Verkkokalvon irtoaminen

Mistä verkkokalvon irtoama ylipäätään johtuu? Onko kyseessä synnynnäinen taipumus vai johonkin tapahtumaan t. sairauteen liittyvä asia? Minulla molempien silmien lasiaisirtoama on alkanut vähän yli kuusikymppisenä ja se tuntuu vievän vuosia kun muut sivuuttavat sen viikoissa. Silmissä liehuu ja kiemurtelee ruskeanharmaita nauhoja, jotka hitaasti "liukenevat" jonnekin. Olen juossut silmälääkärillä aika usein eikä verkkokalvolla ole löytynyt hälyyttävää. Näen parhaiten hämärissä, valossa kontrastien erottaminen on heikentynyt vähän. Pahinta on jatkuva huoli.

Lumimies kirjoitti:

Mistä verkkokalvon irtoama ylipäätään johtuu? Onko kyseessä synnynnäinen taipumus vai johonkin tapahtumaan t. sairauteen liittyvä asia? Minulla molempien silmien lasiaisirtoama on alkanut vähän yli kuusikymppisenä ja se tuntuu vievän vuosia kun muut sivuuttavat sen viikoissa. Silmissä liehuu ja kiemurtelee ruskeanharmaita nauhoja, jotka hitaasti "liukenevat" jonnekin. Olen juossut silmälääkärillä aika usein eikä verkkokalvolla ole löytynyt hälyyttävää. Näen parhaiten hämärissä, valossa kontrastien erottaminen on heikentynyt vähän. Pahinta on jatkuva huoli.

Lue lisää

Käsittääkseni kyseessä ei ole synnynnäinen taipumus. Altistavia tekijöitä mm. diabetes, tupkointi, alkoholi ja silmänpohjan ikärappeuma. Itsekin olisin kyllä halukas tietämään asiasta enemmän. Tiedän kyllä kuuluvani riskiryhmään: likinäköisyys voimakas, silmä leikattu ja tupakoin... Itse olin vanhainkodissa töissä ja nostaessani alaraajahalvaantunutta miestä "niksautin" selkäni. Myöhemmin huomasin että oikean silmän yläosa on hämärä ja silmässä "leiskui". Silmä on operoitu -90. Itse en hämärässä näe kunnolla, mutta samentumien kannalta hämärä on ehdottomasti parempi. Kirkaalla ilmalla/valaistuksessa samentumat näkyvät TODELLA selvästi ja häiritsevät enemmänkuin paljon! Jatkuvan huolesi ymmärrän mainiosti, itse kun murehdin myös alvariinsa!

Itselläni on verkkokalvonirtauma kummassakin silmässä (leikattu 1989 ja 1993), ja silloin minuakin varoiteltiin nostamasta raskaita taakkoja. Käyn tarkastuksessa vuosittain, ja kysyn joka kerran lääkäriltä, mitä pitäisi varoa (nykyään minulla on myös lasiaisenirtauma kummassakin silmässä ja niitä samentumia tietysti). Nyt eivät lääkärit varoittele enää mistään. Asun kylläkin USAssa, joten en tiedä onko täällä käytäntö jotenkin erilainen...oikeusjuttujen pelossa lääkärien luulisi täällä tosin olevan vielä varovaisempia kuin Suomessa...;)
Joka tapauksessa, itse olen irtaumieni jälkeen harrastanut mm. ratsastusta, potkunyrkkeilyä (ei tosin kontaktia päähän sparratessa!), taekwondoa, pelannut jalkapalloa ja sählyä. Mitään kauhean raskasta en nostele, vaikka eivät lääkärit enää sitäkään ole kieltäneet. Pallopeleissä pidän suojalaseja, ja olen tietysti varovainen niin että menen tarkastukseen heti jos jotain uutta vaikuttaa silmissä näkyvän. Toistaiseksi on mennyt hyvin eikä uusia irtaumia ole tullut, vääriä hälytykisä aina välillä.
Elikkä: en kehota ketään nyrkkeilijäksi tms. ryhtymään verkkokalvon- tai lasiaisenirtaumien jälkeen, mutta ei sitä elämistäkään kannata lopettaa. Kannattaa käyttää järkeä aktiviteettien valinnassa. Ja varmaan jokaisen tilanne on yksilöllinen. Itsellänikin se huoli iskee aina välillä, kun samentumia uiskentelee siellä täällä ja valoja välillä välähtelee -- teidätte kyllä tunteen varmasti te muutkin kohtalotoverit!

paniikkipilleri kirjoitti:

Käsittääkseni kyseessä ei ole synnynnäinen taipumus. Altistavia tekijöitä mm. diabetes, tupkointi, alkoholi ja silmänpohjan ikärappeuma. Itsekin olisin kyllä halukas tietämään asiasta enemmän. Tiedän kyllä kuuluvani riskiryhmään: likinäköisyys voimakas, silmä leikattu ja tupakoin... Itse olin vanhainkodissa töissä ja nostaessani alaraajahalvaantunutta miestä "niksautin" selkäni. Myöhemmin huomasin että oikean silmän yläosa on hämärä ja silmässä "leiskui". Silmä on operoitu -90. Itse en hämärässä näe kunnolla, mutta samentumien kannalta hämärä on ehdottomasti parempi. Kirkaalla ilmalla/valaistuksessa samentumat näkyvät TODELLA selvästi ja häiritsevät enemmänkuin paljon! Jatkuvan huolesi ymmärrän mainiosti, itse kun murehdin myös alvariinsa!

Lue lisää

Käsittääkseni alkoholi, tupakointi ja silmänpohjan ikärappeuma eivät ainakaan suoranaisesti lisää verkkokalvon irtauman riskiä. Diabeetikoilla pitkälle edennyt diabeettinen retinopatia ("proliferatiivinen retinopatia") voi aiheuttaa verkkokalvon irtauman.
Silmänpohjan ikärappeumaan ei juuri koskaan liity verkkokalvon irtauman riskiä. Alkoholi voi toki aiheuttaa silmävammoja esim. kaatumisen yhteydessä kun silmä osuu esim. pöydänkulmaan. Tupakointi on hyvin haitallista terveydelle mutta ei tietääkseni lisää verkkokalvon irtauman riskiä. Silmänpohjan ikärappeuman riskiä se kuitenkin nostaa ja glaukoomapotilailla huonontaa taudin ennustetta (heikentää mm. näköhermon hapensaantia) eli sitäkään en suosittele.