
ET tajua,
häpeän häpeääniki,
miksi ihmisenpitää elää vanhaksi kun aikonaan minäki luulin olevani
loisto yksilö,
töitä tenin sydämmeni kyllyydestä,
luulin ettei ikinä mua hyljätä esm. työmarkkinoilta,
kuinkas kävikään,
politikka suomessa muuttui
yhtäkkiä suomi oliki työttömien armeijan paittämä kansa,
firmat ohjailtiin konkurssiin,
yli viisikympiset EI enään kelvannu työmarkkinoille ,
--- ikinä en ole toipunu sen aikaisesta oman kansan hyljintä operaatiosta,
eriarvoistava politiikka löi päin kasvoja
suomen viisikympiset oliki laumoittain rumasti syrjäytetty työ-elämästä,
vaikka sen ikäluokan kansalaiset ehti onneksi tehtä töitä työ-elämässä keskimäärin 30 - 40 vuotta mutta se äkki rysäys, syrjintä oli niin suuri loukkaus sieluun ettei siitä toipunu ikinä,
kaikesta huolimatta osa suurista ikäluokista on elää kittuuttanu työ-eläkkeitten varassa jopa näin vanhoiksi, mutta elämä on ollu masentavaa
sen hyljinnän ja syrjinnän seurauksena ainaki meikäläinen on menettäny elämän halunsa vaikka ulospäin näyttääki luxusluokan eläkeiseltä,
muta sitä sielun vammaa ei mikään voi korjata, se SYRJINTÄ siitä ei toivu ikinä, sdp rikkoi suomen turvallisen lintukodon,
elämästä tuli suomen kansalisille epävarmaa , pätkä töitä, töitä ei saanu pitkiin aikoihin, suurin osa fiksusta kansastamme oli työttömänä, hyljeksittynä ,
kos tämä on martyyrin marmatus niin olkoon,
en ikinä ananna anteeksi että omia kansalisia SYRJITIIN työpaikoilla, jos ei toiminu sdp jäsenten mieleisesti,
toivottavasti mun ei tarvi enään kauaa täällä kitua kipuneni,
ennen sdp:n vallakumousta k a i k i suomaliset sai myös hyvää terveydenhoitoa, eikä taastusti ketään silloin syrjitty, mutta kikki muuttui kun sdp pääsi valtaan,,,
ilmeiset vain sdp jäsenet oli ja on ihmisiä, muut suomen kansaliset ovatki sitten luusereita niitten mielestä,
ennen oli ennen
nyt on nyt
ja
näillä konsteilla nyt yrittää yhteiskuntamme selvitä hirveiästä velka taakastaan,
auta armias meitä vanhuksia
joutumasta taas SYRJITYKSI
viimeisellä matkallamme
kohta meitä ei enään ole kenekää vaivana, me olemme kaikkemme antaneet yhteiskunallemme, syrjinnästä huolimatta,
Ei ne apteekissa kenellekään naura, totta kai he siellä tietävät, että ikääntyneillä usein on hankalia sairauksia ja lääkkeitä tarvitsevat. Ja kyllä ne keski-ikäiset, monetkin, sairastaa sepelvaltimotautia ja tarvitsevat nitroja.
Herkästi ajattelee olevansa jonkinlainen "silmätikku", jota kaikki ihmettelee, vaikka tosiasiassa kukaan ei edes huomaa henkilöä.
Noin voi ollakki,
sattu vaan hankala tilanne,
siitä on jo aikaa
farmaseutti tiesi ( muka ) paremmin kuin lääkäri huh,
farmaseutti ei todellakaan tienny oikeaa tilnnetta,
lääkäri LISÄSI entisetäänki suuremman määrän nitroja
myös lyhensi kontrollin väliäki, syd, kontrolliin,
siitä traumasta en pääse yli enkä ympäri
häpeän älyttömästi kun joudun käyttämään nitroja selvitäkseni arjesta,
vaikka kuinka lohtu kirjoitat, en pääse syntyneestä traumasta
häpeä jopa pelko mennä apteekkin on hankala,
Luuletko ihan totta, että olet ainoa, joka menetti työpaikkansa laman aikana 90-luvulla!
Minä olen joutunut maantielle firmasta, jonka omistajat pilkkoivat osiin ja myivät eri puolille paloina, ja kaikki sadat työntekijät saivat kenkää ennemmin tai myöhemmin. Ei siinä katsottu, kuinka hyvin kukin oli työnsä hoitanut ja kuinka arvostettu hän oli yhteisössä ollut, kaikki vaan ulos! Jokainen meni työttömyyskortiston kautta työttömyyseläkkeelle, tai selviytyi jotenkin muuten.
Olen läpikäynyt useampia sairauksia, olen vanhempi kuin sinä, olen yksin ja pienellä eläkkeellä, mutta ei tulisi mieleenikään mouruta kirjoituspalstalla ja hävetä elämäni kulkua. Minulla ei ole mitään hävettävää, olen tehnyt osani.
Minä elän näillä eväillä, kunnes lakkaan elämästä, ja vaivoillani en vaivaa muita ihmisiä vuosikausia.
On yksisilmäistä syyttää yhtä puoluetta maan huonosta hoidosta, työttömyydestä ja terveydenhoidon kurjistumisesta.
Huonosti voi asioita tietenkin hoitaa, jos taito puuttuu, mutta emme voi lähteä siitä, että vallassa olevat puolueet järjestelmällisesti haluaisivat kurjistaa joidenkin ihmisten elämää, sillä kukaan ei hyödy siitä. Emme voita mitään sillä, että etsimme vaikeuksiin syntipukin.
Ihan rauhassa elä elämääsi, joka päivä syöt, ulkoilet ja otat verenpainelääkkeesi, kuten minäkin ja tuhannet muut.
Voi hyvin, nauti auringosta, kevät tulee. Tämä kirjoituspalsta on mukava yhteydenpito samanmielisille ikätovereille, nauttikaamme toistemme seurasta.
MÄ en ikinä hyväksyny sitä sisäistä ilmapiiriä
taistelua joka tuli heti työpaikoille kun sdp pääsi valtaan,
tuli työpaikka kiusaaminen,
työkavereita savutettiin kylmästi ulos , takana päin juorut
ja panettelu oli vallalla,
kaiken hulluuden keskellä mä säilytin työpaikkani loppuun asti
vaikka järjestelällin kiusaaminen oli myös kohtalonani,
menin jopa terapiaan että kestin sen aikaisen sisäisen kieron ilmapiirin
kunnes firma ohjailtiin konkurrsiin
toista sataa työntekijää sai lähteä työttömäksi
etsimään uutta työtä, jotai ei ollu
varsinkaan yli viisikympisille,
ne ei kelvanneet enään työmarkkinoille,
se aikakausi kyllävain jätti rumat jäljet muistoihin,
eriarvoistava politiikka EI ole hyvä pienen suomen politiikassa,,, ainakaa mun mielestä,,
kyllä vakaa luotettava tulevaisuus
rakentaa paremmin menestyvän rikkaan yhteiskunnan,
kuten Kekkonenki teki
sai aikaan maailman rikkaipien kansojen joukkoon pienen suomen,
jonka sdp tuhosi,
vahvasti sitä mieltä,,,,
olihan se kauheeta aikaa, panettelu, juorut
takanapäin puhumiset,
aivan käsittämätöntä siihen aikaan
kuinka ihmiset kehtasi alentua niin matalaotsaiseen juoruamiseen,
polittinen kilpailu oli kuvaannollisesti veristä,
Johan on puppua.
Miksi työnantajasi antoi demareille periksi ja pani firmansa nurin? Miten politiikka siihen pääsi iskemään?
Minun firmani oli yksityisessä omistuksessa, ja kun perilliset pääsivät valtaan perustajien kuoltua, halusivat myydä firman ja pitää rahat. Siinä ei olut puoluepolitiikalla mitään osaa, vain ahneudella.
Olet väärässä, PS:kö on sinut aivpessyt ?
Jos pelkäät apteekissa käyntiä, voisiko joku läheisesi hoitaa asian? Valtakirja, tai vastaava kai tarvitaan....
Ei nitroissa mitään hävettävää ole, sen enempää kuin verenpaine- tai kolesteroli lääkkeissä ym. Tai syöpä lääkkeissä....
Voit lähettää kaverin apteekkiin, kun annat mukaan oman Kelakorttisi. Koneellahan ne reseptit siellä apteekissa useinkin ovat.
En oikein ymmärrä, miksi häpeäisin lääkkeitäni. Olen varmaan niin tavallinen, että ajattelen, ettei farmaseutti minua tunne eikä ota kantaa. Ainoa mitä häpeäisin, olisi täisalvan osto, vai mikä troppi se onkaan, jolla täit hävitetään. Se olisi noloa. Onneksi ei ole tarvinnut.
Ei mua ennen hävettänytkää,
mutt ku kävi niin että eräs farmaseutti haluksi näytellä yht-äkkiä lääkäriä, hän jopa kieltäytyi myymästä nitroja,
joten trauma tuli siitä, enkä yli pääse,
soitin lääkärille asiasta. lääkäri oli kauhuisaan,
kaippa ne on jotenki koneella selvitellet asiaa, en ollenkaa tiedä,
mutta sen jälkeen olen saanu lääkeeni mutta en usein suuren inffon saanu samalla, jotenki farmaseutit ei näytä ymmärtävän että lääkeitä otetaan tarvittaessa se määrä korkeentaan minkä lääkäri on määränny,
ja jos ei auta sitten soitetaan ampulanssi, mutta tätä määräystä ei silloin farmaseutti ymmärtäny ,, vaikka oli selkeää suomen kieltä,
Minusta farmaseutin pitäisi hävetä, eikä sinun. Oikeassahan sinä olit.
Karista nyt turhat huolet ja valitse toinen farmaseutti, kun menet tiskille.
se ei auta, niillä on koneelle kirjoitettu kaikki mitä lieneekää potilaasta,
koska yksi farmaseutti sanoi jokun muuttaneen alkuperäistä teksiä
sanoi että hän korjaa tekstin entiseksi, outoa,
silloin olin käyny eri apteekissa, niillähän on kaikki tiedot koneella vaikka menee eri apteekkiin,
siellä farmaseutti käytäyti oudosti näytti että nauruun tikahtuu,
käyttäydyi kummallisen jotenki yli kohteliasta näytteli ,, nauruaan pidätteli,
hän kuulemma oli muuttanu alkupreäistä teksiä sanoi ei apteekissa oleva farmaseutti,
kyllä vanhuksella tulee jo outo tunne pilkanaanko ne pitää vanhaa ihmistä,
herää kysymys
onko vanha ihminen enään ihminenkää,,,
no lohdutuksesi lupaan, mä kestän pilkan ja naureskelut, lääkityshän on mua varten joka pitää mua vielä hengissä, vaikka ilmeisesti farmaseutit haluaisi vanhusten jo kuolevan pois ,,
vohan niillä olla jokin periaate, vanhukset joutaa kuolla eikä elämää enään pitäisi pitkittää lääkkityksellä,, vai mistä on kysmys,
Usein farmaseuteilla on parempi tietämys lääkkeistä se kun lääkärillä koska he ovat ainoastaan lukeneet niistä koulutuksessaan . Siis jotain oli siinä lääkkeessä jota farmaseutti yritti estää, ehkä ei sopinut jonkun toisen lääkkeen kanssa tai jotain muuta.
Ei siis leikkinyt lääkäriä , joten miksi aliarvioida heidän osaamistaan. Jos sait takaisin nitrot niin siihenkin on syynsä , joten kai ovat keskustelleet asiasta ja sait lääkkee; takaisin , mutta siltikin siinä voi olla jotain; sellaista miksi farmaseutti hälytti . Heillä on aika monta vuotta kestävä koulutus. Joten heidän on huomautettava lääkkeestä jos joku asia on hälyyttävä tai potilas käyttää sitä liikaa .
Viimeksi kun itse kävin apteekissa niin farmaseutti huomautti että minulla on yksi lääke väärä, ja kun soitin lääkärille niin hän vaihtoi juuri sen lääkkeen toiseen.
Ei farmaseutin tarvitse hävetä että on tunnollinen työssään , sillä he tietävät kaiken lääkkeistä , niin että jokin syy oli miksi hön teki eston, ei niitä estoja turhaan tehdä.
Joten jos esim joku käyttää liikaa jotain lääkettä mikä on vaaraksi ihmisen terveydelle on heidän varoitetaan. Kyllä he enemmän ovat lukeneet se kun lääkärit mitä tulee lääkkeisiin.
Niin että kenekään ei tarvitse hävetä että suojelee ihmistä liika lääkityksestä .
No jo on ennakkoluuloja kerraksi , ei ne ketään siellä pilkkaa mitenkään.msemjokamluulee niin on varustettu huonolla itseluottamuksella .
EI farmaseutit ole sairauden laadusta tietosia,
lääkärithän ovat tehneet kaikki mahdolliset tutkimukset ja tietävät mikä lääkemäärä on riittävä,
on myös antanu selkeät ohjeet potilalle
jos määrätty lääke määrä ei auta, niin PITÄÄ soittaa amplanssai,
HALOOOO,,,
MIKSI TÄMÄ ei mene farmaseutien tajuntaan,
voi vain ihmetellä, EIKÖ farmaseutit OSAA lukea lääkemääräysten teksitiä, ???
ilmeisesti jotkut farmaseutit EI OLE PÄTEVIÄ TYÖSSÄÄN !
Farmaseutuissa on idiootteja, ne EI osaa lukea tai ymmärrä lääkärin kirjoittamia ohjeita, ON huomattu,
saako epäpätevät farmaseutit yleensäkkää jakaa asiakkaille lääkeitä kun eivät edes ymmärrä selkeää lääkärin kirjoittamaa tekstiä,
tämä kävi ilmi omien lääkkeiten yhteydessä, MINUN PITISILLE sano etkö osaa lukea, siinähän on tarkka ohje kuinka toimia,
jos määrätty määrä lääkettä ei auta niin pitää soittaa ampulanssi, HUH HU H
kaikenlaisia farmaseutteja niitä jotkut apteekit ottavat töinin,
onko tommonen luvallista jos farmseutti heittäytyy tietävämmäksi kuin lääkärit, ja LOUKKAA jopa sairaita asiakaita tyhmällä käytöksellään, HUH
NYT nukkumaan
Hyvää Yötä
huomenna onki parempi päivä ,,,
Kävin sauvomasa pari tuntia,,,,.
Nyt pannullinen kaffetta ja rinkelii paleltaaaa on kylmää....,
Sit peiton alle nukkuu,,, vähä pyöräyttää en o syöny ko rinkelii ja kahvetta pari viikkoa..
Reipas olet, kun jo olet lenkin tehnyt, mutta alahan syödä vähän enemmän aamuisin,
niin ei pyörrytä. Verensokerit temppuilee, jos ei syö.
Päivällä on myös syötävä hyvin ja iltapala.
Et kai sinä pelkällä vesirinkeleillä luule pystyssä pysyväsi ?
Kylmäkin on kun ei syö.
Elimistö tarvitsee "polttoainetta", joka tekee lämpöä kehoon.
Se polttoaine on RUOKA.
OI JOI OLEN HUOLISSANI sinusta,
kuinka on mahdollista että syöt vain rinkeleitä,,, ??????
KUINKA VOIT,,
heh, minäki OSTIN rinkeleitä juuri sinun takia
piti olla niin utelias että että että
miltä ne maistuukaan, kun joskus nuorena olen niitä viimeksi syöny
silloin niitä sanottiin
" vesirinkeliksi " hyvä olivat silloinki
muista kirjoitella, me kaikki palstalaiset olemme huolissaan voinnistasi,,
jos jotenki pystyi sinua auttamaan ,,,
Jatkoa edelliseen juttuun,,,
nyt pyykin silitystä,
sitten lähden uimaan ja kauppa reissuilleni,
lauantai vierähtääki kivasti,
ehkä menenn istuskelemaan auringonpaisteeseen jonneki kauniiseen maisemaan,
aamutouhuissa vaan taas kävi niin, pikku touhutki saa rintakivun aikaan
oijoi kun otti lujille,
nitroja heitin " kourallisen " suuhun ja muutaman dinit nitrosuihkeen myös pikkuhiljaa kipu hellitti,
aina jonkinaikaa pitää kiputilan jälkeen levätä,
se vie kummasti voimat ihan loppuun,
heti ei voi lähteä likkeelle,
mutta nyt taas jaksan ja elämä jatkuu ainaki toistaiseksi,,
aurinko rävöttää kirkaalta taivaalta taas niin kutsuvasti että ihan ilosta pakahtuu,
kirjoitelaan taas kuulumisia,
nyt pikku puuhiin ja sitten läheden asioille,,
moiiiiii,,,
Miten uskallat uida rintakivun takia? Itseäni varmaan pelottaisi jos vajoaa pinnan alle kun tulee "kohtaus". Mutta onhan uimahalleissa toki onneksi ne uimavalvojat.
Höpö höpö et sinä nitroja kourallisia heitä suuhusi eikä sellaisia kannata
täällä kirjoittaa. Joku voi luulla, että niin voi tehdä ja kokeilla samaa
ja heittää henkensä.
Vesi kannatelee kehoa,
kummasti sepelvaltimotautineki jaksaa vesijuoksua harrastaa,
en pelkää kotauksia
toistaiseksi niitä ei ole tullut uimahallissa, kiitos luojan, ja jos tulis, siellä on taatusti joku joka auttaa pois altaasta,
kävin uimassa, oli ihana päivä, se huonopuoli oli ihmisiä oli paljon uimassa liian paljon, en pidä tungoksesta harmi mutta muuten oli ihan kiva päivä,
Onko uimahallissa "kellukkeita", joitten varassa voi uida, ettei ole pelkoa
veden alle joutumisesta ?
On siellä kellukkeita, juoksuvöitä,
ja valvojilta voi pyyttää vaikka mitä välinettä.
Vyön voi kietoa vyötärölle ja mennä altaaseen.
siellä sitten uida, juosta tai muuten vain räpiköidä.
Vesijuoksussa käytetään leveää selkää tukevaa vyötä
joka kannattelee koko ihmistä, ei pelkoa vedenalle joutumisesta,
Kävin pyörälenkil nyt illal.,,,jalka vähä aristaa ko niin paljo sauvonu joka päivä,,,,.
Nyt piha keinuu ilta tupakille ...
Ja sit nukkuu,,,.
Sulla pihakeinu,,,
kyll käy katteeks,,, mäki tahdon oman pihakeinun,,,
Pakko olla kun pakookaan ei tilannetta pääse,,,
kevät keikkuen tulevi,
kaikenlaiset kevät touhut ja huolet painaa päälle,,
autoon pitää heti kesärenkaat vaihtaa,
auto huoltoon,
auto pitää katsastaa,
arvokas kallis kaskovavuutus pitää maksaa
kyllä on taas suuria rehen reikä tiedossa,
sitten taas säästää kituuttaa jotta vuoden pärjää kunnes taas sama urakka,
onneksi aurinko paistaa
ON sunnuntai ,,,
MITÄ TEKIS ,,,
jospa lähtis ulos,,,
saisi ittensä kasaan ja vaatteet päälle,,,
siinä onki hommaa,
pukeutuminen käy vanhalle työstä,,
Pyykin pistin koneeseen,
" pyykkiä riittää vaan, kyllä sen kuntoon saan "
" ... siis klap ja klap, kun pyykkiä riittää vaan, niin klap ja klap, muun kyllä mä kuntoon saan ... ". Kaunis pesijätär vuodelta 1956.
Jalka vieläkinkipee.... Olin pari tuntii kuntosalilla,,,,.
Ja nukuin,,,.oli nii huono olo väsyti,,,
Nyt heräsi ja yritän viiden km pyörä lenkkiä..
Jos en jaksa meen takas nukkuuuu,,,,.
Sinähän olet reipas, hyvä sinä,,,
minä en ole tänään pääsy ulos,
pukeminen ja tällääminen alkaa olla jo liian raskasta touhua,
ulkoilutki jää nykyisin minimiin,,,
jospa huomenna,,, jää nähtäväksi,,
Varsin moni tuntee itsensä yksinäiseksi, vaikka asuisi laillisen puolisonsakin kanssa saman katon alla.. Yhteiselämä on yksinkertaisesti niin vajavaista.. Kumpaakaan eivät paljoa kiinnosta toisen menemiset ja tulemiset.
Voihan siinä tosin vapaasti käydä eläkeläispiireissä, tansseissa ja muissa toimintaa tarjoavissa tlaisuuksissa, jossa sentään voi tavata kerrassaan mukavaa väkeä..
Kyllä se aina kotiolot voittaa.
JAAAA,,,
meikä,,
yksin eilen
yksin tänään
yksin huomenna
yksin lähden sopaileen
yksin syömään vaikka ABC:lle
yksin tankaan auton
yksin istun merenrannalla
yksin kotiin
yksin illalla nukkumaan,
yksin aamulla taas herään jos luoja suo,,
yksin joskus kuolen
yskin aina ei haittaa
yksin on aivan hyvä olla
"Joka ei osaa yksin ei tiedä mitä vapaus on".
Yksikseskös yskiskelet, tuskastutkos taakkaas?
Päivät vietän pääksytysten
yksin aatotoksissain aattelen
sanan joskus suusta päästän
toisen sanan harvemmin
astui vanhuus elämääni
sanat kauniit katosi,
etsin sanaa kaikialta
löydä en,
vanhuus otti elämäni
viimeiselle matkalleen
rattoisasti teemme matkaa
menneisyyttä muistellen
kauan kuljin elämän tietä
kauan rakkaitani kaipasin
matka päätyy , tie pitkäkin
määränpää jo häämöttää
sanan löysin
sanon se
kiitsos ja hyvästi elämä,,,
kirj. mummi*
JOOOOO,,,,,,,,
mehähän ollaa tökkiä ,, elämä jatkuuu ,, eikä loppua näy,,,
vaikkakinka kipeenä olisi,
vappu villitsee vanhaaki ihmistä,,,
"Joka ei osaa olla yksin ei tiedä vapaudesta".
Tämä viisas ajatus poistettiin epäasiallisena.
No harmi,,,
mehän osataan olla yksinki,,,
olikso kuitenki niin,,
mekin silti olemme i t s e m m e vankia,
onhan meillä automaattisesti luonnon rakentamat vaistot rajoteena,
me rajotamme itse itseämme monissaki asioissa,
niisanotut estot on kaikilla jossain määrin olemassa,,,
vai kuinka,, mitä mieltä olet,,,
Se on poistettu sääntöjen vastaisuutensa vuoksi.
Millä poloisilla on säännöt hukassa.
Voidaksemme olla kunnioitettavia S24:n käyttäjiä, pitää meidän säännöt tunteman.
Kun näitä ketjuja lukee, ymmärtää mainiosti, että ne ovat monimutkaiset ja vain harvoille ja valituille avautuneet.
"Ihminen voi olla itsensä pahin vihollinen", on sanonta myös.
Minkä tässä teet, yrität olla, oma itsesi,
et "vartioi" itseäsi, et syytä itseäsi, et tuomitse itseäsi,
vaan annat itsellesi täydet vapaudet
ja olet armollinen itsellesi.
Kun on se itsemäärämisoikeuskin sitä kannattaa käyttää :)
Täydellistä vapautta ei ihmiselläkää ole,
vaikka on itsemääräämisoikeus,
sillä
jokaisessa ihmisessä on myös itsesuojeluvaisto joka myös toimiin,,,
kaikkea ei ihminen voi tehdä loukkamatta jossain vaiheessa itseään,
jos MUKA ottaa itseleen täyden vapauden
voi käydä hyvinki pahoin jos ei kuuntele sisintään mikä oikein on ja mikä väärin on,
ikkunassa rapisee sade
on vappu
----
muinoin oli kesä
aurinko hellettä helotti
lasten jalat paljaana villkui
ilo irtosi
riemu raitilla raikui
nyt sataa
Huomenna pääsee onneksi iltapäivätasseihin.
Sanotaan kuin Kuopijossa: "Paremphan seon tyhjä kuin ihan ilman."
Mkr.
HYVÄ JUTTU,
Päätin sitten olla vielä tänä vuonnaki yksin
ja e l o s s a ,
tästä on hyvä jatkaa tätä vuotta,
kohta on kevät ja rinnassa riehuu rakkaus, heh, muinoin,
ainaki ennen muinoin,
nyt nuotion hiillos kyllä hieman jo hiipuu, kylmyys hiipii luihin,
mutta iloitkaamme,
on kevät ja luonto herää taas uuteen kukkaan !
terv: altuksentekijä .
Ollaanhan me, mihin me tästä, ei mennkää enään,
ihanaa onhan kevät tuloillaan,
mitäpä tässä muuta enään voi kuin vain olla,
ollaan niin kauan kuin on pakko
kuollaan sitten vasta kun luoja niin päättää,
ei muuta kuin mukavaa olemeista vanoille vaivasille,
mehän ollaan kiusallaki,
ON PÄÄTETTY
ME OLLAAN !
nyt ja aina ikuisesti.
Meinasin meinasin meinasin olla,
meinasin olla yksin.
Siniset silmät ja punaset posket
saivat mun vietellyksi.
Kultani kirjeen kirjoitti
ja siin oli Jii ja Ässä.
Niistäpä tulin tietämään,
Että hän oli ikävässä.
Mkr.
Olipa nättiä,,,,,,,,
meinasin meinasin meinasin olla meinasin olla yksin ,
mutta
siniset silmät ja punaset posket saivat s i n u t vietellyksi,
mulle ei kultani kirjoota
eikä siinä ole iii eikä ässäää,
joten tulimpa siitäki tietämään
ei se ieeees ole iväissään,
nyt minä yksin möllötän
eikä kuuta näääää taivallakaan,
mutta
huomenna numeron kirijootan
tilata aattelin presidentin
nyt suomi neito niin yksin on
ja kaipaa johtajaa,
Mulle ei kultani kirijoota
eikä siinä oooo iiiitä eikä ässää
tulimpa siitäki tietämämään
ei se ieeees oooo ikävissään,
nyt minä yksin möllötän
enkä eeees kuuta taivaalla nää
pilvetki mustana riehuvat
myrskyä ennustaa
mutt
kevät rinnassa riehuu
ilon tuo
jos vielä nähdä saa
kesän kuuman jota odottaa,
kirj. mummi*
Tääll yksinäni laulelen
kun ilta tullut on.
Vanhan laulun sanoin
Hyvää yötä.
Samoin yksinäni aikaa vietän,
----
" päivän työt on päättyneet
nyt pääsen lepohon "
Hyvää yötä !
Yksinäisyyteen tottuu, siinä viihtyy.
Ei ole syytä lähteä, ei mennä mukaan.
Niillä oli ollut kivaa eilen,
no en tullut lähteneeksi.
Jospa ensi kerralla sitten,
jos ilmoittavat ajoissa.
Vaikka en nokkiini ota,
jos unohtavat ilmoittaa.
Niin viihtyy oikein hyvin yksinki, ja jos tekee mieli lähteä kattomaan muita ihmisiä jonnekki,
niin ei ku lähtee,
niin minä teen,
en jaksaisi passata ennän ketään, varsinkaa vierasta ihmistä,
tuli aikoinaan passattua omaa perhettä ja puolisoa viimesen päälle
yli viisikymmentä vuotta,
harmi vaan ku kuoli,
olisin jaksanu vielä omaa rakasta kultaani kyllä vielä passata,
sairastu ja kuoli pois, minut jätti tänne ikävään,
Kun nuorena menoikäisenä olisi halunnut tavata ihmisiä, oli perhehuolet, rahahuolet, lapsenvahtihuolet, pukeutumishuolet ja monet muut huolet hartioilla. Sitten unohti koko asian, kun olisi voinut jo lähteäkin. Ei ollut minne mennä.
Nyt voisi käydä ulkona syömässä, voisi käydä teatterissa, näyttelyissä, mutta yksin ei enää jaksa. Päättää, että menee ensi viikolla, ensi kuussa, sitten kun on lämpimämpi, kunhan iskias ei vaivaa, kun tietää tarkemmin, miten bussit kulkevat jne.
Se vaihe elämässä oli kuin painajaista,
kolme pientä lasta vuodenvälein syntyny, uusi koti ostettu laina-rahalla,
molemmat työelämässä, sen ajan palkat pieniä,
raha ei riittäny aina vaateisiinkaa
vaan ompelin itse ale-kankaista lapsilleni vaateita,
luojalle kiitos, vanhempani asui samalla paikkakunnalla,
he kävi työpäivinä muutaman tunnin katsomassa lasten perään,
niin vain siitäki painajais ajasta selvittiin hengissä vaikka lujille otti,
-- vieläki pahalta tuntuu kun tietää kuinka tiukilla nykyisin
tänäpäivänäki voi lapsi perheet olla,
voi kun politiikka ymmärtäisi jotenki tulla heille avuksi,
lapsiperheen köyhyys ku voi olla maanpäällinen HELVETTI,
niin oli aikoinaan meilläki,
myöhemmin elämä muuttui kohtuulisen vauraaksi
kun lapset aikuistui lähtivät yliopistoihin pois kotoa maailman tuuliin,
Kaikki ohi on,
tuo aika on muisto vain,
joskus ahdistaa kun muistaa,
parree olla muistamatta,
porskuttaa vaan elämässä eteenpäin
tämä elämän loppusuora,
määränpäähän ei ole enään pitkä matka,
mutta
siihen asti töppöstä toisen eteen iloiten,
vaika sydä verta vuotais,
kirijooootellaan ku jaksetaan,
"Kaikki ohi on,
tuo aika on muisto vain,
joskus ahdistaa kun muistaa,
parree olla muistamatta,
porskuttaa vaan elämässä eteenpäin"
Kirjoittamasi sanat tuntuvat ihan omiltani.
Ajattelen niin lähes joka päivä.
Muistot voivat koskettaa kipeästikin,
vaikka kaikesta on aikaa.
Riippuu siitä millä mielellä milloinkin on.
Toiset kertovat nauttivansa yksinolosta.
Minä nautin siitä harvoin.
En tule tottumaan siihen koskaan,
mutta joskus on vähän helpompaa.
Minusta olisi mukava, kun joku asuisi kanssani.
En tarkoita suhdetta,
vaan joku ystävä tai vaikka sukulaistyttö tai -poika,
jonka ei tarvitsisi olla kiinni minussa,
mutta että joku tulisi ja menisi ja tulisi.
joku juttelisi joskus jotain.
Just noin,
minulle on luoja suonu just sinun haaveesi toteutuneena,
kaikesta huolimatta viihdyn myös yksin,
on kyllä myös murhetta,
joihinki rakkaisiini en saa puhe yhteyttä,
heitä kaipaan suunnattomasti, kuvaannollisesti sydäntä viiltäen,
joskus ihmettelen,
kun itse en olisi ikinä voinu heittäytyä ihan puhumattomaksi
vaikka en olisi pitänykkää yhteydenodosta,
me ihmiset olemme niin kovin erilaisia,
minkäs sille voi,
((( rukoilen vain
luoja pidä heistä huolta, ohjaa oikeaan,
kun itse en siihen pysty, '
kiitos kun kuulet huoleni, )))
Huono olo,
oksettava,
pää tuntuu jotenki pöppöröiseltä,
jotain pitäisi suuhunsa pistää, mutta mitä,
menen keittiöön kattomaan
mitä keksin,
yööök
Ota Rennie. Jos on liikahappoa ?
Huomenta
täällähän minä taas yksin,
eipä oikein tiijä mitä aattelis,
aatelkaa te
mä sit mietin mitä vastaan ,
kuukumisiiiiin siihen asti,
Et oo yksin, täällä oon minäkin.
Aamiaiset on syöty, lehti on luettu,
aamutiski tiskattu
ja yksi nuukahtanut huonekasvi
on pakattu biojätepakettiin pois heitettäväksi.
Se oli aika komea puolimetrinen peikonlehti,
jonka lehdet alkoivat ruskettua.
Toinen ohje sanoi, että on kasteltu liikaa
toinen ohje sanoi, että on kasteltu liian vähän.
Tänä talvena kaikkien huonekasvien lehdet
on alkaneet kuivua ruskeiksi.
Mikähän siinä on ?
Luin jostakin,
että talvella huoneilma on kolme kertaa kuivempaa,
kukkia pitäisi suihkutella usein.
Tämmösiä maallisia ajatuksia vain nyt aamusta,
ei halua syvällisillä aina itseään rasittaa,
aina se ei ole hyväksi,
vaikka muuten kuuluukin ihmisen
henkiseen olemukseen
Päivän ohjelma on tavanomainen:
Ei erikoisempaa ohjelmaa.
Mitenkä muilla ?
Oletpa pirteä pisara näin aamu tuimaan,
heh taitaa olla jo puolipäivää menossa,
mutt-ku nukkuu pitkään niin aamulta tuntuu,
olet sitten " viherpeukalo " harrastat viherkasveja kotona,
häpeäkseni tunnustan,
mä saan aina kaikki kaunniit lahjaksiki saadut kukat kuoletettua,
ne ei tykkää elää mun huushollissa,
joskus olen jo sanonukki tyttärelleni, ettei tuo kukkia, koska ne kuolee täällä kuitenki,
-- sen verran voin kehua, tyttäret osaa hoitaa kukkia ja puutarhaaki,
heillä kukat kukoistaa,
nooh se on heidän ilonsa,
myös minä voin niitä joskus ihailla jos jaksan käydä heillä kylässä,
teko-kuat menestyy minunki huushollissa, höh,
hassu juttu, kun lähisukulaisissani on ollu kauppapuutarhureita
ja kukkakauppiaita,
jopa parsa lapsuuteni ystävä oli kauppapuutarhuri,
mutt mä osaan vain kuolettaa kauniitki kukat, harmi,
tämmöstä tänään,
Lopeta se sisällä tupakointi niin kasvit ja kukkaset kiittää!
Mitä horiset hönö ? Pystyykö joku yli 80 v polttamaan tupakkaa ?
joo ja meikä ei ole ikinä polttanu tupakkaa joskus sata vuotta sitten viistoista vuotinaan kokeilin ja tupakointi jäi siihen kokeiluun, nyt lähestyn kauheeta vauhtia sataa vuotta enkä vieläkää osaa tupakoida,
Tulihan sitä jo toitotettua,
ollaan me täällä vielä,
mihin meillä kiire olisi, ei minnekkää,
tänään vaan inhotti ku ulkona on ollu niiiiiin pimee päivä että,
mistähän johtuu,
tuleekohan venäjältä mustia myrkyllisiä pilviä
taivasti peittyy mustaan,
ku uutiset kertoo että siellä palaa joku suuri kaasuvarasto, huh,
eipä tarvi ihmetellä miksi ilmasto muuttuu saasteista, ku noita suuria tulipalojoa on jatkuvasti ympäri maailmaa, ja kaikkein hulluinta on syyteään ihmisen aiheuttamaksi, vaikka tulipalot tuhoaa ilmakehän,
Ollaan ollaan ollaan
huomentaaaaaaaaa,
tänään on taas maanantai, mitä tehtäis ?
Ulos pitäisi jotenki ittensä saada,
tulkaa teki,
nähdään lenkillä
mutt muistakaa älkää liukastuko, siell on liukasta nyt,
Heippuli peippuliiii !
Kokosin itseni, ruhoni ja henkiriepuni
ja lähdin äänestämään taksilla kulkien.
On kylmä viima ja ilma on niin sakeana räntälunta
etten olisi sen läpi päässyt äänestyspaikalle.
Taksireissu maksoi 27,80 euroa yhteensä eestaas.
Kävin samalla ruokakaupassa, joka on äänestyspaikan vieressä.
Ostin myös puntin tulppaaneja ilokseni
ja vahdelmamunkin,
kun päätin juoda yksikseni "vaalikahvit" kotiin tultuani.
"Neljä kärpästä yhdellä iskulla":
Äänestys, ruoka, tulppaanit ja munkki hehehee
eikö ollutkin hyödyllinen ja kiva reissu .... ?
Se jäikin ehkä ainoaksi taksireissuksi tänä vuonna,
en juuri koskaan taksilla ajele,
mutta teen mitä vain "isänmaan edestä"....
On oikeus äänestää.
Kaikissa maissa ei ole
eikä kaikissa maissa äänestämisestä ole hyötyä,
kun voittaja on tiedossa jo etukäteen
kuten Venäjällä.
Illalla katselen MOT-ohjelmaa klo 20 TV1.
Siinä kerrotaan onko saatu parannusta vanhushoivaan
sen jälkeen kun kokoomus sen pilasi.
Parveke on yllättäen muuttunut kauniiksi.
Minulla on vielä jouluvalonauha siellä
ja nyt on laseihin satanut märkää lunta
niin mahdottoman paljon,
että parveke on kuin lumilinna tai iglu,
ei ulos paljon näy,
valonauha valaisee kauniisti "iglussa".
Toisella naapurillakin on vielä joulusta valo parvekkeella
ja minusta se on oikein ookoo,
kun muuten olisi pimeää ikkunasta ulos katsoessa.
Aika mukavasti meni päivä siis - kerrankin -
tuli pitkästä aikaa hyvää mieltä
monesta sinänsä ihan pienestä asiasta.
Tällaista myräkkää on eteläisessä Suomessa.
Millaista säätä on muualla
ja oletteko uskaltautunut ulos
vai miten päivänne on mennyt ?
Kiva kuulla siellä on noin ihanaa ja pirteä päivä,
-- ei mullakaa hullumpi päivä ollu,
konttasin kylppäristä pölyt pois, ja silitin eilisen pyykin,
ulos en ole saanu itteäni, ihan jo huolestuttaa,
jäänkö kotini vangiksi,
nyt keväällä pitäisi päästä kattomaan aurinkoa ja päivänvaloa,
naamaki on kuin haamulla " kohta valon valkonen " kalman kalpea
huolettaa jo tosissaan,
jospa huomenna lähden, jääkaappi huutaa jo tyhjyyttään,
pakko jotain hakea kaapin täytteeksi,
itse äänestin jo ensimmäisenä ennakko äänestyspäivänä,
sitä huolta ei tääläkertaa enään ole,
kovin on ollu pimee päivä vaikka ei varsinaisesti ole satanu,
parvekkeen lasit ovat ihan huurussa, johtuu kun ilma lauhti äkisti,
kirjoitelaan taas kun siltä tuntuu,
moikka tältä erää,
Ei joka päivä ole pakko lähteä ulos. Olen talvisin enimmäkseen sisällä.
Pelkää pakkaskeliin lähtöä. Tuttavista on useampi kuollut leikkauksen jälkeiseen komplikaatioon. Tuttavani kaatui talvella liukkaalla kelillä ja häneltä murtui lonkkaluu,
ei palannut sairaalasta kotiin. Toiselta tutultani noin 80v murtui lonkka, vaikka hän putosi vain sängystä yöllä. Hänet leikattiin, leikkaus ei onnistunut ja nukutuksesta meni vanhan ihmisen pää sekaisin lopullisesti, pian hän menehtyi. 78 vuotias tuttuni meni yksinkertaiseen polvileikkaukseen ja kuoli leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Toinenkin tuttavani kuoli muutama vuosi sitten, kun polvi leikattiin. Päätin, etten halua ikinä polvileikkausta, ennemmin kärsin vaikka minkälaisia kipuja enkä halua olkapään leikkausta myöskään, sukulaiseni kuoli siihen alle 80 vuotiaana. Miten näitä onkin näin paljon sattunut ? Pysykää "ehjinä". Älkää ottako turhia riskejä. Suurin osa leikkauksista tietysti onnistuu, mutta ikää myöten riskit kasvavat leikkauksessa.
Hieman samantyylisiä pelkoja on,
muutamat mun tutut tai sukulaiset kun ovat menneet huonossa kunnossa ampulanssilla sairaalaan
sinne jäivät muutaman päivän päästä nukkuivat siellä ijäiseen uneen,
-- joten eipä vanhaa kiinosta lähteä sairalan päivystykseen vaikka kipee olisi,
toistaiseksi olen vaivoistani selvinny ihan kotona itse hoidon varssa,
joskus vuosien varrella en muista itsekkö keksin vai joku toinenko sanoi ..
" ei kannata mennä lääkäriin minkää vaivan takia, siellä tulee entistäki sairaammaksi "
siis kotona pysyy terveempänä kaikesta huolimatta,
No, ei se ihan niinkään ole, mutta iäkkäänä tuntuu olevan vähän turha
mennä lääkäriin, koska 50 vuotta nuorempi lääkäri ei iäkkään sairauksista
hyvin tiedä.
Iäkkäitä varten terveyskeskuksissa pitäisi olla geriatri.
Geriatri tunnistaisi paremmin onko kyseessä ns. ikään liittyvä
kipu tai sairaus, jota voi auttaa.
Kyllä sen on huomannu, nuorempana sai automaattisesti hoidon
myös ohjattiin jatkotutkimuksiin heti
mutta vanhaha lähtee lääkäristä samat vaivat mukanaan eikä parannusta ole,
kyllä terveyspalveluissaon suuri ero
nuorten
ja
vanhushoidon suhteen,
tietenki nuoret on työikäisiä, siinä mielessä nuorten ihmisten hoito pitää olla nopeeta ja erittäin tärkeetä,
ja nyt kun valtiosta on tullu k ö y h ä , rahat on loppu
niin ensin tietenki säästetään vanhushoivasta koska vanhukset ovat vain turha kuluerä yhteiskunnalle, vanhuksista kun ei ole enään hyötyä on vain huolta ja rahan menoa,
sori mutta tämä näkökulma on totuus,