Miksi mangasta/animesta ei voi puhua kuin esim. oopperasta tai muusta korkeakulttuurista?

Kyllä se vaan on niin, että japanilaisesta sarjakuvasta tai animaatiosta ei voi puhua julkisesti ilman, että kuulostaa ala-asteikäisen tasolle jämähtäneeltä. Toisaalta esim. oopperasta, baletista, kreikkalaisista myyteistä, Camus'n teoksista tai muusta ns. yleissivistykseen ja "korkeakulttuuriin" liitetystä puhuessa riippuu paljon itse puhujasta kuulostaako teennäiseltä vai kuulostaako siltä, että toden teolla on vaivautunut sivistämään itseään eikä omaa niin rajoittunutta ajatusmaailmaa. Miten voi olla, että japanilaisesta animaatiosta tai sarjakuvasta ei voi puhua samalla tavalla? Varmaan se automaattinen "stigma" tulee nimenomaan siitä, kun monet japanilaisviihdekulttuurin fanaatikot jauhavat näistä niin, että kuulostavat väkisinkin yleissivistymättömiltä.

P.S. Toimintaleffoista puhuttaessa kuulostaa pahimmillaankin siltä, että on juuri päästy lukiosta. Eli itsestäni ainakin vaikuttaa, että niistäkin voi jauhaa ilman sellaista "stigmaa" kuin japanilaisviihdekulttuurista.

P.P.S. Jos olen mielestänne väärässä, niin antakaa kuulua. Ja mielellään myös MIKSI olen väärässä.