Aloitan yleistyksellä: Musta huumori on vaikeaa. Usein se loukkaa.
Tilannekomiikka on parhainta minun huumorintajuuni, itken ja nauran herkästi. Toisaalta, minut saa itkemään suloisuuskin, viattomuus ja lasten tahattomat vitsikkäät ilmeet.
Huono, vanha vitsikin on joskus naurattanu: pakko se on olla hauska, koska jotkut vitsit vaan naurattaa, vuosisadasta tai vuosikymmenestä riippumatta. On olemassa huumorin tyylilajeja, jotka ei tietyissä tilanteissa, mielialoissa tai yksinkertaisesti koskaan naurata=) mutt onko se vika sitten minussa, jos en ymmärrä vitsiä, enkä tiedä missä kohtaa pitäisi nauraa.
Valmiiks nauretut tv.sarjat on vähä liian syvälle ~purtuja, tai hauskat kotivideot: harvoin nauran samaan aikaa kuin ohjelman käsikirjoituksen mukaan pitäis....
StandUP-ohjelmat on kivoja, niissä joutuu ajattelemaankin =))
Lopetan kysymykseen:
Mikä teistä on hyvää huumoria?
Tilannekomiikka on parhainta minun huumorintajuuni, itken ja nauran herkästi. Toisaalta, minut saa itkemään suloisuuskin, viattomuus ja lasten tahattomat vitsikkäät ilmeet.
Huono, vanha vitsikin on joskus naurattanu: pakko se on olla hauska, koska jotkut vitsit vaan naurattaa, vuosisadasta tai vuosikymmenestä riippumatta. On olemassa huumorin tyylilajeja, jotka ei tietyissä tilanteissa, mielialoissa tai yksinkertaisesti koskaan naurata=) mutt onko se vika sitten minussa, jos en ymmärrä vitsiä, enkä tiedä missä kohtaa pitäisi nauraa.
Valmiiks nauretut tv.sarjat on vähä liian syvälle ~purtuja, tai hauskat kotivideot: harvoin nauran samaan aikaa kuin ohjelman käsikirjoituksen mukaan pitäis....
StandUP-ohjelmat on kivoja, niissä joutuu ajattelemaankin =))
Lopetan kysymykseen:
Mikä teistä on hyvää huumoria?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Jaa-a. Nykyään tuntuu että paras komiikka on ollut viime aikoina omaan nilkkaan kohdistuva. Siis viimeksi saanut nauraa tilannekohtaisesti itselle.
Viimeaikoina olen itse alkanut olla koominen ilmestys, milloin mitenkin. Istun rollan istuimella ja laitan huulirasvaa huuliin. Jostain syystä rolla luistaa altani ja hitaasti istahdan maahan pyllylleni, enkä tiedä, mihin huulirasva mahtoi mennä. Pari ukkoa tuli vanhusta ylös nostamaan. Tulin kevätmessuilta kukkakassi kätevästi rollan istuimella. Nousu ratikkaan tökkäsi ja kukkakassi putosi ratikan oven ja pysäkin väliin, josta sitten kanssamatkustajat niitä kiireellä keräsivät.
Tapaukset naurattavat, kun ovat livemateriaalia hauskoihin kotivideoihin kaikessa koomisessa sähläyksessään.
En pidä vitseistä.
Puoluejohtaja Riikka meni lääkärin vastaanotolle.
Lääkärin suureksi hämmästykseksi Riikan otsassa kasvoi sammakko.
Lääkäri kysyi; ''...mitä, mitä, miten tuo on mahdollista...''
Sammakko sanoi ..,,mistä minä sen tietäisin, peräpukamista se alkoi...''
Paitsi siis joistakin. Ite en osaa kertoa juurikaan vitsejä, tonkin keikkasin seitenkymppisten palstalta. Oikeestaa yks syy taitaa olla, en tahdo muistaa niitä. Jokin spede ei kertonut mun mielestä kovin häävejä vitsejä, pikemminkin se hallitsi tilannekomiikan erittäin hyvin. tilannekomiikasta toki pidän.
Usein ärsyyntynyt, kun kerron jotain juttua, tai asiaakin, ihmiset alkaa nauramaan väärissä kohdissa. Siis jollekin oudolle sanalle, kummalliselle sanonnalle, mutta ite juttua ne aina tajua. Usein vitsit on yksinkertaisia ja tehtyjä yksinkertaisille ihmisille. Ite kai sitten olen kaksinkertainen, tai jotain, mutta mä pidän satiirista, sarkasmista, ironiasta ja sen sellaisesta. Ja tietenkin pahkasikahuumorista, joka vaikuttaa kyllä puujalkajutuilta ja pieruhuumorilta, mutta mun mielestä kyseessä laajempi käsite.
Vasta muuten alkoi telkkarissa uus sarja, "kovan viikon ilta". Se mua miellyttävää huumoria. Kun huumorin oikeestaan pitääkin olla ilkeetä, mieluusti kantaaottavaa, siis siinä pitää olla sisältöä. Ja hyvä standuppi on hyvää standuppia, pitää olla hyvä kertomus, jotain merkityksiä, sitten toimii.
Mutta juu, huumoria monenlaista, jotkut nauraa ilmavaivoillekkin.
=DW=
Pasilan poliisissa on ennalta-arvaamaton, nopea huumori.
Jaakko Saariluoman tuomaroima oudoista tehtävistä selviäminen on huvittava.
Putouksessa jotkin kohdat.
Arjessa tavalliseen jutusteluun nakattu tilannehuumori on paras, en osaa itse mutta ihailen heitä jotka osaa. Mieheni osasi ja sai sillä riidat loppumaan.
Samoin ihailen toimittajia, jotka osaavat kirjoittaa tavalliseen tekstiin huumoria.
Sarkastisesta huumorista pidän myös, sitä vähän osaan heittää itsestäni ja toisestakin niin että saan hänet nauramaan, en loukkaantumaan.
Blondivitseille nauran.
Stand-up komiikka on tylsimmästä päästä. Älykköä ei stand-up komiikka
ei naurata.
Sitten en ole älykkö mutta menköön. Televisossa tuli sarja suomalaisista koomikoista. Pääosin tosi hyviä. Kun nimimuisti on hapertunut, en luettele nimiä, ettei kukaan hyvä jäisi pois. Naurattaa ja olen ottanut käyttöönkin Ismo Leikolan lohkaisuja.
Pirkanmaalainen työllistymis kulttuuri pelastaa päivän.😆😁
Viimeisin naurattanut tilannekomiikka.
Taloyhtiön ulko-oven turvalasi oli mäskätty sirpaleiksi. Pieni poika seisoi oven edessä ja kysyi mitä ovelle on tapahtunut. Sanoin että joku on sen särkenyt. Tähän poika et tai sitten se on kaatunut.
Ovi siis kaatunut? Näinkin voi lapsi asian käsittää.
Juuri näin. Näin asian tulkitsi peni poika.
Hyvä huumori minulle on ensisijaisesti tilannekomiikkaa ja hoksaavuutta. Huono huumori on taas sellaista, joka loukkaa jotain ihmistä tai asiaa tai halveeraa sitä. Anoppi -vitseistä en ole koskaan tykännyt.
Huumori on tosiaan taitolaji ja on ihan turha kenenkään vitsinikkarin tulla valittamaan huumorintajuttomista, jos omalle vitsille ei ole naurettu; se on silloin kerrottu huonosti, se on ollut huono tai se ei ole sopinut tilanteeseen.
Huumorin varjolla tehdään myös paljon ilkeyttä. Naureskellaan toisille, nolataan toinen, keljuillaan huumorin piikkiin jne. Ei ole harvinaista esim. työelämässä.
Silmät vihaa leimuten, naamaansa väännellen, persulle hän kiukkuaan näin ryhtyy purkamaan, mitäs persu oikein hääräilee, täällä tehdään niin kuin demut määräilee.
Hyvä huumoria ei tartte pyydellä anteeksi, eihän.
Suomen pisa-tulokset romahtivat ja kukaan ei tiedä miksi https://twitter.com/i/status/1689248389731627009
Parhaan ohjelman lopettivat. Pitääkö olla huolissaan?
Pitää olla huolissaan, kun sen lopettivat.
Stand up -komiikka on myös hieno laji, mutta kaikilta se ei onnistu.
Tässä tulee vähän vitsintynkää.
Autoilija pysähtyy ottamaan liftarin kyytiin.
Liftari kysyy: - Onkos Oulu kaukana?
Kuski vastaa: - Ei ole kaukana.
Muutaman tunnin ajon jälkeen liftari kysyy, että: - Onkos Ouluun pitkä matka?
Johon kuskivastaa, että: - Nyt alkaa jo olemaan pitkä matka.
Tuo "valmiiksi naurettu" sanonta on kulunut ja sitä toitottavat eivät tajua sitä, että paikalla on studioyleisö, jonka nauru kuuluu.
Sitten voi myös sanoa samaa jostakin suomalaisesta teatteriesityksestä, tai stand up -esityksestä, kun sellainen esitetään telkkarissa. Valmiiksi naurettu sekin sitten on, kun paikalla olevan yleisön äänet kuuluvat.
alottajalle vastaus :
VITSI !
Juustokakku huumori kalliit raaka aine ruokapaikka huumoria
Ei ole Kärsämäki areenan vihreät päästäneet läpi vielä sisäsuomemen asikaspavelu Nova pätkä porukka sutojonoa läpi
Kuinka yleistä oli vahingon ilo
Musta huumori on hyvää silloin kun asianomainen, jotain vaikeaa kohdannut, käyttää sitä itsestään. En valitettavasti muista yhtään juttua, mutta koomikoissamme on Anita ? joka kertoo syövästään hauskasti. Sairaalaelämässäkin kerrotaan olevan helpompi kestää raskaita sairauksia osittain rankan huumorin voimin.
Itse tykkään kun miesystäväni tekee minusa pilaa arjen tilannehuumorilla.
Hän kantoi tavaroitani mennen tullen parkkipaikalta sisälle - hieno rakkaudenosoitus - kun menin vuorostani hänen kotiinsa viikonloppua viettämään. Käveli kantamusten kanssa laukut käsivarsissa roikkuen ja sanoi: Kohta voin poimia sieniä suorin selin.
Vuonna 2014 uutisoitiin tällaisesta "voittajavitsistä":
Suomalainen ja japanilainen yritys päättivät järjestää vuosittain soutukilpailun 8-miehisin joukkuein. Molemmat joukkueet harjoittelivat pitkään ja kovaa. Kun kilpailupäivä tuli, molemmat joukkueet olivat mielestään huippukunnossa, mutta japanilaiset voittivat ylivoimaisesti kilometrillä.
Tappion jälkeen suomalaisten joukossa vallitsi tappiomieliala. Yrityksen korkein johto päätti kuitenkin, että imagosyistä heidän olisi pakko voittaa seuraavan vuoden kisa. Näin ollen he asettivat projektiryhmän ratkaisemaan ongelmaa. Pitkien analyysien jälkeen ryhmä havaitsi, että japanilaisilla oli seitsemän soutajaa ja yksi mies peräsimessä kun taas suomalaisilla oli yksi soutaja ja seitsemän perämiestä.
Tässä kriisitilanteessa johto osoitti huomattavaa toimintakykyä. Päätettiin palkata konsultit tutkimaan oman joukkueen koostumusta. Muutaman kuukauden työn jälkeen asiantuntijat tulivat siihen johtopäätökseen, että joukkueessa oli liian monta ohjaajaa ja liian vähän soutajia.
Asiantuntijoiden raportin perusteella yrityksen johto teki välittömästi muutoksia joukkueeseen. Nyt joukkueessa oli neljä perämiestä, kaksi yliperämiestä, joukkueenjohtaja ja soutaja. Lisäksi soutajan motivoimiseksi kehitettiin bonuspistejärjestelmä.
"Meidän on laajennettava hänen työnkuvaansa ja annettava hänelle enemmän vastuuta."
Seuraavana vuonna japanilaiset voittivat kahdella kilometrillä. Suomalainen joukkue erotti soutajan huonoon työsuoritukseen vedoten, mutta maksoi kuitenkin bonuksen johdolle sen osoittamista ponnisteluista. Ensi vuotta varten suomalaiset ovat nyt kehittämässä uutta venettä.
Surullista on, että tuo ei välttämättä ole edes vitsi. Monesti suositaan johtoporrasta ja tekevät saavat lähteä.
Olen hyvä pieremään, mutta ajattelen välillä muitakin asioita sanoi eräs laulaja. Arvaa kuka.
Se että kusee tuulikaappiin ei riittänyt, piti vielä paskatkin vääntää.
Just tähän vuodenaikaan, säähän ja liput puolitangossa.
Huumorin naurun aiheita kaipaa/kaipaisi, on nostettu jokin vanhempi aloitus.
Ai että makea nauru tekisi hyvää, siitä tovi aikaa kun kunnolla ollut hauskaa, ei tuu mieleen aihe.
Tykkään esim. Katja Ståhlin tyylistä juontaa Elämäni Biisiä.